Njoo eli mua vähän pyydettiin että jos jotain kirjottaisin tosta Falcon huollosta, ja sit ajattelin että siinähän on itseasiassa montakin sellasta kohtaa joita voi soveltaa vähän muihinkin koneisiin ja etenkin Atarin koneisiin.
Eli tulen käymään siitä läpi monta sellasta kohtaa mitkä on käytännössä ihan samanlaisia operaatioita olipa kyseessä mikä vaan Atarin kone. Sellaisia joitain pikkujuttujakin että jos kirjoitan että "tälleen tää tehdään falconiin" ni sitä voi soveltaa sitten ihan sellaisenaan jos jollain olis vaikka STE tai STFM tai vastaava.
Eli ihan ensimmäinen asia mitä teen tolle on se että pistän poweriin uudet konkat. Sen jälkeen vasta testausta muuten. Syy tolle on ihan siinä että jos toi olis E mallin kone, ni tekisin vaan silleen että tempasisin omasta koneestani huolletun powerin ja kokeilisin sillä, mutta koska ei ole ni aloitetaan tosta powerista. Samalla kun otan siihen osia ni listailen emolevyn kaikki silleen että otan ne samalla valmiiks. Syy tohon on siinä että jos sattuiskin niin ettei ne meniskään, niin sitten maksaisisin ne vaan itse koska ovat sellaisia mitä vois tarvita myöhemmin ihan missä tahansa koneessa.
Eli falconin poweri on tän näköinen, siinä on yllättävän hyvää merkkiä noi konkat olleet jo muutenkin, mitä nyt toki ovat nytten about 30 vuotta vanhat. Mutta toisin kuin emolevyllä jonne on pistetty mitä halvalla saatu, niin nämä on tilattu kolmannelta osapuolelta, ja ne sitten on tehneet ihan hyvää jälkeä ton kanssa.
Yksi mitä kanssa tässä vaiheessa silmäilin ni onko mitään merkkiä mistään sellaisesta että jokin vois tarvita erikseen huomiota. Mutta täähän on todella siisti mikä tarkottaa monesti vähän sitäkin että jos jokin on jo aikoinaan ollu ihan hyvä, ni kun sen pitää kunnossa ni se hyvä sitten myös säilyy. Eli ihan sekundaa ei kannata lähteä korjaamaan, jonkin vähän huonon voi saada ihan hyväksi pikkujutuilla, ja sitten jos jokin on hyvää ni ehdottomasti protecc.
Se mikä näissä vanhoissa powereissa on monesti se hauskin, niin hyötysuhdehan näissä ei ole todellakaan mikään moderni 80-94% vaan varmaan joku 55% on lähimpänä. Mutta se mVpp ripple esim 5V linjan osalta on mahdollista saada jossain aiempien konemallien huonoimmiks haukutuissa Mitsumi powereissakin sinne 26mVpp luokkaan ja Falconin powerit on sen verran laadukkaampaa kamaa jo lähtökohtaisesti, että veikkaisin että tää menee pikkusen vielä alle siitä. Mitä alhaisempi toi on ni yleensä sitä vakaampi poweri siinä peruskäytössä. Vertailun vuoks siis ATX standardi nykyisin asettaa rajaks modernille ATX virtalähteelle että 5V linjassa saa olla maksimissaan 50mVpp heittoa.. ja nää on 30 vuotta vanhoja.
Mikä tässä ehkä pistää silmään ni toi muuntajan lakka siinä päällä kuuluukin olla ton näköistä, se ei siis ole likainen tms vaan toi on sen päällä olevaa lakkakerrosta. Sit tossa muuntajan viereisellä vastuksella on pieni tinaroiske päällä, se selviää myöhemmin mistä se on tullu siihen..
Huomasitteko muuten ton yksinäisen konkan aika keskellä? Noihin kannattaa kiinnittää huomiota. Eli yleensä jos 80 luvun lopun tai 90 luvun about tämmösissä yksinkertasissa powereissa on tollainen yksinäinen konkka siellä aika keskellä, niin monesti se on sitten se ikäänkuin heikko lenkki. Eli tohon menee tilalle sellanen joka on spekseiltään paljon parempi muuten, että myös kestävämpi, koska siinä kohtaa jos toi on huonossa kunnossa, niin sitten alkaa muutamat muutkin osat temppuilemaan. Toi virtakytkin on kans sellanen että jos vähänkään vaikuttaa epäilyttävältä sen jälkeen kun sitä on puhdistellut niin menee uusiks just in case, aiemmissa atareissa on ollu nimittäin vähän että osa niistä ei ole kovinkaan kummasia, mut tässä toi tosin on erilainen kuin aiemmissa vaikka fyysisesti oliskin saman kokonen.
Powereiden kanssa teen tämmösen että merkkailen sekä konkat että vähän muuta, ja sitten mahdollisesti koot ja mitä käytän korvaajana. Eli sellasen "tohon olis parempi se ja se" huomaa jo tässä vaiheessa, ja listasinkin jo koneelle esim että noi 3 isoa 1000uF konkkaa vaihtuu 1200uF vaihdossa. Miks merkkailen muutakin ni jos sattuiskin niin että esim toi K1507 transistori sanois poks niin siinä vaiheessa siitä on vaikea saada selvää et mikä se oli, mutta nyt voin etsiä ja tehdä jo valmiiks listaa sopivista korvaajista jos sattuiskin että se esim paljastuis vialliseks. Tota D1 komponenttia ei lue vielä mikä se on koska en ole vielä päässy kattomaan mikä se on koska siinä on kaks konkkaa just edessä eli selviää kunhan nappasen tosta entiset konkat pois valmiiks. Ja näistä powereistahan siis ei ole kaavioita vaikka koneista muuten löytyiskin. (edit: Nappasin entiset konkat pois ja toi tupladiodi on S10SC4M. Vertasin sitä sellaiseen millasia vaihtanu vanhempiin Ataripowereihin ja on niin lähelle sama että tossakin on käytetty hyvää komponenttia jo suoraan eli sille ei tarvitse tehdä mitään)
Uudet pitää sitten tietysti olla sopivan kokoiset, ja tästä nähdään mikä siellä rajoittaa sen koon, eli konkkien korkeus voi olla sen mitä toi muuntaja keskellä on korkea ja kaikki mikä on sen korkeus tai alle on ok. Sitten teen näiden kanssa silleen että kokeilen vähän ohuemmat löytää kuin mitä alkuperäiset on ollu. Tämä siksi että ovat sitten vähän kauempana tosta oikealla olevasta heatsinkistä, eivätkä osu ihan noihin muutamaan kelaan. Löysinkin sellaiset korvaajat jo noille jotka on sekä vähän ohuemmat, että myös vaikuttavat sitten silleen että tosta tulee niillä vielä pari kertaa vakaampi kuin mitä alkuperäisenä on uutena ollut. Osittain siihen vaikuttaa myös se että tässä on todella jees toi Q1 transistori, kattelin sen speksit jo läpi ja oli niin ok ettei sitä tarttee edes päivittää tasokkaampaan koska sellaista ei oikeastaan edes ole. Itseasiassa tää poweri on aikalailla sellanen millaseks aiempien atareiden powerit saa kunnostettua ja muutamilla osavaihdoilla, eli tavallaan tää on tehty jo lähtökohtaisesti sellaseks mitä niissä muissa olis ollu hyvä olla.
Tästä huomaa muuten miten lähellä tossa on kaksi konkkaa tota diodia joka on heatsinkissä kiinni. Tosiaan uudet on silleen 3mm ohuemmat kuin alkuperäiset ettei ne sitten tule ihan niin kiinni.
Toi IC2 eli Sharpin PC111 optoerotin sitten on vähän ongelma tässä. Kaksi osaa mitkä mielellään vaihtaisin uusiin konkkien lisäks on diodisiltaus, ja tää optoerotin, mutta diodisiltaukselle on helpompi etsiä korvaaja joka sopii, mutta toi osa on discontinued...
Ja sitten jos katotaan tämmöstä cross reference listaa niin Sharp PC111 optolle olis suora drop in replacement joka olis NEC PS2652..
.. mut arvatkaas kaks kertaa onko sekin discontinued.
Eli käytännössä nyt on kaikelle muulle listassa sopivat korvaajat, ja metsästän vaan tolle sopivaa korvaajaa jollanen ei olis discontinued. Noi Sharpin optot on kyllä toisaalta hyviä mutta toi on vaan vähän sellanen että mielellään ton ikäisen vaihtais tässä samalla jos sopiva löytyy. Tokihan niitä sais ebaysta mut tän kanssa ei tahdo ottaa mitään mahista että vois olla tuoteväärennys.
Just nää kaikki "mikä hitto ton ja ton obsolete osan tilalle" datasheettien kaivamiset ja tämmöset on yleensä se missä sitä kahvia ja tupakkaa meneekin.
edit:
Sit on vielä tää "maailmanlaajuinen puolijohdepula" joka aiheuttaa... noh:
Tollasta kun kattelin sopivia korvaajia tolle 1A diodisiltaukselle muuten samat speksit mutta 1.5A tai 2A olevista. Onneks sieltä sit löytyi kaksi vaihtoehtoa, mut käytännössä tollaseenkin saa sit aina varautua. Ja monesti käy vielä niin että just kun oot sitten tilaamassa ni joku vienykin ne viimeiset ja siinä 30 sekunnin valkkaus korvaavasta.
...Ja lisää juttua tulee sitten kunhan osat saapuu (ei mene kuitenkaan noin pitkään).
edit2: Kirjoitanpa vielä vähän siitä miksi se power diode ja se switcheri transistori on hyvä tarkastaa, ottaa tiedot talteen, ja sitten vilkaista niiden datasheetti.
Tämä asia on todella monen tekijän summa, ja eri komponenteilla voi olla pikkuisen eroa vastaavaan toisen firman valmistamaan jne, mutta vedän tämmösen ikäänkuin yksinkertaistuksen ja heitän siihen hatusta sellaiset arvot jotka sopivat esimerkiksi.
Eli yksi syy tarkastaa esim switching transistor on yksinkertaisesti siinä että onko se edes kykenevä oikeasti siihen mitä sen virtalähteen pitäisi pystyä. Virtalähteessä jossa on vain se yksi switcheri sen pitää olla vähintään sen maksimin tai päälle siitä. Ja monesti näkee sellaisia virtalähteitä joissa näin ei ole.
Otetaan esimerkkinä että virtalähteen maksimi kaikista linjoista olisi ilmoitettu vaikkapa 120W. Jos switcherin ehdoton maksimi kuitenkin on 100W niin se ei yksinkertaisesti pysty siihen ilmoitettuun maksimiin vaan se luku on suoranaista huijausta.
Sitten on tämä monimutkaisempi juttu, eli matematiikka ja todellisuus ei vastaa toisiaan koska ei olla sellaisissa labraolosuhteissa missä kaikki olisi aina optimaalista.
Eli jos meillä on switcheri jonka maksimiksi on ilmoitettu 40W, kone käyttää vaikka 28W ja hyötysuhde on tietty, niin sittenhän sen pitäisi tuottaa sitä hukkalämpöä saman verran kuin switcheri jonka maksimi olisi 50W jos kone syö sen saman 28W ja hyötysuhde on sama. Eli jos kone syö aina saman verran niin hukkalämpöäkin tulee saman verran... mutta kun ei. Todellisuudessa se hukkalämmön muodostuminen ei ole tasainen käyrä, vaan esimerkiksi switcheri joka toimii noin puolella ilmoitetusta maksimistaan tuottaakin vähemmän hukkalämpöä kuin switcheri joka toimii lähellä maksimiaan, yksittäisten osien ominaisuuksiin on mahdoton mennä tässä, mutta karkeasti ottaen toi johtuu siitä että siellä on se tietty sweetspot joka on yleensä jossain siellä puolivälissä. Ja koska sen kokoonpanon virrankulutusta on vaikea muuttaa, niin voidaankin muuttaa sitä maksimilukemaa, jolloin se kokoonpanon syömä prosentti asettuukin sinne ei niin lähelle sitä maksimia.
- Eli jos switcherin maksimi on 40W ja kokoonpano syö 28W niin silloinhan se on 70% switcherin maksimista.
- Jos laitetaankin switcheri jonka muut arvot ovat samat, mutta maksimi onkin 50W, niin sittenhän se 28W onkin 56%.
Mitäs sitten jos kone jossain tietyssä käyttötilanteessa hörppääkin vielä vaikkapa 7 wattia hetkellisesti enemmän?
- Siinä 28/40 tapauksessa käydään 35/40W lukemissa jossa se alkaa olla jo aika äärimmillään hetken.
- Siinä 28/50 tapauksessa käydään 35/50W lukemissa jossa ei mennäkään vielä lähelle sitä maksimia.
Yleensä noissa on sitten sellainen että kun se tietty prosentti ylittyy niin sille osalle alkaa tulla vaikeampi toimia optimaalisesti, ja mitä se sitten tekee, no saattaa esim tuottaa vielä enemmän hukkalämpöä siinä samalla.
Ton 40W ja 50W eron tempaisin ihan suoraan Atareihin liittyvästä tilanteesta muuten, ja tämä on tosiaan sellanen todella yksinkertaistus, mutta käytännön vaikutus tämän tyyppisissä koneissa on yleensä niin että jos se switcheri on vähän ylimitoitettu, niin samassakin käyttöskenaariossa se toimii siellä viileämpänä joka sitten pidentää sen käyttöikää muutenkin. Ja sen takia esim tämän koneen switcheri piti tarkastaa että onko siellä vähän silleen ylimääräistä, koska jos siellä on niin se osa ei ole joutunut toimimaan niin kuumana, ja sillä on vielä enemmän elinikää jäljellä.
Käytännössä tää on muuten ihan sama kuin miks vaikkapa NESiin pistetään 1.5A regu esim 1A regun tilalle samalla jos sellainen vaihdetaan uuteen. Niissäkin on sama juttu eli sitä kuormitusta pitää olla tietyn pisteen yli että se osa toimisi hyvin, mutta se on huono jos sitä kuormitusta on liian lähelle sellaista pistettä joka on liian lähellä maksimia.
Roskiinhan ne joutaa, jotta saa kiintolevylle tilaa.
