Miri
Vainovalkeavuoren paholainen
Insider- Viestit
- 7633
Aluksi oli nescartteja syövä famiclone ja muutama nes peli, sitten normaali euroopanversio konsolista ja kolmanneks peliks samalla tuli Adventures in Magic Kingdom (se gisnep peli). En oikein edes tiennyt että mistä pelejä ylipäätään voisi ostaa tai mitä ne maksais kunnes...
Olin hyvin paljon tekemisissä isovanhempieni kanssa, ja sellainen aika tavallinen viikonloppu oli että jos ukki sattui menemään kaupunkiin ostoksille niin aina piti kysyä pääseekö mukaan. Eihän siellä ollut mitään sen ihmeempää mutta ukin juttuja matkan aikana oli mukava kuunnella, ja aina oli se mahdollisuus että saattaa päästä sieltä palatessa mummolaan yöks.
Tälläkin kertaa käytiin miten missäkin kaupoissa yms mutta Joensuun Prismassa ukki sattui ajamaan auton parkkiin sellaiseen kohtaan että käveltiin sit kauppaan sisään tietystä sisäänkäynnistä (niitä tais olla kolme sisäänkäyntiä) ja vilkaisin sitten vähän tarkemmin yhtä liikettä jonka olin kyllä huomannu aiemminkin ja se näytti kiintoisalta koska siellä oli erikoisen näköisiä valaisimia, mutta tällä kertaa kävin katsomassa myös mitä muuta siellä oli..
Oon hehkuttanut tota discordissa aiemminkin mutta Joensuun pelisenra (tohon aikaan nimellä sähkö senra) tms teki kauppaa myös käytetyillä konsolipeleillä, ja käytettyjä NES cartteja oli yksi seinällinen. Kysyin ukilta että voinko jäädä katsomaan niitä siksi aikaa kun hän käy kaupassa ja tokihan se kävi, enkä ollu todellakaan ainoa penska joka oli jäänyt tutkimaan pelejä mieluummin kuin mennyt perheensä/vanhempien/jonkin mukana kauppaan. Tosta seinällisestä looseja pelejä tuli vielä iso osa sitä mitä käsitin videopelaamisella, ja osa siitä miksi se oli niin hauskaa.
Siinä pelejä ja hintoja tutkiessa mietin ja päätin muutaman asian, yksi oli se että nes pelit olivatkin halvempia kuin luulin, sellainen tyypillinen hinta käytetylle loosecartille oli jotain 150-250 markkaa riippuen pelistä. Toinen mitä mietin niin huomasin miten uudet pelit pahvisissa koteloissaan olivat kalliita ja päätin etten varmasti tulis hankkimaan sellaisia koska ottaisin samalla rahalla ennemmin monta peliä. Lisäksi päätin että varmasti hankin rahaa ja tulen ostamaan täältä että voin valita täysin mitä ostan ja mitä pelaan.
Tosta eteenpäin sitten säästettiin aivan kaikki rahat mitä mitään kautta sai, viikkorahaa ei ollut, mutta tekemällä kotityöt mukisematta sai sellaisen joka vähän kuin vastasi viikkorahaa (about 10 markkaa), osa tuli toki esim synttärilahjaksi, mutta tein myös paljon kaikkea mahdollista mistä vaan pystyis saamaan rahaa. Menin tossa niinkin pitkälle että saatoin kiertää kysymässä naapureilta olisiko heillä jotain sellaista pientä työtehtävää josta saisi taskurahaa, en ole ihan satavarma mistä toi idea tuli, mutta todennäköisesti just jostain "lapset möivät limsaa saadakseen rahaa" tyylisestä tarinasta. Vanhemmat ei olleet tosta hirveän mielissään kun kuulivat asiasta ja olin mukamas liian nuori jne tollaiseen ja sain aika monta kertaa kuulla saarnan siitä miten alle sen ja sen ikäisen omaisuus on vanhempien jäkäjäkä ja miten videopelit ei ole se asia tulevaisuudessa mihin kannattais säästää..
Toisaalta tollaisella oli sit se hyvä puoli että varmasti keksittiin kaikenlaisia ylimääräisiä juttuja mistä irtoaa kolikkoa sieltä täältä, ja tottakai siltikin harrastin sitä että sopivissa väleissä just väärissä paikoissa kysyin voisiko tehdä jotain töitä. Varmaan jossain vaiheessa oon alkanu olemaan ihan rasittavakin, mutta rahaa tuli ja kertyi. Lopulta sitten päätin että nyt on kasassa tarpeeksi ja jälleen ukin mukaan kaupunkireissulle. Sitten aikaa oli sen verran valita peli tai pelit loosecartin kuvan perusteella, kuin mitä ukilla kestää tehdä ostokset, ja mitä siinä käytännössä tapahtui niin eihän se aika riittänyt vaan ukki tuli siihen liiankin nopeasti kattelemaan niitä pelejä kanssa.
Minkä pelin sitten ostin...
...en oikeastaan muista..
...muistan mitä pelejä mulla kaikkineen oli, muistan mitä oli joskus annettu lainaan ja kenelle, muistan mitä pelejä muilla oli jos ne olivat sellaisia mitä tahdoin lainaan, ja muistan varmasti jokaisen pelin mitä pelasin tuohon aikaan jos pelasin sitä olipa se oma tai lainattu. Mutta en muista mitenkään tiettyä peliä joka olis ollut se neljäs peli ja samalla ensimmäinen itse ostettu juuri siinä paikanpäällä. Silläkin voi olla jotain tekemistä asian kanssa että sellaisesta tuli aivan normaalia että saattaa ostaa kaksi loosea peliä kerralla, ja toisaalta joitain vei kyllä takaisinkin vaihtoon jos jokin ei ollu kiinnostava/sitä ei kiinnostanu pelata montaa kertaa.
Mutta, kaikkein todennäköisimmin olen ostanu kaks halvempaa peliä yhden kalliimman sijaan, ja karsimalla mahdolliset vaihtoehdot jäljelle jää vain Chip&Dale ja Power Blade. Tykkäsin tikusta ja takusta aivan älyttömästi koska jaksoissa oli usein jokin "mysteeri" mitä ne selvittivät, joten se on aivan varmasti ollut toinen. Power Blade taas oli sellainen joka mulla kyllä oli, mutta josta en erityisemmin muista mistä se tuli, joten erittäin isolla todennäköisyydellä tosta samalla kertaa.
Olin hyvin paljon tekemisissä isovanhempieni kanssa, ja sellainen aika tavallinen viikonloppu oli että jos ukki sattui menemään kaupunkiin ostoksille niin aina piti kysyä pääseekö mukaan. Eihän siellä ollut mitään sen ihmeempää mutta ukin juttuja matkan aikana oli mukava kuunnella, ja aina oli se mahdollisuus että saattaa päästä sieltä palatessa mummolaan yöks.
Tälläkin kertaa käytiin miten missäkin kaupoissa yms mutta Joensuun Prismassa ukki sattui ajamaan auton parkkiin sellaiseen kohtaan että käveltiin sit kauppaan sisään tietystä sisäänkäynnistä (niitä tais olla kolme sisäänkäyntiä) ja vilkaisin sitten vähän tarkemmin yhtä liikettä jonka olin kyllä huomannu aiemminkin ja se näytti kiintoisalta koska siellä oli erikoisen näköisiä valaisimia, mutta tällä kertaa kävin katsomassa myös mitä muuta siellä oli..
Oon hehkuttanut tota discordissa aiemminkin mutta Joensuun pelisenra (tohon aikaan nimellä sähkö senra) tms teki kauppaa myös käytetyillä konsolipeleillä, ja käytettyjä NES cartteja oli yksi seinällinen. Kysyin ukilta että voinko jäädä katsomaan niitä siksi aikaa kun hän käy kaupassa ja tokihan se kävi, enkä ollu todellakaan ainoa penska joka oli jäänyt tutkimaan pelejä mieluummin kuin mennyt perheensä/vanhempien/jonkin mukana kauppaan. Tosta seinällisestä looseja pelejä tuli vielä iso osa sitä mitä käsitin videopelaamisella, ja osa siitä miksi se oli niin hauskaa.
Siinä pelejä ja hintoja tutkiessa mietin ja päätin muutaman asian, yksi oli se että nes pelit olivatkin halvempia kuin luulin, sellainen tyypillinen hinta käytetylle loosecartille oli jotain 150-250 markkaa riippuen pelistä. Toinen mitä mietin niin huomasin miten uudet pelit pahvisissa koteloissaan olivat kalliita ja päätin etten varmasti tulis hankkimaan sellaisia koska ottaisin samalla rahalla ennemmin monta peliä. Lisäksi päätin että varmasti hankin rahaa ja tulen ostamaan täältä että voin valita täysin mitä ostan ja mitä pelaan.
Tosta eteenpäin sitten säästettiin aivan kaikki rahat mitä mitään kautta sai, viikkorahaa ei ollut, mutta tekemällä kotityöt mukisematta sai sellaisen joka vähän kuin vastasi viikkorahaa (about 10 markkaa), osa tuli toki esim synttärilahjaksi, mutta tein myös paljon kaikkea mahdollista mistä vaan pystyis saamaan rahaa. Menin tossa niinkin pitkälle että saatoin kiertää kysymässä naapureilta olisiko heillä jotain sellaista pientä työtehtävää josta saisi taskurahaa, en ole ihan satavarma mistä toi idea tuli, mutta todennäköisesti just jostain "lapset möivät limsaa saadakseen rahaa" tyylisestä tarinasta. Vanhemmat ei olleet tosta hirveän mielissään kun kuulivat asiasta ja olin mukamas liian nuori jne tollaiseen ja sain aika monta kertaa kuulla saarnan siitä miten alle sen ja sen ikäisen omaisuus on vanhempien jäkäjäkä ja miten videopelit ei ole se asia tulevaisuudessa mihin kannattais säästää..
Toisaalta tollaisella oli sit se hyvä puoli että varmasti keksittiin kaikenlaisia ylimääräisiä juttuja mistä irtoaa kolikkoa sieltä täältä, ja tottakai siltikin harrastin sitä että sopivissa väleissä just väärissä paikoissa kysyin voisiko tehdä jotain töitä. Varmaan jossain vaiheessa oon alkanu olemaan ihan rasittavakin, mutta rahaa tuli ja kertyi. Lopulta sitten päätin että nyt on kasassa tarpeeksi ja jälleen ukin mukaan kaupunkireissulle. Sitten aikaa oli sen verran valita peli tai pelit loosecartin kuvan perusteella, kuin mitä ukilla kestää tehdä ostokset, ja mitä siinä käytännössä tapahtui niin eihän se aika riittänyt vaan ukki tuli siihen liiankin nopeasti kattelemaan niitä pelejä kanssa.
Minkä pelin sitten ostin...
...en oikeastaan muista..
...muistan mitä pelejä mulla kaikkineen oli, muistan mitä oli joskus annettu lainaan ja kenelle, muistan mitä pelejä muilla oli jos ne olivat sellaisia mitä tahdoin lainaan, ja muistan varmasti jokaisen pelin mitä pelasin tuohon aikaan jos pelasin sitä olipa se oma tai lainattu. Mutta en muista mitenkään tiettyä peliä joka olis ollut se neljäs peli ja samalla ensimmäinen itse ostettu juuri siinä paikanpäällä. Silläkin voi olla jotain tekemistä asian kanssa että sellaisesta tuli aivan normaalia että saattaa ostaa kaksi loosea peliä kerralla, ja toisaalta joitain vei kyllä takaisinkin vaihtoon jos jokin ei ollu kiinnostava/sitä ei kiinnostanu pelata montaa kertaa.
Mutta, kaikkein todennäköisimmin olen ostanu kaks halvempaa peliä yhden kalliimman sijaan, ja karsimalla mahdolliset vaihtoehdot jäljelle jää vain Chip&Dale ja Power Blade. Tykkäsin tikusta ja takusta aivan älyttömästi koska jaksoissa oli usein jokin "mysteeri" mitä ne selvittivät, joten se on aivan varmasti ollut toinen. Power Blade taas oli sellainen joka mulla kyllä oli, mutta josta en erityisemmin muista mistä se tuli, joten erittäin isolla todennäköisyydellä tosta samalla kertaa.
Jos joku muistaa Porin Isolinnankadulla olleen Anttilan, niin tämä oli vielä ns. Ruoka-Anttilan aikaa, eli tietokonepelit oli ekassa kerroksessa (myöhemmin sitten Top-Ten -osasto siirtyi kolmanteen kerrokseen, ne legendaariset kierreportaat tuli mentyä monta kertaa pelinkuvat silmissä! Kun muutamia vuosia sitten Big Box -kärpänen puraisi, niin yksi ensimmäisistä pakkohankinnoista oli tuo Donald in Cold Shadow!
