NES-Retron seikkailupelikerho (#68: Lost Horizon)

Harvesterissajan alkupuolisko on ihan hyvää meininkiä, loppupuoli onkin täyttä skeidaa. Pikkukossina sai ostettua vielä kaupastakin vaikka oli K18 😊

Actionpelleily-lodgessa on kyllä lähes return of the phantomin labyrinttiin verrattavissa oleva pakkopullaosuus.
Onneks on olemassa koodit, joilla toikin osuus on lähes siedettävä.
 
DRASCULAN menin juuri läpi NIIN NÖSSÖSTI, kuin ihminen vain seikkailupelin läpi mennä saattaa.

Elikkkkkäs.
Ajattelin, että tästä on puhuttu, että lyhyt peli. Että jospa laittaisin peluuseen. Heikot arvosanat olivat myös muistissa, eli odotukset nollassa.

Aloitin pelin ja heti alkuun ärsytti kun puheäänet oli tosi hiljaisella ja musaäänet kovalla. En yhtäkkiä löytänyt alkuun mistään äänisäätöjäkään. Tekstitystäkään ei ollut enkä tekstitysvalintaa myöskään löytänyt mistään missään vaiheessa. Käyttöliittymä oli hankala. Pakkaa sekoitti entisestään se, että pelin edetessä löysin KOLME eri tapaa vaihtaa toimintoja. Yksi on hiiren oikean napin kautta, toinen on F1-Fjotain, kolmas on kun vie hiiren ylälaitaan.

No ihan heti alkuun kun en saa kovasti selvää puheista ja kaikki on niin kankeaa, niin GOOGLASIN LÄPIPÄÄSYOHJEET ja menin melkeinpä täysin alusta loppuun kohta kohdalta ohjeiden varassa. Eikä siinä vielä kaikki, vaan SKIPPASIN KESKUSTELUTKIN VÄLILYÖNNILLÄ.

Tämä kyllä sitten alkoi vähän harmittaa jossain kohtaa, kun peli tuntuikin paikoin sopivan yksinkertaiselta ja kiinnostavalta. En sitten tiedä, että miten pahasti asiat olisivat alkaneet ärsyttää ilman tajutonta nössöhuorausta skippailujen ja ohjeenkatsomisten takia, mutta yleisfiilis hommasta oli 2,5/5 pelin loputtua.
 
Taulukot päivitetty! Drasculan pisteet hieman nousi, mutta edelleen tukevasti bottom 5:ssä pistein 1,7.
 
GOOGLASIN LÄPIPÄÄSYOHJEET ja menin melkeinpä täysin alusta loppuun kohta kohdalta ohjeiden varassa. Eikä siinä vielä kaikki, vaan SKIPPASIN KESKUSTELUTKIN VÄLILYÖNNILLÄ.

Jos tämä oli tapa, niin mikä oli siis motiivi tämän pelaamiselle?

Päästä mukaan ensi arvontaan? Jos näin on, niin ymmärrän!

Muille vinkiksi, että Life of D. Duckin pelaa puoleen tuntiin läpi, jos haluaa nopeesti mukaan arvontaan! :D
 
Jos tämä oli tapa, niin mikä oli siis motiivi tämän pelaamiselle?

Päästä mukaan ensi arvontaan? Jos näin on, niin ymmärrän!

Muille vinkiksi, että Life of D. Duckin pelaa puoleen tuntiin läpi, jos haluaa nopeesti mukaan arvontaan! :D

Motiivi oli tietty päästä kokemaam yksi Espanjan yhdeksästä parhaasta seikkailupelistä!
 
NES-Retron tittelit (Joyrneyman, Expert jne.) voitaisiin päivittää tämän mukaisesti.

Oishan se nyt mahtavaa kun 100 000 postauksen jälkeen tunnarissa komeilisi Sangen Hyvä.
 
Tykkään, miten neutraalille ja maanläheiselle tuo lista tuntuu, eikä ole yhtään semmonen jenkkien hype-kulttuurin säestämää vouhkaamista: PERFECT! MASTERPIECE! MUST HAVE!

No ei oo mitään noista vaan se on korkeimmillaan SANGEN HYVÄ!

Tämä arviointiasteikko jättää tilaa ikuiselle kehitykselle!
 
Kannatan jatkossakin numeerista arvosteluasteikkoa 0-5. Tämän lisäksi pelaajat voivat niin halutessaan antaa kiertokoulutyylisiä rohkaisevia sanallisia arvioita.
 
Muutama sangen hyvä päivä aikaa vielä pelata rästipelejä! Lauantaina suoritetaan sitten arvonta, mikäli vielä hengissä ollaan.
 
Kontrollit eivät pääosin olleet niin kamalat, kuin voisi kuvitella, paitsi jos sattuu kävelemään hieman ohi ovesta ja ukko alkaa poukoilemaan ympäriinsä kuin flipperikuula. Oisin mielummin ottanut tämän full-Resident Evil tyyliin, että jos juostaan päin seinää, nii sit se vaan juoksee paikallaan päin seinää! Nyt tämä oli paikoin lähes raivostuttava.

Olen tätä tässä nyt pelaillut.

Vaikka tosiaan toi tankkikontrolli oli muuten ihan hyvä, niin kyllä jumalauta toi flipperikuula kuvastaa hyvin silloin tällöin tapahtuvia hetkiä tässä.

Paskimmillaan kävi niin, että olin suolla päässyt jo aivan loppusuoralle, kun sitten piti mennä etelään ja lähellä eteläistä kulkusuuntaa oli vedessä jotain estettä tiellä, niin eikös tuo sitten ihan vähän siihen esteeseen osuessa heittänyt lautan lähtemään aivan väärään suuntaan ja TIETENKIN ruudusta ulos. Siinä kohtaa ei auttanut sitten enää mikään, vaan piti aloittaa alusta ja stressata, että saanko siinä puolivälissä(?) tulevassa välikohtauksessa kaikki informaatiot ylös (ne kun oli tietenkin vaihtuneet mokan jälkeen).

Muutoin sitten on tullut tuolla Monkey Islandissa sinkoiltua sinne sun tänne siinä ruudussa, missä pitää ylittää palmu ja silta. Molempien kohdalla yleensä menee vähän ohi reitin ja ukko singahtaa niin perkeleesti aivan muualle.


Tällä hetkellä on MONKEY KOMBAT menossa ja luovutuksenhalu on lähes maksimissa.
EI MEINAA SAATANA MUISTIINPANOKÄSI PYSYÄ MUKANA KUN HOMMA TAPAHTUU JOTENKIN VÄHÄN LIIAN NOPEASTI
 
ESCAPE FROM MONKEY ISLAND ON NYT LÄPI

Tuossa Monkey Kombat -vaiheessa aloin tuskastellessani syödä epäonnistuneita Turkinpippuri-karkkeja, eli niitä uusia Choco-versioita. Tajusin pelin maistuneen aikaslailla niille. Aivan kamalan kaukana kunnon Turkinpippureista. Se suklaa ei ole erityisen hyvää eikä se salmiakkikaan sieltä tule esille juuri lainkaan. Mutta sen verran kuitenkin on salmiakkisuutta ja pientä makeutta, että ei nyt aivan täysin surkeimpia karkkeja ole.

Söin siis niitä karkkeja jotenkin vähän siitä syystä, että tuli vahva tunne siitä, että ne pitäisi saada syötyä pois alta, kun ne tuolla karkkilaatikossa ovat. Samalla tavoin pelasin tämänkin pelin läpi. Näiden yhteyden tajusin vasta ihan äsken!

Hyvät ääninäyttelijät tässä oli ja ihan kiva äänimaailma, jolla oli saatu ihan hyvin pois autiouden tunnetta, mitä tällaisissa tuon aikakauden 3D-seikkailupeleissä usein oli.

Asioiden skippaamattomuus tympäännytti jossain kohtaa melkoisesti. Välillä kun peli kaatui enkä ollut muistanut tallentaa, niin piti tietenkin kuunnella ja katsella nälkävuoden mittaiset jutut ja videot uudelleen läpi. Eikä niiden papukaijojen lentelyäkään ollut mitenkään erityisen hauska katsella.

Iso ongelma pelissä oli se, että oikein missään kohtaa mikään mysteeri ei tuntunut miltään. Koskaan ei oikein ollut kiinnostusta ja jännitystä mennä eteenpäin ja katsoa mitä vastaan tulee. Yleinen kankeus vielä pahensi asiaa ainakin alkuun, vaikka ohjaukseen ja nappeihin lopulta oikein hyvin tottuikin.

Kovasti tässä koitan miettiä, että oliko tämä 2/5 vai 2½/5 peli. Aivan varmasti peli oli kyllä parempi, kuin se kaljapeli, joka sai minulta kaksi pistettä (joka oli ehkä liikaa), niin ei kyllä tohdi kakkosta tälle antaa. Oli tässä kuitenkin viosta huolimatta enemmän charmia.

Taidanpa antaa 2+/5.......
Ei vaan laitetaan SVENTTERILLÄ POTAISSEE ja annetaan tälle kuitenkin 2.5/5, koska jokin perversio minussa lopulta sai kummallista nautintoa Monkey Kombatin liikkeiden selvittämisestä ja listaamisesta ja lopulta listan käyttämisestä omaksi hyödyksi. On siinä kuitenkin aina jotain kummallisella tavalla mukavaa, kun peli ei pidä pelaajaa täysin tyhmänä, vaan vaatii tekemään astetta tarkempaa aivotyötä. Tuntui se taistelukin lopulta jotenkin tyydyttävämmältä, kun oli ihan itse oman panoksensa antanut koko systeemin purkamiselle kynän ja paperin avulla.

Elikäs 2,5/5 oli tämä peli.
 
Takaisin
Ylös Bottom