NES-Retron seikkailupelikerho (#69: Rauniot)

Pelailin tuota ekaa osaa. Kiva pieni pähkäilyhomma!
Ainakin tämä eka juttu on todella lyhyt peli. Ruutuja vaikuttaisi olevan alle kymmenen ja pelin pystyy "menemään läpi" vaikka ihan ensimmäisenä tekonaan, mutta silloin saa huonoimman mahdollisen lopetuksen.

Tuossa ekassa jutussa siis on kyse siitä, että henkilö on ihmissusi ja täytyisi saada asiat hoidettua niin, että yöllä ei tule taas lähdettyä ihmisiä teurastamaan. En tiedä seurataanko tuossa ajan kulumista mitenkään erikseen, mutta pelissä on "odota yöhön" painike, jota voi painaa sitten, kun kokee olevansa valmis. Sitä kun painaa, niin pääsee näkemään mikä oli lopputulos. Lopputuloksen kertova teksti kertoo mitä tapahtui ja sen myötä pystyy seuraavalla pelikerralla ajattelemaan asioita toisin.

Parikymmentä minuuttia pelasin ja siinä ajassa menin pelin "läpi" ehkä neljä kertaa. Tuntuu, että olen kokeillut kaikkea mahdollista, mutta vieläkään en ole hyvää lopetusta saanut. Vaikuttaisi siltä, että jos tietää mitä tekee, niin tämän ekan osan pääsee läpi varmaan alle minuutissa.

Hyvä fiilis tuli ja tätä jäi näin jälkeenpäin miettimään, että mitä tuossa voisi mahdollisesti vielä kokeilla ja mitä on mahtanut jäädä huomaamatta.
 
Eka osa menty läpi.

Tokaa osaa olen testannut nyt kerran.

Se on ekaa osaa laajempi, mutta ei mikään iso peli sekään. Tässä tuntuisi olevan mukavasti pientä valinnanvaraa sillä miten etenee. Aika ei ilmeisesti kulu yhdellä alueella kierrellessä ja tavaroita keräillessä, mutta alueelta toiselle karttaruudun kautta kuluttaa aikaa, kuten myös tekee jotkut toiminnatkin. Näistä aina ilmoitetaan tekstillä etukäteen, jolloin voi vielä perääntyä toiminnasta. Tässä on esineillä useampia käyttökohteita, ja usein pitääkin valita että tekeekö esineellä asian A vai B. Itsellä lähti henki ekan pelikerran jälkeen, mutta sain osan zombilaumasta tuhottua kyllä.

Tässä kakkospelissä siis on ideana se, että kaverin kanssa pitäisi päästä majoittumaan paikkaan, jonne zombit eivät kahdeksan tunnin kuluttua pääse.

Mukana on myös pieni karttaruutu, jossa on joitain alueita joiden välillä voi kulkea.
 
Don't Escape Trilogy meni läpi.

Kaikkien läpäisyyn meni kolmisen tuntia yhteensä.

Jos tietää mitä tekee, niin koko homman pääsee läpi varmaan kymmenessä minuutissa. Eli lyhyitä kokonaisuuksia ovat jokainen. Ja huonoimmilla mahdollisilla lopetuksilla koko homma on ohi varmaan puolessa minuutissa.

Kakkosessa ja kolmosessa on mukana aika, joka meinasi ensin ahdistaa, mutta kun tajuaa, että aika kuluu vain tiettyjä toimintoja tehdessä ja että niistä kyllä ilmoitetaan aina ennen kuin sen tekee, niin puuhastelu oli huomattavasti mukavampaa. Eli siis ajan takia tässä ei tarvitse stressata juuri lainkaan. Ainoastaan kolmannen osan aivan alussa on tikittävä kello, ja ensimmäisenä tehtävänä onkin saada se hoidettua pois päältä. Sen jälkeen saa vapaasti liikkua ympäriinsä.

Aika siis näissä toimii niin, että on tietty määrä aikaa hoitaa asiat kuntoon ja jäljellä olevaa aikaa pääsee halutessaan katsomaan lähes milloin vaan. Aika ei kuitenkaan kulu normaalisti, vaan vain isommat puuhastelut kuluttavat aikaa esim. 15 minuuttia tai 2 tuntia ja jos varoituksen jälkeen haluaa tehdä asian, niin sen verran sitten poistetaan käytössä olevasta ajasta. On myös eri tapoja tehdä asioita ja muita mekaniikkoja, joilla näitä ilmoitettuja ajan kulumisia saa pienennettyä. Aikaa vastaan siis ei joudu taistelemaan tavanomaisin tavoin, vaan aika on tässä ikään kuin tietty määrä käytettävissä olevia siirtoja, jotka kuluvat vain tietyissä ennalta mainituissa tilanteissa.

Kaikki osat olivat mukavan tunnelmallisia ja mukavan kompakteja pakkauksia. Etenkin kun kahdessa osassa on aika yhtenä resurssina, niin alueiden pieni koko saa jaksamaan kokeilla uudelleenyrittämistä.

Hyviä nämä kaikki osat olivat ja antaisin 4/5 tälle setille, mutta jotenkin jäin kuitenkin kaipaamaan jonkinlaista suuremman seikkailun tuntua lyhyiden pläjäysten sijasta. Osat kun eivät liity toisiinsa millään tavoin, niin käytännössä käsiin jäi lyhyet "yhden tavoitteen" miniseikkailut, jotka toisaalta kuitenkin tarjosivat runsaasti uudelleenpeluuarvoa vaihtoehtoisten pelitapojen ja monen lopetuksen myötä.

Annetaan tälle 3,5/5.
 
Eka osa läpi. Aika monta kertaa tuli hakattua päätä, kun en lopullista ratkaisua keksinyt. Jouduin lopulta hiukan ohjeita katsoa ja tajusin, että eräs esine olikin turha. :tonnin seteli: Enkä meinannut aluksi edes löytää yhtä paikkaa, kun pääsy sinne oli ruudun alalaidassa. Mutta oli ihan hauska pikkupeli. Kakkosta kokeilin kerran, mutta eka yritys meni ihan vituiksi. Katsotaan josko tänään tai joku muu päivä uskaltaisi uusiksi sitä kokeilla.
 
Pari kertaa tuli tota kakkososaa eilen kokeiltua, mutta kauas jäätiin vielä onnistumisesta, kun aika loppui ja en löytänyt etsimääni ja tuhlasin aikaa, kun yritin paikkoja käydä monta kertaa läpi. Mulla on aika varman oloinen tunne siitä, minkälaisen esineen tarvin! Tuosta kakkososasta muutenkin on jäänyt paljon parempi fiilis, kun alue on vähän isompi ja muutenkin kuumottavampi.

Repesin, kun kokeilin sitä, että mitä tapahtuu, kun sen kuolemaa odottavan papin ampuu. No se silmälasipäinen apuri säikähti ampumista ja senkin päätin teloittaa.
 
Don't Escape Trilogy läpäisty

No niin. Tämä oli siis tällainen kolmen pikkupelin kokelma. Steamin pelikellon mukaan aikaa meni läpäisyyn 3,7h, josta taas osa ajasta ollut peli vaan päällä pelaamatta. Uskoakseni sain kaikista kolmesta pelistä nähtyä parhaat loput. En tosin tiedä, että onko kolmospelissä paras loppu se, jossa avaruusalus, kristalli ja pelaaja räjäytetään taivaan tuuliin niin, ettei pelastusporukalle jää mitään muuta kuin romua, vaiko sittenkin se, jossa pelaaja, kristallit ja laboratorio räjäytetään, mutta itse alus viedään jälkeenpäin johonkin salaiseen laboratorioon tutkittavaksi.

Kahdesta ekasta pelistä sain aika nopeasti hyvät loput. Kolmas täytyi aloittaa pari kertaa alusta. Eniten ongelmia aiheutti välillä se, ettei jotain asiaa vaan oikein erottanut taustagrafiikoista.

Kolmannesta pelistä tykkäsin ehkä eniten, koska siihen oli saatu jo vähän sellaista tarinankaarta mukaan. Ihan kivoja pelattavia oli ne kaksi ekaakin peliä silti. Vähänhän tämä koko setti toi mieleen ehkä 2000-luvun flashpelit kuin kaupallisen tuotteen. Mukavaa ajanvietettä, mutta ei vaikuuttanut niin paljoa, että harkitsisin pelisarjan nelososan ostamista 15 eurolla.

3/5
 
I wonder why...


Meinasin aluksi että [x] osallistun vain arvontaan, mut tulipa nyt sit kokeiltua kahta ekaa, kun kerta pystyi pelaamaan tuon linkin kautta (pitää asentaa Newground player sitä varten).

Eka oli aika yksinkertainen, mut en saanut viimeistä kymmentä prosenttia selvitettyä kolmella yrityksellä. Kakkonen oli huomattavasti kiinnostavampi ja monipuolisempi. Se meni läpi "kusipää" lopulla.

Nämä nyt oli tämmösiä kivoja pikku ajantappajia, mutta ei mitään sellaista mitä sen innokkaammin haluaisin pelata. En todennäköisesti tule tästä syystä kolmatta osaa koittamaan. Varmaan lukiossa hyppytunnilla olisi ollut ihan 5/5 muiden flash pelien joukossa, mut tälleen nykypäivänä pelattuna 2/5.
 
Meinasin aluksi että [x] osallistun vain arvontaan, mut tulipa nyt sit kokeiltua kahta ekaa, kun kerta pystyi pelaamaan tuon linkin kautta (pitää asentaa Newground player sitä varten).

Eka oli aika yksinkertainen, mut en saanut viimeistä kymmentä prosenttia selvitettyä kolmella yrityksellä. Kakkonen oli huomattavasti kiinnostavampi ja monipuolisempi. Se meni läpi "kusipää" lopulla.

Nämä nyt oli tämmösiä kivoja pikku ajantappajia, mutta ei mitään sellaista mitä sen innokkaammin haluaisin pelata. En todennäköisesti tule tästä syystä kolmatta osaa koittamaan. Varmaan lukiossa hyppytunnilla olisi ollut ihan 5/5 muiden flash pelien joukossa, mut tälleen nykypäivänä pelattuna 2/5.

Hyvin osallistuttu! Nimi laitettu listaan.
 
Näissä myöskin pelityylinä on "shadowgatemainen" first person ruutu kerrallaan -meininki.

Tää ei kyl tunnu yhtään miltään first person-silmistäkuvatulta peliltä, vaan seikkailupeliltä, missä on näkymätön pelihahmo.

Eka ois MELKEIN voinut mennä first personista, mut siinäkin kun kävellään ovesta ulos, niin seuraava kuvakulma on toiselta puolelta pihaa osoittaen kohti mökkiä! Kakkonen on taas pelkkiä yleiskuvia erilaisista perspektiiveistä.

/turha lässytys
 
Tää ei kyl tunnu yhtään miltään first person-silmistäkuvatulta peliltä, vaan seikkailupeliltä, missä on näkymätön pelihahmo.

Eka ois MELKEIN voinut mennä first personista, mut siinäkin kun kävellään ovesta ulos, niin seuraava kuvakulma on toiselta puolelta pihaa osoittaen kohti mökkiä! Kakkonen on taas pelkkiä yleiskuvia erilaisista perspektiiveistä.

/turha lässytys

Sun tarvii kuvitella että tässä on framerate niin pieni, että se ehtii joissain ruuduissa tehdä käännöksen niin, että sitä käännöstä ei näe.
 
Vanhemman kerhopelin Enclosure 3D:n plätkäytin justiinsa läpitte.

Visuaalisesti aivan ihana peli ja pidin suunnattomasti myös siitä, että piti tallennella usein, koska yllärikuolemia sattui sopivan usein.

Hyvä oli fiilis myös käyttää parseria ja kirjotella menemään.

Vähän tässä oli ehkä turhan paljon sitä hommaa, että piti vaan löytää triggerit seuraaville tapahtumille. Ihan alkuun myös hirvitti laitoksen koko ja piirsinkin kartan (selkeämmän kuin Return of the Phantomissa) kopioimalla siellä yhdellä seinällä olevan kartan. Melko pian sen jälkeen huomasin, että ei tämä nyt niin monimutkainen alue olekaan ja päädyin etenemään ilman karttaa.

Lopun hiiviskely oli kyllä rasittava tapaus. Siinä kohtaa jouduin käyttämään ohjeita eikä läpäisemisestä meinannut tulla ohjeidenkaan avulla yhtään mitään. Mutta meni se siitä sitten kuitenkin.

222/222 tuli eli täydet pisteet!

222.jpg

welldone.jpg


En tiedä näytettiinkö näitä vähemmän pisteitä saaville, mutta ainakin mulle tämän myötä tuli "bloopereita", jossa paljastettiin, että kyseessä oli elokuva ja joitain pelin tilanteita tässä sitten kateltiin ikään kuin pilalle menneinä ja välillä näytettiin studio ja lavasteet ja kaikki. Naureskelin ylipitkäksi vedettyä "kiinalainen nimi on vaikea sanoa" -vitsiä kyllä!


Vähän paremmalla tarinalla ja juonenkuljetuksella olisin voinut antaa tälle 4/5, mutta annetaan nyt vaikkapa sitten 3,5/5 niin.
 
Vanhemman kerhopelin Enclosure 3D:n plätkäytin justiinsa läpitte.

Visuaalisesti aivan ihana peli ja pidin suunnattomasti myös siitä, että piti tallennella usein, koska yllärikuolemia sattui sopivan usein.

Hyvä oli fiilis myös käyttää parseria ja kirjotella menemään.

Vähän tässä oli ehkä turhan paljon sitä hommaa, että piti vaan löytää triggerit seuraaville tapahtumille. Ihan alkuun myös hirvitti laitoksen koko ja piirsinkin kartan (selkeämmän kuin Return of the Phantomissa) kopioimalla siellä yhdellä seinällä olevan kartan. Melko pian sen jälkeen huomasin, että ei tämä nyt niin monimutkainen alue olekaan ja päädyin etenemään ilman karttaa.

Lopun hiiviskely oli kyllä rasittava tapaus. Siinä kohtaa jouduin käyttämään ohjeita eikä läpäisemisestä meinannut tulla ohjeidenkaan avulla yhtään mitään. Mutta meni se siitä sitten kuitenkin.

222/222 tuli eli täydet pisteet!

222.jpg

welldone.jpg


En tiedä näytettiinkö näitä vähemmän pisteitä saaville, mutta ainakin mulle tämän myötä tuli "bloopereita", jossa paljastettiin, että kyseessä oli elokuva ja joitain pelin tilanteita tässä sitten kateltiin ikään kuin pilalle menneinä ja välillä näytettiin studio ja lavasteet ja kaikki. Naureskelin ylipitkäksi vedettyä "kiinalainen nimi on vaikea sanoa" -vitsiä kyllä!


Vähän paremmalla tarinalla ja juonenkuljetuksella olisin voinut antaa tälle 4/5, mutta annetaan nyt vaikkapa sitten 3,5/5 niin.

Ei ollut tuota juttua alle maksimipisteet saaneille!

Tämän myötä Enclosuren pisteet nousi 3,31 pisteeseen. Tällä peli sijoittuu sijalle 14, Death Gaten ja There Is No Gamen väliin.
 
No nyt meni kakkososa läpi, vaikka vähän tuntui siltä, että ei tuo vielä riitä. Mutta riitti se! En kyllä usko, että tää oli paras mahollinen tapa. Keksittekö muuten mitään käyttöä kameralle? Jos sitä vielä nopee kokeilisi kolmosta tänään..

Kameralla otetaan kuva kaupan seinässä olevasta lapsen piirroksesta, jota näyttämällä papille papin saa mukaan.
 
No nyt meni kolmaskin läpi. Tämä mentiin kyllä siitä mistä rima oli matalin. Ehkä pitää jossain vaiheessa kokeilla toisella tavalla selvitä. Jos nyt jotenkin summaisi tämän trilogian:

Kaiken kaikkiaan ihan kivaa pientä pähkäilyä nämä oli. Ehkä sen muutaman euron nyt viitti näistä maksaa.

Don't Escape 1 oli lyhyt ja muutenkin melko simppeli. Ehkä tosiaan vähän häiritsi grafiikoiden epäselvyys, kun meinasi yksi paikka mennä sen takia kokonaan ohi. Ihmissusimeininki oli ihan hauska idea. Jos jotain olisin ykkösosalta toivonut, niin ehkä olisi voinut pelialue hieman isompi olla.

Don't Escape 2 oli näistä kolmesta ehdottomasti suosikkini. Pelialue oli ykkösosaa laajempi, tässä oli muutenkin enemmän pähkäiltävää ja aikasysteemi vähän kuumotti, mutta toisaalta ei liikaa kuitenkaan ahdistanut. Läpihän tämä meni monen yrityksen jälkeen. Luulin jo, että mun ratkaisu ei riitä, mutta just ja just oli riittävä.

Don't Escape 3:lle en syttynyt niin paljon kuin kakkoselle, vaikka yritystä tässä oli. Otin aika helpon tavan selvitä tästä pelistä ja vähän jopa typerältä tuntuu, että kulutin aikaa ensin ihan muuhun ja ratkaisin koko homman niin, että noilla aikaisemmilla tekosillani ei ollut mitään vaikutusta homman ratkaisuun. Ehkä pitää tosiaan joskus kokeilla uusiksi.

Oon aikalailla samaa mieltä Rampan kanssa, että jonkinlaisen punaisen langan tämä trilogia olisi kaivannut. Kivaa pientä aivopähkinää, pelien tyyli oli ihan hauska ja ainakin 2-3-osilla on uudelleenpeluuarvoakin. Eikä näitä pelatessa epäonnistuminenkaan käynyt vituttamaan, kun peli pyöri ruudusta toiseen sutjakkaasti ja pääsi nopeasti keräilemään esineitä ja etenemään, niin ei toi alusta aloittaminen ärsyttänyt juurikaan.

Annan arvosanaksi: 3/5.
 
Takaisin
Ylös Bottom