- Viestit
- 25331
Journey to the Center of the Earth (1959) 
Vuosi on 1880 ja tiedemiesprofessorisovinisti Lindenbrook saa tietoonsa, että ihmisen on ilmeisesti mahdollista matkata maan keskipisteeseen. Tästähän ukko innostuu ja alkaa välittömästi järjestämään retkikuntaa tuolle reissulle. Ja pian kasassa onkin sekalainen porukka, valmiina uhmaamaan vaaroja ja vaikka mitä. Mutta he eivät ole ainoat, jotka havittelevat kunniaa maan keskipisteen saavuttamisesta.
Perustuu Jules Vernen kirjaan.
Tälläisessä vanhan ajan seikkailufantasiassa on jotain niin hienoa. Aikaansa nähden hyvän lavasteet ja ok erikoistehosteet, joiden päälle sitten rakennettu kevyt mutta jännittävä seikkailu, missä edes fysiikan lait eivät ole tapahtumia hidastamassa.
Näyttelijöiden määrä oli pidetty sopivan pienenä, joten tapahtumien seuraamisessa ei tarvitse liikoja poukkoilla paikasta toiseen. Komediaakin mukaan isketty sopivassa määrin mukaan. Valitettavasti myös muutama laulu oli ängetty sekaan, mutta missään vaiheessa ei kuitenkaan menty liian disneylauleluksi. Jossain määrin laulut johtunevat siitä, että yhtä päähahmoista esittää laulaja Pat Boone.
Lauluja häiritsevämpää oli Lindenbrookin alituinen naisten vähättely ja heistä valittaminen kaikessa. Tuntui vain jotenkin niin turhalta.
Vaikka tosiaan nykypäivän mitoissa elokuva ei ihmeellisen näköinen ole, niin on se kuitenkin riittävän hyvän näköinen, että tätä seuraa ihan mielellään. Ei ainakaan itseä haitannut lainkaan vaikka välillä tehosteista näkikin, että nyt on nukke ihmisen tilalla jne.
Ja tarina sekä tapahtumat olivat tosiaan ihan mielenkiintoiset. Todella paljon sattui ja tapahtui tämän reissun aikana.
Hyvää viihdettä.
3½/5
Vuosi on 1880 ja tiedemiesprofessorisovinisti Lindenbrook saa tietoonsa, että ihmisen on ilmeisesti mahdollista matkata maan keskipisteeseen. Tästähän ukko innostuu ja alkaa välittömästi järjestämään retkikuntaa tuolle reissulle. Ja pian kasassa onkin sekalainen porukka, valmiina uhmaamaan vaaroja ja vaikka mitä. Mutta he eivät ole ainoat, jotka havittelevat kunniaa maan keskipisteen saavuttamisesta.
Perustuu Jules Vernen kirjaan.
Tälläisessä vanhan ajan seikkailufantasiassa on jotain niin hienoa. Aikaansa nähden hyvän lavasteet ja ok erikoistehosteet, joiden päälle sitten rakennettu kevyt mutta jännittävä seikkailu, missä edes fysiikan lait eivät ole tapahtumia hidastamassa.
Näyttelijöiden määrä oli pidetty sopivan pienenä, joten tapahtumien seuraamisessa ei tarvitse liikoja poukkoilla paikasta toiseen. Komediaakin mukaan isketty sopivassa määrin mukaan. Valitettavasti myös muutama laulu oli ängetty sekaan, mutta missään vaiheessa ei kuitenkaan menty liian disneylauleluksi. Jossain määrin laulut johtunevat siitä, että yhtä päähahmoista esittää laulaja Pat Boone.
Lauluja häiritsevämpää oli Lindenbrookin alituinen naisten vähättely ja heistä valittaminen kaikessa. Tuntui vain jotenkin niin turhalta.
Vaikka tosiaan nykypäivän mitoissa elokuva ei ihmeellisen näköinen ole, niin on se kuitenkin riittävän hyvän näköinen, että tätä seuraa ihan mielellään. Ei ainakaan itseä haitannut lainkaan vaikka välillä tehosteista näkikin, että nyt on nukke ihmisen tilalla jne.
Ja tarina sekä tapahtumat olivat tosiaan ihan mielenkiintoiset. Todella paljon sattui ja tapahtui tämän reissun aikana.
Hyvää viihdettä.
3½/5
