Jokuhan on saattanut jo
ehkä jostain päätellä, että miä (huom! miä, ei mie!) tosiaan asun Kotkassa. Olen asustellut nyt yhteensä noin 27 vuotta. Aiemmin Mussalossa ja Kotkansaarella, nyt Rauhalassa. Välissä mahtuu harharetket Porvooseen ja Loviisaan. Harhailu muualla kesti noin kolme vuotta.
Ensimmäinen reissu oli 1991. Ford Sierra starttasi vauhdilla kohti Koksia (Kotkan keskussairaala) elokuussa 1991. Syntymisen jälkeen hengailtiin muutama päivä sairaalassa, kunnes reissattiin Sierralla Mussaloon, jossa oli porukoiden kämppä. En miä tosta reissusta kyllä paljon mitään muista, kun olin 0-vuotias tuolloin. Sairaalassa oli lähinnä kuolettavan tylsiä kuolleita mummoja ja päivystyksessä muutama siisti kaljankiskoja. Muistelen ajautuneeni elämäni aikani niiden seuraan useamman kerran, mutta se voi johtua siitä, että 89% kotkalaisista on enemmän tai vähemmän siistejä kaljankiskojia.
Mussalossa tuli vaikutettua vuodesta 1991 vuoteen 2012 asti. Eli lapsuus ja nuoruus tuli vietettyä Mussalossa. Mussalo on itseasiassa saari ja tämäkin saari on jaettu useampaan osaan: Mussaloon, Etukylään ja Takakylään. Itse vaikutin Etukylässä, ja senkin voi vielä jakaa ns. vanhaan ja uuteen alueeseen. Vanhalla alueella oli vähän vanhempia rivareita ja pienempiä omakotitaloja - uudella alueella
kermaperseiden hulppeita lukaaleja. Mussalo-Mussalo käytännössä sisältää vaan sataman, mikä on maamme suurimpia. Takakylä oli ennen lähinnä metsää, hyvin vanhoja taloja ja Santalahden alue, jossa sijaitsee myös golf-kenttä. Viimeisen 15 vuoden aikana kuitenkin Takakylän alueellekin on ilmestynyt uusia asuinalueita, eikä tuotakaan paikkaa enää tunnista samaksi kuin omassa lapsuudessa.
Kuva Paskajortsasta, joka sijaitsee Mussalon koulun vieressä eli paskainen puro, johon on vuosien saatossa heitettyä roskia, pyöriä ym. melko paljon.
2012 siirryin Mussalon kotipesästä viereiseen saareen - Kotkansaareen - eli Kotkan keskustaan. Vähän vanhemmasta kerrostalosta löytyi kolmio, jossa yksi tuttu asui entuudestaan, joten muutin hänen alivuokralaisekseen. Tämä oli uutta, sillä Mussalossahan ei mitään kerrostaloja ole! Ainoastaan muutama luhtitalo, jossa asuikin vanhoja linnakundeja ja juoppoja lähinnä.
Tämä kämppä oli ihan kivalla sijainnilla. Vieressä oli vanha yläasteeni ja Suomen viimeinen Euromarket (Kotkassa toki kutsuttiin EKAKSI, vaikka nimi oli varmaan jo 20 vuotta aikaisemmin muuttunut). Kaikenlainen hohdokkuus oli Ekasta kuitenkin kadonnut. Muistan, kun pienenä Euromarket oli melkein verrattavissa Prismaan ja Citymarketiin. Toikin Euromarket oli ennen kaksikerroksinen - ekassa kerroksessa ruokapuoli ja ylhäällä elektroniikka, pelit, vaatteet ym. Loppuaikoinahan toi muistutti lähinnä Siwaa mukaanlukien hinnat.
Näkymä ikkunastani silloin. Ylhäällä Kotkan vanha sairaala. Sairaalanmäki on keskustan suosituin ja melkeinpä ainoa paikka laskea mäkeä talvisin.
Tuolta poistuin sitten "isoon maailmaan" eli lähin Porvooseen opiskelemaan. Sieltä sitten Porvoon ja Kotkan väliin - Loviisaan. Sitten tuli vesivahinko kämppään ja tarvi nopeasti kämpän, päädyttiin muuttamaan takaisin Kotkaan ja täällä edelleen vaikutetaan. Eka tuli asuttua parissa eri osoitteessa Kotkansaaressa, mutta nyt vuoden vaihteessa musta tuli ekaa kertaa KYMILÄINEN eli muutin joen väärällä puolelle!
Kuva Karhulan linja-autoasemasta, joka vasta purettiin.
Tämä Karhulan puoli on melko ankea tänä päivänä. Lähinnä muutama kirppis, joku kauppa ja muutama baari. Muuten melko aavemainen ja kolkko paikka, joskin mainittakoon, että Karhulan tori viikonloppuisin on paljon eläväisempi kuin keskustan vastaava.
Kotkalainen herkku - posso - sitä saa toreilta. Valmistajia on useita, ja siitä on kehkeytynyt suuriakin tappeluita että minkä valmistajan posso on paras.
Olkoon tämä vaikka ensimmäinen osa pitkästyttävästä sarjasta
micke nindendosta ja Kotka. Mulla olisi tavoitteena yrittää elämän aikana käydä mahdollisimman monella Kotkan alueella. Länsipuoli on nyt suureksi osaksi aika hyvin kierreltynä. Munsaaressa tosin pitäisi käydä. Olen tässä miettinyt, että vähän koronajutuista sun muista jutuista riippuen voisin ehkä ensi kesänä lähteä vaan sellaiselle päämäärättömälle parin viikon roadtripille jonnekin tuonne kohti Haminan rajaa.