Yleinen säätämisketju

Tuli sitten tehtyä itekin jotain, eli mullahan ei ollu sellasta adapteria millä sais läppärimallisen idekovon -> usb, eikä itseasiassa sellastakaan jolla sais idekovon usbiin muutenkaan. Napattiin sit codisen kanssa samanlaiset adapterit ebaysta niin että ne on saksalaisella myyjällä ni tuli nopeasti ja säästy postikuluissakin, ja on sitten jatkossa millä lukea jos tarve vaatii. Yksi syy kanssa adapterivalinnalle oli sellainen että se olis vaan niin "tyhmä" kuin mahdollista. Eli ei mitään automaattisia juttuja vaan toimii vaan tosiaan pelkkänä muuntimena välissä.

Läppärikovohan ottaa siis usbista virrat joten erillistä virtalähdettä ei tarvita.

Huomasin sitten että toi adapteri ei mene ihan pohjaan koska sen muoviosat ottaa kiinni, joten otin siitä kuoret irti ja tökkäsin sen ilman kuoria.



Kovo sitten ei halunnut lähteä pyörimään vaan nakutti vaan hiljasesti ja mietin että olikohan tää ihan sekunda jo lähtökohtaisestikin, ja otin sen piirilevyn irti testatakseni onko siellä jotain mikä vois oireilla, joku keraaminen konkka shortannu tms. No ei ollu mitään sellasta joten piirilevy takaisin, adapteriin kiinni, ja päätin että täähän luetaan kyllä vähintään kerran ja varauduin jo siihen että teen sille yhden lukemisen niin että otan kuoret auki ja laitan pisaran drone öljyä kiekkoja pyörittävään laakeriin koska vaikutti siltä että se jumittaa eikä tahdo alkaa pyörimään. Tosiaan jos retrotietokoneista yrittää saada kovoilta mitään talteen ni kannattaa varautua vähän silleen että jos ei suosiolla ni sitten väkisin vaikka niin että se kovo tuhoutuu samalla kunhan siitä vaan saa jonkinlaisen imagen sisuksista, koska sitä imagea voi sitten copypastea talteen useampaan paikkaan, kirjottaa sen CF kortille jota käyttää kovona jne

Kuitenkin kun usb liittimen tökkäs ni tällä kertaa parin nakutuksen jälkeen se lähtikin pyörimään, ja vaikka olin varautunut siihen että se ei ole kuten nykykovot, niin ääntä tuli kuitenkin sen verran että..



...pistin tollaisen styroksin jossa oli tullut Vitaan lasisia näytönsuojia siihen päälle ja se vaimensikin ääntä hyvin.


Eli kovojenhallinta näytti tolle tuntematonta filesystemiä eikä ainakaan yrittäny automountata sitä, mikä tarkottais sitä ettei siellä ainakaan minkäänlaisia DOS yhteensopivia osioita ole tai niiden variaatioita. Tää nimittäin lukee joitain härömpiäkin vanhoja FAT osioita eikä sitä haittaa jos usb:hen kytketyssä laitteessa tai CF kortissa tms on monia osioita vaan kaikki näkyy. Ja sitten kokeilemaan missä kohtaa lukeminen feilaa..

Luin ensin dd:llä niin että bs=128K asetuksella kahteen kertaan, ja sitten kolmannen ja neljänne kerran näillä kuvan asetuksilla ja tossa vaiheessa on siis 72 megaa luettuna ja luku vilisti kokoajan ylöspäin.

Toi kovo mietti välillä sellasissa kohdissa että ajattelin että otan parilla eri tavalla parit imaget että on sellainen minkä varmasti saa mountattua emulaattoriin, edes sen verran että näkee miten osiot on olleet ja onko toinen esim pieni jossa on sitten jokin erikoisempi driveri jolla toisen saa käyttöön sellaisenä filesysteminä mitä ei normaalisti olis tuettuna jne. Ja sit toisaalta sekin että mitä sellaisia pikkuappeja siellä on jotka helpottaa asioita, onko esim jotain softaa millä saa käyttöön enemmän värejä normaaleissa resoissa tai vastaavaa. Ylipäätään että sais vähän silleen käsitystä että miten ton aikaan tollaista on käytetty, mitä pieniä softia on pidetty tarpeellisena yms eli vähän että millainen se käyttökokemus sille käyttäjälle on mahtanut olla.



Ja sitten olikin taas yks luku valmis ja seuraavaa tulemaan, eli päätin että luen sen vähintään sen neljä kertaa kun se kerran suostui käynnistymään ja kun luku meni jopa loppuun ongelmitta. Odotin nimittäin että sieltä sais jotain 400 megaa tms ja sitten alkais nakutus ja homma loppuis siihen.

Seuraavaks sit puljaamaan sellasen emulaattorin kanssa joka osaa emuloida falconia ja jossa saa mountattua sekä kovoimageja että valittuja hakemistoja näkymään mukamas laitteina että voi tonkaa tota, ja että ylipäätään että saa samalla mietittyä että miten sitten ihan koneeseen itseensä (CF kortille) osiot tekee yms

Vanhalla foorumilla oli puhetta siitä kun meikän RGB modattu LaserActive toimii OSSC kanssa vain MD-PAC:lla (ja silläkin oli alkuun vaikeuksia saada syncci). TurboGrafX PAC ei ota syncciä ollenkaan OSSC SCART kautta, ja sitä silloin troubleshoottailtiin. Otin sillon kuvia auki olevasta TGfx PAC:sta ja ihmeltetiin, mutta mitään sen kummempaa ei keksitty. Homma jäi siihen, että SCART piuhassa ei 5v kulkenut niin en saanut sitä ostamaani sync stripperiä piuhan sisälle.

Nyt löysin kuitenkin Sakun ottamia kuvia kovolta sattumalta, eli @Mirsku auttaisko nämä ymmärtämään miksei se OSSC pelaa tän kanssa? Putkitöllöllä tosiaan toimii kummatkin PAC:t aivan täydellisesti!

nassekova sanoi:

Nyt löysin kuitenkin Sakun ottamia kuvia kovolta sattumalta, eli @Mirsku auttaisko nämä ymmärtämään miksei se OSSC pelaa tän kanssa? Putkitöllöllä tosiaan toimii kummatkin PAC:t aivan täydellisesti!

Klikkaa laajentaaksesi...

Eli jos tahdot sinne scart liittimelle jonnekin vitosen mukaan:

Vaikuttais että tohon scartin pinniin 16 ei mene 5V vaan se 5V menee vastuksen läpi, eli se olis silloin jo sitä kaapelia kytkettäessä alennettu siitä vitosesta. Scart liittimessähän pitää olla tiettyjen jännitteiden sisällä se mitä mihinkin pinniin tulee että se vois toimia silleen että mikä vaan scart johto kiinni ja homma toimii. Mutta sitten jos tuliskin tilanne että siihen olis laittamassa jotain väliin johdon liittimen sisään tms, niin sitä ei sais sinne koska ei olis sitä vitosta.

Eli pinni 16 on scartissa:
Nyt sinne menee 5V johto + vastus = toi 1-3V


Yks mitä esimerkiks pystyis tekemään että sais vitosen sinne olis laittaa se menemään suoraan scartin pinniin 8 eli "function switching" kun se voi olla:


Tässä tapauksessa sulla olis siellä sellainen jännite mikä käskis telkkarin ottaa väärä kuvasuhde, mutta telkkareista ja monitoreistahan saa aina valittua väkisin 4:3 kuvasuhteen kuitenkin. Tai sitten ne vain ignoraa ton.

Eli jos kytket pinnille 8 menemään vitosen ni mikään ei voi hajottaa mitään vaikka käyttäiskin ihan vakiojohtoa tai mitä tahansa scart johtoa välissä, koska scartissa kuuluiskin voida olla 5V just siinä, mutta sillon siellä olis se vitonen sellasta tapausta varten, jossa scart johdossa oliskin sync splitter tms kaapelin sisällä.


Toi välissä oleva piirilevy taas:

Tosta RGBPCE piirilevystä taas en pysty sanomaan yhtään mitään et miten paljon se vahvistaa mitäkin ja antaako se jotain niin että esim syncin jännite on liian iso tai ei, eikä mun oikeastaan kuulukaan pystyä koska noiden selittäminen taas kuuluu sille joka tollaisen on tuotteeks väsännyt.

Mut mikä on ainakin satavarmaa ni jos otetaan vakio megadrive ja vakio PC Engine, niin toisen RGB=/=toisen RGB, eli sillon:

Jos paceissa on itsessään huomioitu sellanen että ne on ikäänkuin tasapainotettu niin sitten sama tollanen yksi RGBPCE homma välissä sopii molemmille, mutta jos ne toimiikin kuten kyseisten konsoleiden normimallit, niin sitten tollainen yksi on vaikeampi saada sopimaan molempien kanssa suoraan.

edit: Mistä ja mitä kautta siis tiedän että PCE RGB =/= MD RGB ni koska väsään laitteisiin noita cxa2075 viritelmiäni sisään, eli mulla on se silleen ikäänkuin blockkeina jossa perusrakenne on aina sama, että encoder ja sen osat on yksi blokki, väritaajuuskide ja sen driver on toinen blockki, noi on sitten aina käytännössä samat niin että pal on aina pal ja ntsc on aina ntsc, mutta mikä sitten poikkeaa laitteesta toiseen on se kolmas blockki eli joissain syncin voi vetää about suoraan, joissain pitää combinata horizontal ja vertical, ja joissain tarttee syncci mennä aluksi sync splitterin läpi. MD ja PCE tarvitsee nimenomaan tohon kolmanteen osioon muutokset riippuen kummasta laitteesta on kyse, eikä MD:lle tehty tollainen toimis PC Enginessä suoraan ja toisinpäin. Se PC Enginen sync ei tosiaan ole täysin puhdas sync kun taas Megadrivessa se on.

Vaihdoin Vita 2000:seen vasemman analogitikun. Toi siis tuli mulle kesän alussa ja oli hyvinkin puhdas ja siisti, mutten siinä kohtaa vielä avannut tota että käyn läpi näppäinten välit koska vasen analogitikku tuntui pikkuisen silleen väljentyneen joten ajattelin että käyn läpi paremmin samalla kunhan vaihdan sen.




(ei en suosittele säätämään tollaista polven päällä, laitoin sen siihen vain kuvan ottoa varten)

Vitathan on todella huoltoystävälliseks tehtyjä ja käsikonsoleista niiden huollettavuus on about korkein mitä missään käsikonsolissa, ja vaikka toi 2000 malli on pienempi niin se on vielä simppelimpi avata ja asioihin pääsee pikkuisen helpommin käsiks.

Eli kuvassa on otettu vasen piirilevy irti ja analogitatti ja näppäinkumit yms on sen alla, piirilevy tossa konsolin alla ylösalaisin. Noissa on näppäimet sellaiset juotetut kytkimet, mutta ne piirilevyt joissa ne on, on kokonaan ihan sellaisenaan uusittavia. Sisäisesti Vitat on siis vähän kuin irrotettavilla ohjainpuoliskoilla olevia mitä piirilevyihin tulee, mutta siltikin ilman erillisiä irrotettavia ohjaimia. Mitä noihin pienikokoisiin litteiden kaapeleiden liittimiin tulee niin suosittelen A avaamaan ne varovasti sormenkynnellä, ja B mikäli on vaihtoehtona ottaa sellainen irti kummalta puolelta tahansa, niin sellainen kannattaa irrottaa siltä puolelta kummalla puolella oleva osio on helpompi uusia. Eli kuten tässä olen tehnyt että avannut sellaisen sieltä ohjainpuolelta eikä emolevyn puolelta, eli jos sattuisikin käymään niin että hajottaisi sellaisen, niin se hajonnut liitin ei olisi ainakaan emolevyssä oleva.


Eli analogitikun tilalle uusi, puhdistus näppäinkumeille ja niille näppäinten reijille, piirilevy takas, sitten toiselta puolelta piirilevy irti ja sama puhdistus sille.



Kaikki muu takaisin kasaan, akku paikalleen, kuoret kiinni muttei ruuveja vielä..




.. ja käynnistyi oikein tyytyväisenä jonka jälkeen sit laitoin kaikki ruuvitkin takaisin.





Sitten siinä samalla huomasin että pöydällä sattui olemaan Switchin analogitikku joten laitoin ton vaihdetun ja switchin vastaavan vierekkäin että saa vähän vertailukuvaa:




Eli vitan tollainen vasemmalla ja switchin oikealla.

Eli jos vähän suhteutetaan noita, niin Vita 2000 mallissa noi on vähän pienemmät kuin alkuperäisessä, jossa on jo pienemmät kuin mitä esim Dualshock ohjaimissa olis. Aika karkeesti toi menee niin et mitä pienempi toi pohjaosa eli se tikun kaikki mekanismi on, niin sitä herkempiä kulumaan, ja sitä herkemmin se sitten alkaa myös driftaamaan. Esim toi oman käytetyn Vitan tikku oli jo vähän löystynyt, ja etenkin kun laittoi uuden ja vertasi niitä niin huomasi että joo on siihen entiseen tullut väljää. Toi sellaisessa Vitassa mikä on poikkeuksellisenkin siisti, eli pienikokoinen alkaa mennä väljäks jo yllättävänkin helposti.

Toi Switchin tikku onkin sitten jännä että siinä on alaosa vielä pikkuisen ohuempi mikä tarkoittaa että se kuluva mekaniikka sisällä on pikkuisen pienempää ja herkemmin kuluvaa. Mutta kuva huijaa siinä että todellisuudessa se Switchin tikun mekaniikka on vielä puolet pienempi siitä miltä se näyttäis ulospäin. Vitassa nimittäin ei ole painonappia alaspäin siinä tikussa, joten koko toi pohja on sitä kytkimen mekanismia. Switchissä taas on painonappi, jolloin siellä on oltava tyhjää sen verran mitä se painonapin liikerata alaspäin on, jolloin se kaikki mekaniikka voi olla kyllä leveyssuunnassa yhtä isoa, mutta korkeussuunnassa siitä katoaa sen painonapin verran.


Eli tää varmaan antaa vähän selitystä sille että miten ne Switchin tikut voi alkaa driftaamaan niin herkästi kun on jotain muuta todella pieneks rakennettua vieressä mihin verrata, ja miten pientä se kaikki kuluvista osista koostuva sit ihan tarkalleen ottaen on. Se tosiaan on korkeussuunnassa puolet tosta pohjan korkeudesta, joka olisi hyvin pientä jo silloin jos painonappia ei olisi. Sit tollaisissahan ei voi olla rasvaa pahemmin siellä kuluvissa muoviosissa, analogitatit toimivat niin että jokin metallinen ottaa kiinni sähköäjohtavaan pinnotteeseen jonka johtavuus on eri suunnissa erilainen ja vastusarvo sitten kasvaa tai pienenee riippuen siitä minne suuntaan se metallinen vastakappale liikkuu kun tikkua siirrellään. Tollaisissa se pinnoite sijaitsee muovisen kalvon päällä, joka taas sijaitsee pohjalla. Eli rasvaa ei pahemmin voi olla koska se rasva olisi nopeasti siellä kalvon ja kalvolla olevien pinnotteiden päällä ja sotkisi sitten sitä sähkönjohtavuutta ja analogiohjain sekoilisi sen seurauksena.

Koska Falconhomma on vähäsen jäässä siihen asti että konkat saapuu, niin mulla on toinenkin laite täällä nyt ollut muutaman päivän niin että teen sille nyt vähän operaatioita tässä odotellessa, ja kunhan Falconin konkat saapuu ni hyppään sit jatkamaan sitä. Teoriassa voisin toki putsata Falconin kuoria tässä välissä mutta käytännössä teen mieluummin niin että kunhan otan sen emolevyn pois kotelosta pelteineen, niin puhdistan ne kuoret sillä välin kun sen emolevy on poissa kotelostaan.




Eli toisellekin koneelle näppispuhdistus menossa, näppäimet itsessään on tällä hetkellä pesuaineseoksessa sankossa hengailemassa, ja pesin noi osat valmiiks. Sitä ennen pesussa kävi jo ton koneen kuoret. Miks tässä kohtaa ja tässä järjestyksessä niin tässä vaiheessa on puhdas alakuori, sitten kunhan toi metalli on kuivunut eli noin tunnin päästä ni toi menee paikalleen, ja sitten kunhan emolevy on käyty läpi ni se menee sit paikalleen, eli kasaan silleen voileipämäisesti ja puhdistan asiat alhaalta ylöspäin että voi sit kasata asioita puhtaisiin osiin. Tollaset peltiset osat voi vetää fairy+lämminvesi+tiskiharja kombolla ihan hyvin kunhan ne kuivaa huuhtelun jälkeen pinnalla olevasta vedestä ja pistää sit tolleen, ni sillon ne ei ruostu.




Missä emolevy sitten on niin sellaisessa pestyssä lidlin sushirasiassa jossa on etikkaa ja sitä on tossa paperimytyssä kanssa joka on ton kohdan päällä. Eri puolilla on sit kaikenlaista joka kallistaa nestettä ja kaikkea että just toi alue jonka päällä toi paperi on, on siellä etikassa.

Eli mitä tässä on tapahtunut niin siellä on ollut 2.4V Ni-Cd akku tossa kohtaa joka tietysti vuotanut alkaalit ulos miinupuoleltaan, ja toi paperin alue on aikalailla tuhoutunut täysin. Siellä vastukset hajoaa paloiks kun niitä hankaa pumpulipuikolla, ja alla tossa kohtaa menevät johtimet on syöpyneet jne.

Koska Ni-Cd akun neste on alkaalia niin voidaan 100% tietää että kyseessä on ollut emäs joten silloin etikkaa eli hapanta emäkseen.

Toi kone siis toimii silleen että jos siihen pistää jonkin moduulin joka on vaan peli niin se toimii kyllä, mutta pistäpä mikä vaan monimutkaisempi moduuli niin se vaan resetoi, ei käynnisty, tai käynnistyy ja valittaa ettei disketticontrollerin ajuria saa ladattua. Yksi mahdollisuus on kanssa että toi maskrom jossa kaikki on voi olla menossa, mutta sitä ennen etikkaa, puhdistus, recap, ja niiden hajonneiden johdinten korjaus ja uudet vastukset niiden kohdalle jotka on hajonneet.

Yks mikä tässä on kanssa aika epäilyttävä niin toi siru jossa lukee Kyocera tarttee tollasen 4MHz kiteen joka sillä onkin, mutta se kiteen liima näyttää siltä että se on saattanu muuttua syövyttäväks.




Antaa olla ainakin tunti etikassa ellei jopa pari, ja sitten teen silleen että taidan puhdistaa konkkien kohdalta, juottaa entiset kaikki irti, ja sitten puhdistaa tän jollain konstilla muutenkin ja samalla ne etikkajämät sit pois. Tässä on siis sellainen omituinen että emolevy on tollaisen ihme limakerroksen peitossa, haisee aika karseelle ja kuvasta näkyy mistä oon pyyhkäissyt pumpulipuikolla ja muualta en ole. Eli näyttää tollaselta ihan kuin olis jotain rasvaa sumutettu kerros siihen päälle. Tästä saattaa tosta syystä mennä myös esim keraamiset konkat uusiks koska en yhtään tiedä mitä toi sumuisen näköinen kerros on, ja miten se imeytyy keraamisten konkkien tohon kuorimateriaaliin vai imeytyykö. Noi aiemmat kuvan tantaalikonkat on sellaisia että niitä ei välttämättä tartteis uusia, mutta ne on 80-luvun puolivälin tantaaleja ja lisäks ton kerroksen alla enkä tiedä mitä se tekee niiden kuorille joten...


Pistän kuvan vielä millaset vahingot Ni-Cd akun vuoto on tehnyt kunhan otan ton etikasta pois.


edit:



Eli puoltoista tuntia etikkaa, sitten hankasin etikkaan kastetulla harjalla koko emolevyn, ja harja oliki mustana siitä eli se whatever öljyinen kerros lähtikin pesemällä etikalla. Sen jälkeen huuhtelin sen ihan vaan hanan alla ja kuivasin ja ravistelin ja huidoin sitä kuin se olis jokin kirves että sain lähes kaikki vedet pois. Ja sitten vielä ipalla pyyhkiminen joka puolelta ja alue näyttää tältä.

Vastukset R44, R45, R46, R47 menee ainakin uusiks, toi reaaliaikakellon kide on nostettu ylös ja se menee uusiks ja pitää tesmiä noi sen liiman alla olleet kanssa et missä kunnossa ne on. Käytännössä se alkaali oli levinny akun miinuspuolelta tonne kahteen transistoriin asti mut siellä ei ollu vaikuttanu niin pahasti, ja ympyrän muotosesti joka suuntaan sen verran. Eli kaikki johtimet mitkä menee sillä alueella menee tarkistukseen ja läpimenot voi olla paskana vaikka johtimet muuten olis vielä kunnossa,

Toi keltanen jauhemainen tinoissa ei ole vauriota vaan se kertoo enemmäkin missä ei ole vielä vauriota, toi on 80-luvun alkuperästä fluksia joka muuttuu puuteriks etikka+vesi kombon jälkeen.




Alapuolelta sama alue, se akun miinus on toi mikä on ollu juotettuna tohon maahan. Noi kaikki mustat läpimenot on aika varmasti tuhoutuneet ja toi kohta missä menis plussa jonnekin mahdollisesti kans eli joku siru on siellä nyt ilman virtaa. Toi valkee on tosiaan sitä samaa jauhemaista moskaa joka lähtee pyyhkäsemällä mut se ei haittaa mitenkään. Miks täällä alapuolella on vahinkoa ni noi mustat kohdat tossa maassa, se alkaali on niistä ensin syöny tinat ja ittesä läpi ja levinny sitä kautta.

Rupeen raaputtelee ja tutkii noita varmaan ens yönä kunnolla, nyt vielä piirrän kuvan et miten tossa oli konkat kun nopeempi sit kattoo siitä kuin service manualista.




Otin tän kuvan tossa toissailtana kun avasin tän koneen ekan kerran ja tältä näytti sisällä. Kantsii huomata että toi diskettiaseman pidikkeen jalka on tossa like a baws eikä ole moksiskaan siitä että saanu tota päälleen. Toi "sealed" akku on siinä mielessä aika hyvin sealed että toi ei ole mikään pieni vaan 150mAh joka on aika hiton iso tollaseks. Kannattaa huomata myös toi näppäimistön kaapelin liitin. Tollainen on nimittäin hirvein liitin mitä voi olla missään MSX koneessa siltä osin että miten huonosti noi ottaa kosketusta tai sitten toi kaapelin pinnoite tarttuu sen metalleihin ja hajoaa, ja noita oon joutunu vaihtamaan monesti, ja on ihan vaan pelkkää tuuria että toi vuoto ei ole mennyt tonne liittimelle asti.

Tässä kohtaa kun olin napannu kuvan totesin ääneen että täällä on muuten vuotanu Ni-Cd akku ni codise toi mulle ensin leikkurit, sit uuden energiajuoman. 😄


Ainiin ihan vaan vielä muistutuksena että kantsii vilkasta niiden retrokoneiden sisään että onko Ni-Cd akkuja. Tää damage on nimittäin toiseks vähäisintä mitä oon nähny tollasen tehneen.

Tuli ihan pikkunen tovi mietittyä, että mikä helvetti tuo mytty oikein tuossa kuvassa on, kunnes pääsin siihen asti lukemaan.

Voihan helvetin kuustoista, kuinka kauan menee saada yksi muistisiru kiinni..

Aikoinaan kun ostin Megaflashrom moduulin ni en ottanut sitä 512K muistilla, syynä oli se että olin nähnyt kuvia jossa muisti oli lisätty vaan johdottamalla se kiinni ja ajattelin että jos tarttee ni lisään sen ite myöhemmin, ja toisaalta mulla oli todella paska rahatilanne (kuten yleensä) ja 40 euroa säästyi sillä.

Nyt sitten otin megaflashin auki hioakseni liittimen reunaa vähän pyöristetymmäks, ja että vilkaisen miten microsd liitin oli vedetty kiinni (oli todella hyvin kiinni, ton tekijä on selvästi ajatellu ihan erikseen sitä että vetäsee sen kunnolla kiinni ettei irtoa), ja huomasin että uudemmissa onkin paikka ihan sille muistisirulle johon sellainen tulis. Eli alliancen 512k sram siru olis mikä siihen olis tarkoitettu.

Mulla oli ylimääräsiä Hitachin 512k sram siruja jotka on muuten identtisiä paitsi alliancet on vaan vielä virtapihimpiä, noikin on tarkotettu paristovarmistettuihin juttuihin yms eli soveltuvat virrankulutukseltaan ihan samalla tavalla, eli käytännössä eivät kuluta oikein mitään.



Ongelma oli vaan että moduulissa on paikka sirulle niin että sirussa olisi jalat tolleen käännetty ympäri kuten kohdassa A, eli miten pintaliitossiru tulisi esim sopivaan sirukantaan vaikka 90-luvun alun näytönohjaimessa.

Noi sirut mitä mulla on, oli normaaleja pintaliitossiruja joten jalat on tolleen B tyylisesti, eli tartteis olla leveämmällä ne kohdat johon juotetaan kiinni.

Ratkaisin sit asian kääntämällä jalkoja niin että ne ovat noin kuten C kohta jolloin ne osuvat just ja just siihen solderpadien kohdalle.

Oon siis vetänyt kiinni normaaleja pintaliitossiruja noilla välineillä ihan tosta vaan, mutta tollaiset missä ne kohdat onkin enemmän vähän siellä sirun alla on jotain mihin ei ole aiemmin törmännytkään tai muuten ollu tarvetta.




Ja sit vaan solderpadeihin tinaa, puhdistus, siru paikalleen, nurkista kiinni, ja sit aina kaks kerrallaan jalkoja kiinni. Ja sen jälkeen näytti tolta

Ja eihän se toiminu, testisoftat tunnistaa että siellä on muisti mutta se ei tule esim nextorissa käyttöön. Mietin sit et onko noi sirut ihan ehjiä vai mikä maksaa, ja tulin siihen tulokseen että pitää vaan vetästä jokainen noista tarkemmin. Tohon siis olis tarkoitus käyttää hot air stationia yms muita kalliita hilavitkuttimia mut vedin vaan peruskolvillani, liian leveellä kärjellä, ja sellaisella tinalla joka ei edes sovellu kunnolla tollaisten juottamiseen.

Sitten 64K siitä sirusta toimi joten alkoi olla jo osa suht kunnossa (eli addresslineista suurin osa oli kohdillaan siinä vaiheessa). Tässä kohtaa olin korjannu tinauksia about neljästi ja joka kerralla vetäny tinaimunauhalla neljä tai viis shorttia pois jalkojen välistä.

Löin sitten 10 astetta lisää lämpöä, kolvi puhtaaks, kärkeen pieni pisara tinaa, ja pidin 3 sekuntia kolvia per 2 jalkaa (koska leveä kärki ni sai kaksi kerralla), sitten odotin vähän että jäähtyy, kolvi puhtaaks, uus tinapisara, ja taas 3 sekuntia per 2 jalkaa. Ja kävin tolleen kaikki jalat uudestaan läpi ja lopuks vielä reunimmaiset jalat.



Ja kun pistää WSX:ään ni tulee molemmat käyttöön sekä sisäinen että toi, slot 3-0 on sisäinen ja slot 1-2 on toi moduulissa oleva. Aikaa meni varmaan kokonaisuudessaan lähemmäs kaksi tuntia yhden sirun saamiseks paikalleen, tosin sellasilla välineillä ja sellasella tinalla millä noita ei todellakaan olis tarkoitus edes tehdä. Mut tulipahan selvitettyä että tosiaan tollainen toimii kun vaan lisää siihen sen sirun (eikä ole esim että sitä pitäis enabloida FPGA:n firmiksestä jotenkin tms), ja kokeiltua omaa rajaa että pystyykö noista välineistä repimään irti sellasen että sais tollaisenkin niillä paikalleen.

Hommasin Game Gearin puuhasteluprojektiksi. Kotelo ja näytönsuoja olivat melko naarmuiset, niin uudet lähtivät vetämään maailmalta. Samalla piti ottaa uudet näppäimet, kun uusiokuoriin eivät vissiin vanhat sovi. Lisäksi vissiin melkolailla kaikki GG:t sisältävät kusevia konkkia, niin laitoin myös niistä korvauskitin tulemaan; pitäisi emon lisäksi sisältää poweriin ja äänilankkuun tarvittavat vaihdokkaat.



Kun availin koneen niin siellä makaili melko suurikokoinen kuollut koppakuoriainen, jonka unohdin kuvata ennen roskikseen iskemistä. Ei pölyn ja koppiksen lisäksi mitään ihan järkyttävää löytynyt. Vähän pientä hapettumaa ja nopeasti katsottuna ainakin parista kolmesta konkasta oli emolle tullut valumia. Emo lähti kivasti irti ja sai IPAlla ja hammasharjalla aikas hyvännäköiseksi ja on valmiina uusia komponentteja odottamassa. Sitten kun ne siis joskus ikuisuuden päästä saapuvat.

Oikeassa ja vasemmassa alakulmassa (kuvassa) oli neliskanttiset konkat, jotka oli vuorattu johonkin keltaiseen kovaan aineeseen, joka ei lähtenyt jynssäämällä. Olisikohan jotain värillistä liimaa tms

Kokeilin myös virtoja ilman peliä ja sain mielenkiintoisia valkoisia neliskanttisia liikkuvia palkkeja esiin, mikä ei liene normaalia. Oletan että korjaantuu sitten, kun on saatu komponentteja korvailtua. Ainuttakaan peliä ei minulla ole, niin jäi se puoli testaamatta. Tarkoitus myös moderni näyttö tilata tulemaan, jos kone lähtee fiksauksien jälkeen toimimaan.

Täytyy kyllä myöntää, että into lähteä näihin ei-ihan-ilmaisiin modernisointijuttuihin on laskenut aika lailla nolliin tullirajan tultua voimaan

PS. Jos jollain on jokin kelvollinen loose GG-peli ylimääräisenä, niin voisin ostaa pois.edit: peli hommattu!

Sheng Long sanoi:

Vähän pientä hapettumaa ja nopeasti katsottuna ainakin parista kolmesta konkasta oli emolle tullut valumia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin 7 plus äänipuolen konkista muutamat, noista parista mistä ei näe koska liimaa päällä en osaa sanoa ja virtakaapelin luona muuntajan vieressä oleva 100uF yleensä vuotaa kanssa. Pahin vahinko on aina tossa aikalailla A ja B näppäimien kohdalla, toi 22uF siinä yleensä vuotaa pahiten (mikä ihme noissa 22 konkissa on) ja toi pintaliitososien rykelmä samassa paikassa tekee kunnostuksista ja puhdistamisesta yleensä aika hankalaa tossa. Se alue siis on isompi kuin mitä vois luulla, sinisestä liittimestä alaspäin tohon kohdalle missä lukee sivulla USA

edit: Entiset konkat pois ja paljon ipan kanssa harjaamista (tosta alueelta) niin että piirilevy saa vaikka imeä sitä koska kaikki mikä laimentaa sitä vuotanutta tai liottaa sitä irti on vaan hyvästä, niin ton saa kyllä ihan kuntoon, siis ihan silleen että se vuotanu töhnä oikeesti lähtee about kaikki pois. Mitä osaa kannattaa varoa eniten niin 22uF konkan plussan luona on pintaliitosdiodi joka on ihan suoraan kuin ottamassa kaiken sen pahimman vuodon päälleen, ni sen tinaukset saattaa olla ihan käsittämättömässä kunnossa, siis niin ettei se ole välttis enää kunnolla edes kiinni.

Eli parhaiten huomaa jos vertaa toiseen puoleen missä pintaliitososilla on ehjät tinaukset jotka ei ole saaneet sitä moskaa päälleen. Kaikki mikä poikkeaa puhtaamman puolen tinoista toisella puolella on saanut sitä päälleen. Sen voi havaita myös piirilevyn pintakerroksesta pienenä sävyerona tai ihan siitä että näyttääkö suojalakkakerros jotenkin karheammalta kuin mitä vastaavanlainen alue toisella puolella näyttäis.






edit: Kirjoitin ton just kun olin menossa nukkumaan, niin en ehtiny muokata kuvaa mut vielä havainnollistava:



Eli kunhan konkat on poistettu niin violetti alue on johon vuotoa on levinnyt mut missä ei ole välttämättä reunoilla jälki niin vahingoittunutta. Eli alue joka kannattaa puhdistaa mutta vielä enemmän keskittyä:

Punaiseen alueeseen joka on sitten se pahiten vaurioitunut alue, mutta esim ton ylimmän 100uF konkan läheisyys siniseen liittimeen aiheuttaa sen että vuotoa on mennyt varmasti vähän sen liittimen ja piirilevyn väliin. Mitä keskempänä on punaista aluetta niin sitä pahempaa jälkeä ja esim noi keraamiset konkat ja vastukset voi tarvita aika paljon jynssäämistä.

Tää on ihan vain ehdotus miten tollaisessa tilanteessa voi tehdä mutta laittaisin itse talouspaperia myttyinä tohon vihreällä merkattuun, sitten game gearin vähän kallelleen niin ettei neste menisi tonne näytön suuntaan, mutta kuitenkin niin että neste pysyy aikalailla aloillaan.

Sitten pudottelisi vain ipaa ihan isoja pisaroita niin tohon violetille alueelle että siinä olisi ohut kerros ipaa mutta ilman että se leviäis siitä. Sit vaan hammasharjalla hankaamista. Välissä imeyttäis ipat talouspaperiin, ja uutta vaan perään ja taas hankaamista, ja tota monta kertaa. Eli ton tarkoitus tosiaan olis että sitä menisi myös kaikista noista reijistä mitä tossa vaurioalueella on, ja koska konkkien neste on mennyt sinne, niin sinne olisi hyvä saada myös ipaa menemään koska se kuitenkin laimentaisi ja neutraloisi sitä konkkanestettä sellaisista kohdista joista sitä ei muuten voisikaan puhdistaa.

Noi punaisella nuolella merkityt osat on sellaisia että niistä yksi tai useampi jalka saattaa ottaa todella huonosti alla olevaan solderpadiin, yleensä etenkin se 22uF konkan plussan luona oleva.

Ajatuksia tommosesta kun löytyi youtubesta,

Let's build a CHEAP Retro Game Upscaler that RIVALS the OSSC & RT5X!​

Tuohan näytti varsin kunnolliselta mitä tuon videon kans kattelin. Jos ei löytyis jo 2x OSSC kämpiltä niin varmaan tekisin tuollasen SCART:lla.

Toisaalta kun löytyy kuvaputki telkkari niin miks haluis kuvan littutelkkuun? Tai no ehkä kuva on ton kautta parempi. mielenkiinnosta vois toki tommosen koittaa tehdä jos löytyy palikat edullisesti

En sitten saanut unta naapurin mekastavan ja bilettävän huomiohuoran herättäessä, joten otin Falconin powerin loppuun kunhan oli vähän herännyt ensin.

Olin uusinut konkat jo aiemmin mutta nyt vaivasi vähän se miten kireälle alkuperäiset johdot oli vedetty joten nappasin nekin pois ja laitoin pidempää tilalle niin että tuli myös kutistesukat mitä alkuperäisessä ei ollut. Se alkuperäinen johto itsessään oli ihan ok, ja hyvin kuorta siinä ympärillä mutta tosiaan se miten tiukalle kaikki oli vedetty oli vähän liian epäsiisti. Johto mitä käytän tollaisessa on otettu paksulla johdolla olleen jatkojohdon johdosta.



Falconin powereissa on tollainen juttu että diodisiltaus on vähän poikkeuksellinen. Yleensä plus ja miinus on vastakkaisissa reunoissa mutta tässä ne oli vierekkäisissä. Tollaiseen voi sitten laittaa normaalin diodisiltauksen taittelemalla jalkoja, mutta tällä hetkellä olevan komponenttipulan takia sellaista missä olis ohuet jalat jotka menee noihin pieniin reikiin on vähän hankampi löytää laadukasta.

Alkuperäinen vasemmalla ja oikealla sellainen jonka löysin korvaajaksi. Toi on siis muuten samanlainen kuin alkuperäinen mutta ampeerikesto on korkeampi eli käytännössä se on pitkäikäisempi koska ei kuumu toiminnassa ollessaan niin kuin alkuperäinen.






Olin maininnu aikaisemmin jossain kohtaa että isoihin konkkiin voi laittaa pisarat liimaa, niin ajattelin vain että näytän miten. Eli noihin just kauimpana jaloista oleviin kohtiin täplät ja sit konkka paikalleen ja kolvaus. Miinuspuolena toki se että saattaa joutuu odottamaan 24h+ että liima kuivuu jos käyttää esim tollaista samaa.






Ja poweri uusilla konkilla ja pidemmillä johdoilla. Osa tosta on alkuperäistä koska se liitin mikä menee piirilevylle sattui olemaan niissä. Tossa oli isolle konkalle isommat reiät joissa alkuperäinen oli, ja heti sen alla pienemmät pienempijalkaiselle joten toi meni sit niihin koska jalat oli ohuemmat. Laitoin myös uudet lämpötahnat noille jäähyihin kiinnitetyille osille, ton transistorin käänsin varovasti siksi aikaa vähän siten että poistin sen keskimmäisen jalan tinat siksi aikaa että se pystyi kääntymään vähän eteenpäin.

Yksi mikä tässä tosiaan pisti silmään kanssa niin missään osassa ei ole sellaista merkkiäkään liiasta kuumumisesta tai vastaavasta. Yleensä edes jossain on jonkin osan lähistöllä piirilevyllä vähän jälkeä siitä että kuuma on ollut, mutta tässä ei ole missään sellaista. Toi virtakytkin on monesti atareissa myös ihan karseassa kunnossa mutta tässä ei ole sitä ongelmaa ja toi on kuin uusi. Muuten sekin olisi mennyt vaihtoon.





Ja tossa vielä sellainen pikkujuttu minkä voi tehdä pidentämään elinikää, eli alkuperäiset konkat oli noiden pohjan merkintöjen kokoiset, mutta uudet on ohuemmat. Toi muuntaja on korkein osa tossa eli se määrittelee miten korkeita muut sitten voi olla, joten uusiksi konkiksi voi ottaa ohuemmat mutta vaikka vähän alkuperäisiä korkeammat, jolloin ne ei tule niin lähelle tota jäähyä.





Sit jos katotaan koneen service manualia ni siellä sanotaan että 5V linjalla pitää olla minimikuormana 1.5A jotta poweri toimisi oikein mutta 12V linja voi olla nollakuormalla. Lisäksi on maininnat mitä line regulation pitää vähintään olla, kuinka paljon rippleä sallitaan yms. Eli esim 5% 5.00 voltista tarkoittaa että 4.75-5.25V heitto on sallittu. Käytännössä Ataripowerit kun käy läpi niin sen heittelyn saa tollaisilla moderneilla konkilla lähemmäs sellaista ihan pätevää ATX poweria, eli tosta 100mVpp heittelystäkin mennään jonnekin alle 30mVpp. Tässähän oli vakiona ihan jees japanilaiset konkat powerissa kun taas emolevyllä vähän mitä sattuu on vaan saatu käsiin, ja se syy siihen on nimenomaan tossa että toi poweri ei todellakaan olis menny noihin spekseihin jollain huonoilla konkilla, tai jos olis mennyt niin konkat olis kuitenkin ikääntyny niin nopeasti että arvot olis muuttuneet. Tossa tuleekin se miksi ei kannata jotain halvimpia jämäkonkkia pistää virtalähteisiin, niiden speksit voi olla aluksi kohdallaan, mutta ne konkat saattaa esim ikääntyä 10 kertaista vauhtia jolloin mikään ei enää vastaakaan sitä mitä pitäis.

Toi maksimi load taas tarkoittaa tämmöisessä enemmänkin sitä että missä se voi ihan pienen hetken käydä ja käytännössä normaalissa toiminnassa se load on alle puolet siitä. Sen yläpuolelle meneminen nimittäin tarkottais paljon suurempaa jäähdytyksen tarvetta eikä noita powerin heatsinkkejä ole todellakaan mitoitettu sellaiseen.





Koska 5V linjalla pitää olla vähintään 1.5A kuormaa niin käytin samaa kuin STE powereiden kanssa eli tehovastus vitosen ja maan väliin jolla tulee sellainen 2A+ kuormaa. Otin kuvan testin jälkeen mutta testin ajan toi oli siis ilmassa koska se kuumuu aika mukavasti siinä. 5V oli 5.03V ja 12V oli noin 11.8V eli molemmat ok. Sit testasin myös sellaisen minkä teen aina ataripowereiden kanssa että mittarin ollessa kiinni tökkään tohon mustien ja punaisten johtojen metallikohtiin metallisella niin että aiheutan oikosulun. Mitä poweri siis tekee silloin (ja mitä sen pitääkin tehdä) niin tiputtaa voltit alas. Sitten sen pitää myös pystyä palautumaan kanssa siitä, ja tää selvis ton testin kuten pitääkin.

Eli tosiaan ataripowereissa on oikosulkusuoja niin että jännitelinjat tulee alas ja poweri ei ole kunnossa ja on muutenkin riskialtis jos toi ei toimi.

Seuraavaks sitten etsimään mistä nappaan testin ajaks vaikka komposiittivideon ja kokeilemaan että kone toimii muuten ja sit emolevyn recappays ja sitä puolta eteenpäin mut poweri olis valmiina.


edit: Nappasin aivan liian heikon komposiittivideon vaan modulaattorin keskimmäisestä pinnistä, kolvasin ne pari konkkaa joiden jalat katkaisin aiemmin takaisin, koneen muistilaajennus paikalleen, näppäimistö kiinni, ja testiä.



Tollainen vierivä kuva oli tasan tarkkaan se mitä näkyi, mutta toi oli riittävästi siihen että nyt voi jatkaa eteenpäin.

Eli mistä tiedän että homma toimii suurimmaks osaks, niin aluksi näkyi vääristynyt vaimea atarin logo, jonka alla oli jokin palkki, joka on käynnistäessä tulevan muistitestin palkki joka on TOS 2 versioista eteenpäin, painoin välilyöntiä jolloin näkyi että tuli jotain tekstiä nimittäin "memory test aborted", tästä vähän aikaa niin tuli tyhjä ruutu jossa on pelkkä kursori. Koska diskettiasemaa ei ole kiinni niin se kesti juuri sen ajan mitä kestäis jos asemaa ei ole kiinni, jonka jälkeen tuli toi joka on selkeästi TOSin työpöytä ilman asemakuvakkeita.

Eli näkipä siitä kokeeks hyvin tai huonosti niin joka tapauksessa se teki juuri sitä mitä kunnossa oleva tollainen tekisi. Toki jotain pikkujuttuja voi vielä löytyä mutta niitä ei tollaisella nopealla testillä näkyis kyllä muutenkaan

Sit Falconeissa on sellainen yks pieni juttu josta saattaa tulla erittäin iso ongelma riippuen vähän..




Muissakin Atareissa on aivan karsea monitoriliitin siltä kannalta että mistä sellaiseen löytää sopivan liittimen. Eli ei todellakaan ole mikään perusliitin jonka saa vain haettua jostain. Falconissa liitin on sitten tollainen mikä näyttäis äkkiseltään että okei se on normaali D liitin...

mut mikä se tarkalleen on niin D19, eli samanlainen kuin Amigoissa, eli juuri sellainen mihin ei meinaa löytyä liitintä mistään koska mikään ei oikein käyttänyt juuri sitä 19 pinnistä, ja johon monet johdot mitä on myyty onkin esim ollu 25 pinnisestä lyhennetyllä liittimellä. Tottakai tää Falconin pinnitys on vielä eri kuin Amigoissa eli niiden kaapelit ei käy.

Mulla sitten oli yksi vanha D19 liitin joka oli joskus napattu Amigan RF modulaattorista, mutta muistin sit sellaisen jutun että sen sisällä olevat metallit on vähän huonosti niin että ne ainakin kerran on painaneet yhdestä Amigasta yhden vastakappalepinnin sisään, eli sitä ei uskalla käyttää tehdäkseen sellaista "vaarallinen mennä yksin. ota tästä ja toimii"-johtoa.

edit: joo syytän uniongelmia, eli meni sekaisin D19 ja D23, ja Amigoissa ei ollukaan D19 vaan D23... missähän ihmeessä toi D19 sit oli edes, ei varmaankaan missään muualla. Eniveis noi tollaset erikoisen pinnimäärän D liittimet on ihan hirveitä löytää ellei kyseessä ole D37 ja niitäkään ei löydy kovin helpolla







Koska kaikki sellaiset pinnit jotka tarvitsee kytkeä perus RGB:tä varten löytyy tuolta vasemmasta reunasta molemmista riveistä niin otin D15 liittimen jollainen sattui olemaan, peitin noi reiät teipillä ja sit vaan viilasin ton metallin reunasta pois, ja tota muovia sellaiseen kulmaan ettei toi ota muihin pinneihin kiinni.







Menee paikalleen kun vasen reuna on kohdallaan, väärälle kohdalle se ei vois edes mennä paikalleen koska metalli vasemmalla estää sen laittamisen mitenkään muuten. Se siis menee paikalleen pohjaan kuten pitää, tässä vaan kuvaa varten se on puoliksi sisällä että näkyy miten tollainen asettuu siihen.

Eli väsään tota käyttämällä joko ihan suoraan RGB johdon, tai sit jonkinlaisen lyhyen adapterin missä on esim Scart liitin niin että johdoksi käykin tavallinen scart johto. Pitää kattoa myöhemmin miten koska toi on sen ajankohdan juttu kunhan emolevy on muuten käyty läpi.

Noi D19 liittimet ei ole oikeasti mikään ihan helpoin juttu jos niitä lähtee vaan etsimään jostain ja itellekin koneen huoltoa etukäteen miettiessä yks niitä isoimpia sellaisia kohtia joissa olis saattanut kestää jos olis pitäny lähteä etsimään ympäri maailmaa mistä sais sopivan, mut monesti sellanen ekana tuleva mirskuratkaisu on se nopein ja toimivin.

Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun...




Eli aloin vaihtaa Falconin emolevylle konkkia ja ensin luulin että noi olis joku jälkikäteen tehty korjaus että pistetty fyysisesti liian isot pieniin kohtiin ja vedetty ne vähän miten sattuu...

Mut ei, noin toi on lähtenyt tehtaalta. Ja monessa muussakin paikkaa on osat vähän silleen sinnepäin mut ovat kuitenkin paikallaan. Noissa on siis pohjassa jäänne liimasta jolla ne on ladottu paikalleen noin ja sit menny wave soldering uunitukseen tai vastaavaan.




Laitoin ne sit kuitenkin vähän suoremmiks sen jälkeen kun olin 15 minsaa miettiny et oikaisenko niitä vai annanko olla alkuperäiset.

Aika paljon joutuu siis tinaa laittamaan jos haluaa saada pikkuisen liian isot osat liian pieniin paikkoihin, ja vaikka ne ei ole mitenkään huikeet noinkaan ni ovat muutenkin kuin vaan yhdestä nurkasta kiinni. Mitä tossa siis on mokattu ton kasaamisen kanssa, ni ilmeisesti piirilevyt on jo ollu teetettynä, ja sit tajunneet että pitää laittaa isommat noihin tai riskeerataan sellanen että äänet voi säristä. Noiden läpi siis tulee vanha äänipuoli sirulle joka yhdistää äänilähteet keskenään, ja STE:ssä on aika miten sattuu tehty äänipuoli joten saattaneet viime hetkellä miettiä että yritetään olla toistamatta samaa virhettä. Epäilisin että ovat ensin olleet että noihin tulis 0.1uF tollaiset pienemmät niinkuin tossa alhaalla ja sitten päättäneetkin nelinkertaistaa ne kun paikat pienille on jo ollut valmiina.

Toi teippi on kans hieno, sekin on pistetty tehtaalla. Siellä on yksi vastus liian lähellä reunaa niin että jos sen päällä ei olis teippiä niin se vois osua kuoreen.

Ja tottakai tinaimuri hajos just puolivälissä. Atarit on kirottuja, aina niiden kohdalla hajoaa ja toi oli nyt neljäs kerta.

edit: Ei oo sentään revision A tämä, mitä kattelin vähän kaavioita ni niissä on ollut hirvee määrä kaikkee mitä muutettu purkkavirityksillä jälkikäteen sen jälkeen kun koneet on olleet about jo valmiina.


edit2:

Päivän pulmapähkinä:


Eli tinaimuri hajoaa niin että se ei pysy alhaalla.

Siltikin:



Eli miten tein ton että sain silti tinat pois?

Eli nyt tuleekin sit hyvin paljon Atari Falconiin liittyvää kerralla.. @Wick

Aloitetaan siitä että tossahan siis oli axial konkat emolevyllä ja koska sellaisia ei enää saa kunnollisia, ainakaan sellaisia mitkä olis spekseiltään samat kuin noi mitä oli tarkoituksena käyttää, niin pääsi sit vaihteeks pelaamaan konkkatetristä.



Eli FC:t silleen miten ne vaan saa radiaalien paikalle niin että jalat ei ole liian pitkät, ja miten ne tulee mahdollisimman matalaks. Käytännössä ne pitää kasailla menemään oikeassa järjestyksessä koska osa sit tulee edellisten jalkojen päälle yms. Toi ei tietenkään ole ainoa paikka mutta toi on se missä niitä on eniten. Näyttää vähän siltä kuin olis jotain liaaneja kasvanut sinne. Alkuperäiset konkat oli powerissa ihan ok japanilaiset konkat mutta tässä emolevyllä oli kyllä sellasta sekundaa taas etten ollu edes kuullu ikinä koko merkistä. Luulin että STE:ssä olis menty jollain pahimmalla tiesmikä merkillä emolevyn osalta, mut tässä oli vakiot vielä hirveemmät.

Sitten ton koneen tuuletin, näissähän on tosiaan tuuletin sisällä. Eli kokeilin konetta sillä ekalla testillä ensin tuulettimen kanssa ja se pitää aivan järkyttävää ininää sen lisäksi että se ei siirrä oikeastaan ilmaa kunnolla. Sen tarkoitus onkin näissä ollut se että jos kone varustetaan sisäisellä normaalilla kiintolevyllä, ja jos koneen pellit on paikallaan, niin tuuletin siirtää sen verran ilmaa että se kehittää sisälle vähän entropiaa ettei missään kohtaa olisi kuuma ilma silleen seisovana vaan se vaan hajaantuis.

Mutta tästä puuttui osa yläpellistä jo tullessa ja syyksi epäilen että se ei olisi mahtunut kolmannen osapuolen muistilaajennuksen kanssa joka tässä on. Eli powerin yläpuolella ei ole peltiä lainkaan ja lämmin pääseekin sieltä vapaasti pois mikä viilentää poweria ja muutakin huomattavasti ja enemmän kuin mitä tuuletin + pellit viilentäis.

Kokeilin myös tuuletinta sekä 9 voltilla että 12 voltilla irrallaan ja tulin siihen tulokseen ettei sillä tosiaan ole kyllä vaikutusta jos koneessa ei ole sitä peltiä, koska ei se oikeastaan siirrä ilmaa juuri tippaakaan.



Joten puhdistin sen, laitoin tipan uutta öljyä, mutten kytkenyt sitä. Sen sijaan laitoin tollaisen liittimen siihen ja tuulettimen juotoskohtaan vastakappaleen että jos ehdottomasti ton haluaa sinne niin sen voi kytkeä helposti. Eli onpahan siellä kun on alkuperäinen mutta sen ei ole pakko olla kytkettynä. Sit taas jos koneeseen asentais turbokorttia tai jotain (mitä voi olla mahdottomampi löytää kuin konetta) niin tartteiskin jo ihan eri tasoiset tuulettimet ja koko powerin vaihtamisen toiseen muutenkin.





Koneessa oli sit tullessa tämmöinen ja sirusta päättelin että se on jokin boosti kellotaajuudelle, ja sehän se onkin.

Eli Falconeissa on sellainen tyyppivika että ne tarvitsevat erillisen bufferin prossulta systeemikontrollerille menevän kellotaajuuden väliin, muuten esim digitaaliset äänet rohisevat, kiintolevyjen käyttö ei onnistu välttis kunnolla jne. Eli kellotaajuus on liian heikko signaalitasoltaan ja se tarvitsee ton driveriks.
Tohon on sitten muutama eri ohje ja Atari on aikoinaan ohjeistanut jotain ja sitten jotain muuta ja vielä jotain. Toi alkuperäinen viritelmä on tollainen vähän et mikä nyt vaan on saatu tehtyä, ja siinä on käytetty 1982 vuonna valmistettua LS08 logiikkasirua....

..eli kun ajatellaan tollaisen toimivuutta niin toi ei ole mikään hirveen hyvä korjaus mutta auttanut varmaan edes sen jonkin verran, eli löydetty just se huonoiten sopivin 74 logiikkasiruvariantti, ja kaiken lisäks sellainen joka on ollut jo ysärilläkin yli kymmenen vuotta vanha. Alkuperäinen oli lisäksi tollaisen custom sirun päälle kolvattuna.




Huomasin sitten sellaisen kun tein perusjutun että nostan custom sirut, hankaan jalat, ja pistän ne takaisin, että ne menevät tolleen hyvin pohjaan. Mutta se siru jossa se kellotaajuuden korjaus oli, olikin itseasiassa silloin koholla ja aika reilusti. Eli jos sirun päälle kasaa sen korjauksen niin siru ei mene pohjaan kunnolla, ja lisäksi korjaus estää sellaisen että jatkossa sen voisi nostaa kunnolla. Joten päätin sit kehitellä jonkin muunlaisen ratkaisun.




Joten konkkaremppauksen ja reaaliaikakellon sirun (joka oli kallein yksittäinen komponentti) vaihdon jälkeen teinkin niin että liimasin tollaisen läpinäkyvän muovin CPU:n ja systeemikontrollerin väliin.




Ja sitten kasasin clock fixin paremmin siihen sopivalla sirulla tollaiselle pienelle piirilevyn palalle. Laitoin sen muovin päälle kaksipuolisen teipin, ja ton siihen päälle. Siruna käytin F varianttia perus LS sirun sijaan joka soveltuu tollaiseen paremmin koska sisäiset vasteajat yms on pienemmät eli toimii korkeampien taajuuksien kanssa paremmin.

Eli ideana on että toi on ensinnäkin lähempänä tota aluetta mihin se on juotettu kiinni, toisekseen tossa on tyhjä paikka, kolmannekseen nyt noi custom sirut saa olla rauhassa, ja neljännekseen tohon on jätetty tarkoituksella vähän tilaa, itse viritelmään, eli jos siihen tartteiskin jotain vastuksia tai keraamisia konkkia vielä lisätä, niin sen voi tehdä helposti juottamalla ne vaan kiinni ilman että sitä tarvitsee irrottaa. Eli kun clockfixejä on useampia, niin toi on sillä parhaalla sirulla mikä sopii siihen hommaan. Alkuperäistä fixiä tehdessä oli vähän tehty vahinkoa tohon alueelle mutta sain juotettua noi kuitenkin tukevasti paikalleen.

Mikä tossa vielä on niin jos sitä kattoo ylhäältä päin niin tajuaa mitä hain tolla, eli se on juuri niiden kahden sirun välissä joiden välillä tapahtuvaan signaaliin sen vahvistuksen tarvitseekin. Toi 4700uF konkka taas on samanlainen juttu kuin E koneissa eli siellä on se yksi kohta miten sen saa sinne niin ettei se ole tiellä ja tässä koneessa se on noin. Siinä on siis pisara liimaa alla pitämässä sen aloillaan.



Tässä kohtaa oltiinkin siinä vaiheessa että kone osittain kasaan ja voi helvata miten vaikea toikin on saada paikalleen tonne kuorien sisään, etenkin kun pellit on olleet vähän väärässä asennossa varmaan pari vuosikymmentä ja kuoret oli pikkusen vääntyneet. Kasasin tota kaks kertaa itseasiassa pellit vähän väärin itsekin koska ne oli niin vääntyneet menemään väärin siinä miten toi alempi yläpelti ja sit pohjapelti ottaa toisiinsa. Toi on siis sellainen että jos se on yhdestä kohtaa paikallaan just kunnolla niin se ei ole välttämättä toisesta ja hirvee eestaas säätö sekä peltien että itse emolevyn osalta että kaikki ruuvikohdat on just kohdallaan kaikissa. Kunhan olin saanu ne paikalleen ni lisäsin pari sellaista ruuvia mitkä tosta tullessa puuttuikin.

Toi RF modulaattorin vieressä oleva härömpi konkka on itseasiassa samanlainen purkkafiksi kuin tehtaalla oli laitettu viime tipassa. Laitoin sen vaan vähän fiksumpaan paikkaan.

Mut eniveis tollaisena testasin eli aluksi ilman korppuasemaa tai kiintolevytoteutusta.




Aluksi juotin siis siihen liittimeen vaan johdot ja tökkäsin tämmöisen mikä mulla on näitä tapauksia varten, eli tohon vaan johdot kiinni ja sit siitä saa RGB:n sillä liittimellä mitä ite taas käytän kaikessa. Toki sitten lopulliseen tulee uusi johto minkä teen, mutta toi on nyt väliaikaisratkasu. Puhdistin myös noi muistikampojen liittimet ennenkuin tökkäsin lisämuistiboardin paikalleen.




Näkyy vähän huonosti koska tosiaan oli toinen näyttö tiellä ja tarkoitus oli vain kattoa että tulee kuvaa ja että käynnistyy. Mut ainakin putkinäytön kanssa toimii ihan mukisematta. Koneen antama RGB siis on kuten scartissa, mutta combined sync on TTL tasoinen eli siihen piti laittaa vastus väliin.

Miksi tossa ei näy asemia yms ni koska mitää ei ole koneessa kytkettynä vielä. Kokeilin myös OSSC:llä mutta sillä ei tule mitään, eli se ilmottelee useampaa eri resoa eikä osaa päättää mikä toi nyt on. Toi on normaalia ettei OSSC:llä toimi ilman hirveetä asetusten nysväämistä mitä en nyt ala edes tekemään siihen, eli Atareissa on aina tollaista että resot ja se onko se normaali pal vai ei on vähän sinnepäin. Tosta syystä niissä ja esim tässäkin on se muinanen videoencoder sitä modulaattoria varten koska se sietää tollaista mutta esim cxa:t ja tollaset ei sietäis. Been there tried that





Mitä sitten tästä eteenpäin ni korppuasema, CF korttiratkaisu, ja sit onkin softapuolta eteenpäin ja RGB johdon kasaus kunhan tulee itse johto.

Mut tota ei tarvitse enää purkaa pois vaan tulee vaan lisää asioita koteloon yksi kerrallaan, ja korppuaseman kunhan saan valmiiks ja tonne niin sit pystyykin ajamaan kunnon muistitestin jne tollaiset jutut, ja testaan varmaan äänihommat silleen että soittelen jotain STE mallille tarkoitettua digiääntä joka on sillä just ja just toimiiko, koska se varmasti paljastaa onko ton äänet kunnossa tollakin. Sen jälkeen sit voikin keskittyä kovoratkaisun kanssa puljaamiseen. Missä on se mukava että kunhan joitain alustavia juttuja on tehty koneella itsellään, niin suurimman osan voi tehdä tällä koneella ja sit vaan kirjottaa imagen takas korttiin päin.

Mirsku sanoi:

Eli nyt tuleekin sit hyvin paljon Atari Falconiin liittyvää kerralla.. @Wick

Aloitetaan siitä että tossahan siis oli axial konkat emolevyllä ja koska sellaisia ei enää saa kunnollisia, ainakaan sellaisia mitkä olis spekseiltään samat kuin noi mitä oli tarkoituksena käyttää, niin pääsi sit vaihteeks pelaamaan konkkatetristä.



Eli FC:t silleen miten ne vaan saa radiaalien paikalle niin että jalat ei ole liian pitkät, ja miten ne tulee mahdollisimman matalaks. Käytännössä ne pitää kasailla menemään oikeassa järjestyksessä koska osa sit tulee edellisten jalkojen päälle yms. Toi ei tietenkään ole ainoa paikka mutta toi on se missä niitä on eniten. Näyttää vähän siltä kuin olis jotain liaaneja kasvanut sinne. Alkuperäiset konkat oli powerissa ihan ok japanilaiset konkat mutta tässä emolevyllä oli kyllä sellasta sekundaa taas etten ollu edes kuullu ikinä koko merkistä. Luulin että STE:ssä olis menty jollain pahimmalla tiesmikä merkillä emolevyn osalta, mut tässä oli vakiot vielä hirveemmät.

Sitten ton koneen tuuletin, näissähän on tosiaan tuuletin sisällä. Eli kokeilin konetta sillä ekalla testillä ensin tuulettimen kanssa ja se pitää aivan järkyttävää ininää sen lisäksi että se ei siirrä oikeastaan ilmaa kunnolla. Sen tarkoitus onkin näissä ollut se että jos kone varustetaan sisäisellä normaalilla kiintolevyllä, ja jos koneen pellit on paikallaan, niin tuuletin siirtää sen verran ilmaa että se kehittää sisälle vähän entropiaa ettei missään kohtaa olisi kuuma ilma silleen seisovana vaan se vaan hajaantuis.

Mutta tästä puuttui osa yläpellistä jo tullessa ja syyksi epäilen että se ei olisi mahtunut kolmannen osapuolen muistilaajennuksen kanssa joka tässä on. Eli powerin yläpuolella ei ole peltiä lainkaan ja lämmin pääseekin sieltä vapaasti pois mikä viilentää poweria ja muutakin huomattavasti ja enemmän kuin mitä tuuletin + pellit viilentäis.

Kokeilin myös tuuletinta sekä 9 voltilla että 12 voltilla irrallaan ja tulin siihen tulokseen ettei sillä tosiaan ole kyllä vaikutusta jos koneessa ei ole sitä peltiä, koska ei se oikeastaan siirrä ilmaa juuri tippaakaan.



Joten puhdistin sen, laitoin tipan uutta öljyä, mutten kytkenyt sitä. Sen sijaan laitoin tollaisen liittimen siihen ja tuulettimen juotoskohtaan vastakappaleen että jos ehdottomasti ton haluaa sinne niin sen voi kytkeä helposti. Eli onpahan siellä kun on alkuperäinen mutta sen ei ole pakko olla kytkettynä. Sit taas jos koneeseen asentais turbokorttia tai jotain (mitä voi olla mahdottomampi löytää kuin konetta) niin tartteiskin jo ihan eri tasoiset tuulettimet ja koko powerin vaihtamisen toiseen muutenkin.





Koneessa oli sit tullessa tämmöinen ja sirusta päättelin että se on jokin boosti kellotaajuudelle, ja sehän se onkin.

Eli Falconeissa on sellainen tyyppivika että ne tarvitsevat erillisen bufferin prossulta systeemikontrollerille menevän kellotaajuuden väliin, muuten esim digitaaliset äänet rohisevat, kiintolevyjen käyttö ei onnistu välttis kunnolla jne. Eli kellotaajuus on liian heikko signaalitasoltaan ja se tarvitsee ton driveriks.
Tohon on sitten muutama eri ohje ja Atari on aikoinaan ohjeistanut jotain ja sitten jotain muuta ja vielä jotain. Toi alkuperäinen viritelmä on tollainen vähän et mikä nyt vaan on saatu tehtyä, ja siinä on käytetty 1982 vuonna valmistettua LS08 logiikkasirua....

..eli kun ajatellaan tollaisen toimivuutta niin toi ei ole mikään hirveen hyvä korjaus mutta auttanut varmaan edes sen jonkin verran, eli löydetty just se huonoiten sopivin 74 logiikkasiruvariantti, ja kaiken lisäks sellainen joka on ollut jo ysärilläkin yli kymmenen vuotta vanha. Alkuperäinen oli lisäksi tollaisen custom sirun päälle kolvattuna.




Huomasin sitten sellaisen kun tein perusjutun että nostan custom sirut, hankaan jalat, ja pistän ne takaisin, että ne menevät tolleen hyvin pohjaan. Mutta se siru jossa se kellotaajuuden korjaus oli, olikin itseasiassa silloin koholla ja aika reilusti. Eli jos sirun päälle kasaa sen korjauksen niin siru ei mene pohjaan kunnolla, ja lisäksi korjaus estää sellaisen että jatkossa sen voisi nostaa kunnolla. Joten päätin sit kehitellä jonkin muunlaisen ratkaisun.




Joten konkkaremppauksen ja reaaliaikakellon sirun (joka oli kallein yksittäinen komponentti) vaihdon jälkeen teinkin niin että liimasin tollaisen läpinäkyvän muovin CPU:n ja systeemikontrollerin väliin.




Ja sitten kasasin clock fixin paremmin siihen sopivalla sirulla tollaiselle pienelle piirilevyn palalle. Laitoin sen muovin päälle kaksipuolisen teipin, ja ton siihen päälle. Siruna käytin F varianttia perus LS sirun sijaan joka soveltuu tollaiseen paremmin koska sisäiset vasteajat yms on pienemmät eli toimii korkeampien taajuuksien kanssa paremmin.

Eli ideana on että toi on ensinnäkin lähempänä tota aluetta mihin se on juotettu kiinni, toisekseen tossa on tyhjä paikka, kolmannekseen nyt noi custom sirut saa olla rauhassa, ja neljännekseen tohon on jätetty tarkoituksella vähän tilaa, itse viritelmään, eli jos siihen tartteiskin jotain vastuksia tai keraamisia konkkia vielä lisätä, niin sen voi tehdä helposti juottamalla ne vaan kiinni ilman että sitä tarvitsee irrottaa. Eli kun clockfixejä on useampia, niin toi on sillä parhaalla sirulla mikä sopii siihen hommaan. Alkuperäistä fixiä tehdessä oli vähän tehty vahinkoa tohon alueelle mutta sain juotettua noi kuitenkin tukevasti paikalleen.

Mikä tossa vielä on niin jos sitä kattoo ylhäältä päin niin tajuaa mitä hain tolla, eli se on juuri niiden kahden sirun välissä joiden välillä tapahtuvaan signaaliin sen vahvistuksen tarvitseekin. Toi 4700uF konkka taas on samanlainen juttu kuin E koneissa eli siellä on se yksi kohta miten sen saa sinne niin ettei se ole tiellä ja tässä koneessa se on noin. Siinä on siis pisara liimaa alla pitämässä sen aloillaan.



Tässä kohtaa oltiinkin siinä vaiheessa että kone osittain kasaan ja voi helvata miten vaikea toikin on saada paikalleen tonne kuorien sisään, etenkin kun pellit on olleet vähän väärässä asennossa varmaan pari vuosikymmentä ja kuoret oli pikkusen vääntyneet. Kasasin tota kaks kertaa itseasiassa pellit vähän väärin itsekin koska ne oli niin vääntyneet menemään väärin siinä miten toi alempi yläpelti ja sit pohjapelti ottaa toisiinsa. Toi on siis sellainen että jos se on yhdestä kohtaa paikallaan just kunnolla niin se ei ole välttämättä toisesta ja hirvee eestaas säätö sekä peltien että itse emolevyn osalta että kaikki ruuvikohdat on just kohdallaan kaikissa. Kunhan olin saanu ne paikalleen ni lisäsin pari sellaista ruuvia mitkä tosta tullessa puuttuikin.

Toi RF modulaattorin vieressä oleva härömpi konkka on itseasiassa samanlainen purkkafiksi kuin tehtaalla oli laitettu viime tipassa. Laitoin sen vaan vähän fiksumpaan paikkaan.

Mut eniveis tollaisena testasin eli aluksi ilman korppuasemaa tai kiintolevytoteutusta.




Aluksi juotin siis siihen liittimeen vaan johdot ja tökkäsin tämmöisen mikä mulla on näitä tapauksia varten, eli tohon vaan johdot kiinni ja sit siitä saa RGB:n sillä liittimellä mitä ite taas käytän kaikessa. Toki sitten lopulliseen tulee uusi johto minkä teen, mutta toi on nyt väliaikaisratkasu. Puhdistin myös noi muistikampojen liittimet ennenkuin tökkäsin lisämuistiboardin paikalleen.




Näkyy vähän huonosti koska tosiaan oli toinen näyttö tiellä ja tarkoitus oli vain kattoa että tulee kuvaa ja että käynnistyy. Mut ainakin putkinäytön kanssa toimii ihan mukisematta. Koneen antama RGB siis on kuten scartissa, mutta combined sync on TTL tasoinen eli siihen piti laittaa vastus väliin.

Miksi tossa ei näy asemia yms ni koska mitää ei ole koneessa kytkettynä vielä. Kokeilin myös OSSC:llä mutta sillä ei tule mitään, eli se ilmottelee useampaa eri resoa eikä osaa päättää mikä toi nyt on. Toi on normaalia ettei OSSC:llä toimi ilman hirveetä asetusten nysväämistä mitä en nyt ala edes tekemään siihen, eli Atareissa on aina tollaista että resot ja se onko se normaali pal vai ei on vähän sinnepäin. Tosta syystä niissä ja esim tässäkin on se muinanen videoencoder sitä modulaattoria varten koska se sietää tollaista mutta esim cxa:t ja tollaset ei sietäis. Been there tried that





Mitä sitten tästä eteenpäin ni korppuasema, CF korttiratkaisu, ja sit onkin softapuolta eteenpäin ja RGB johdon kasaus kunhan tulee itse johto.

Mut tota ei tarvitse enää purkaa pois vaan tulee vaan lisää asioita koteloon yksi kerrallaan, ja korppuaseman kunhan saan valmiiks ja tonne niin sit pystyykin ajamaan kunnon muistitestin jne tollaiset jutut, ja testaan varmaan äänihommat silleen että soittelen jotain STE mallille tarkoitettua digiääntä joka on sillä just ja just toimiiko, koska se varmasti paljastaa onko ton äänet kunnossa tollakin. Sen jälkeen sit voikin keskittyä kovoratkaisun kanssa puljaamiseen. Missä on se mukava että kunhan joitain alustavia juttuja on tehty koneella itsellään, niin suurimman osan voi tehdä tällä koneella ja sit vaan kirjottaa imagen takas korttiin päin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä tää tän tason osaaminen vaan aina pistää hiljaiseksi! Osittain toki myös siksi että puolikaan en ymmärrä (tai no let's make it 80-90%).

Mutta silti kaikelle yllä mainitulle vilpitön ja ehdoton:

@Wick lisää tulee..

Aiemmissa ST malleissa on DD korppuasemat, myös STE:ssä, mutta Falconissa onkin HD asema koska koneen floppycontrollerina on tämä ns "AJAX chippi" eli muunnelma aiemmasta WD:n floppycontrollerista, jonka erikoisuutena on se että se voi switchailla 8MHz ja 16MHz toimintatilan välillä. 16MHz tila sitten mahdollistaa HD korppujen käyttämisen. Myös E mallin koneissa joissain on tietty variantti WD merkitystä sirusta joka on käytännössä AJAX mutta ilman switchailua, mut tossa siinä ihan kirjaimellisesti lukee päällä AJAX.

Joten koska kyseessä on rarempi asema noin niinkun Atarin tietokoneita ajatellen, niin eka priority aseman suhteen oli kokeilla varmistaa että se olis toimintakuntoinen. Tossa koneessa on poikkeava pinnitys aiemmista malleista floppykaapelissa, eli myös uudempi PC asema olisi mahdollista saada toimimaan ja vähän jopa helpommin kuin aiemmissa konemalleissa. Mutta ensisijainen oli toki alkuperäinen.




Asema aukeaa samalla tavalla kuin aiemmat että siitä liukuu päällyskuori kokonaan pois. Tässä kyseisessä on toinen piirilevy ton metalliosan toisella puolella, ja siitä menee ohut suikalekaapeli toiselle piirilevylle. Toisella piirilevyllä on sitten sensorit lukupään kohdalle, mutta tossa on muovitapit niin ettei piirilevyä saa kuin just oikeaan paikkaan takaisin. Eli sensorin alignment ei voi mennä väärin koska piirilevy naksahtaa vain oikeaan kohtaan eikä se voi esim liikkua kiinnittäessä väärään kohtaan kuten monissa muissa asemissa.

Otin ton toisen osan ruuvit kanssa auki ja tarkoituksena sen nostamiselle olikin kattoa ettei siellä ole esim vuotaneita pintaliitoskonkkia.



Toi aiemman kuvan homma toisinpäin ilman aseman muuta rakennetta joka on taaempana. Eli tämän tyyppisen voi tehdä ilman että tarttee miettiä että meneekö lukupäiden alignment jotenkin pieleen. Lukupäihin nimittäin ei kosketa ollenkaan ja ne on kiinni tuolla enemmän mekaanista puolta sisältävässä osassa. Noi takana olevat konkat oli tätä floppyasemille tyypillistä että niilläkin sai vähän pelata tetristä että tollaiset paremmat mahtuu koska ne ottaa esim lukupäitä siirtävään moottoriin ja rakenteisiin jos ne ei ole juuri noin miten ne on. Eli ensin toinen niin että jalkoihin johdon päällystettä ja se tolleen pitkälleen, ja toinen sitten nojaamaan edellisen jalkojen päälle. Tota moottorin laakeria itsessään en pysty tämmöisestä öljyämään koska se vaatisi ohuen neulan joka ulottuis tosta edestä tonne keskelle asti ton kaiken alla, ja tilaa tossa ei ole about lainkaan, eli käytännössä sellaisen neulan mitä ei välttämättä edes ole olemassa. Mutta toi on sen verran siisti että se pyörii todella hyvin ilmankin.

Se isoin juttu näissä on yleensä noi kytkimet edessä jotka tunnistavat onko korppu sisällä, onko se kirjoitussuojattu, ja tässä myös että onko se DD vai HD korppu. Yleensä ne eivät ole ihan kunnossa vaan sisällä on jotain likaa tms. Tiputin sit muutaman pisaran ipaa jokaisen kytkimen päälle niin että se valuu sitä liikkuvaa osaa sisään, ja rämpyttelin noita sen minuutin ajan jokaista. Sitten odotettiinkin että ipa haihtuu.



Samalla sit ehti tehdä muuta, käydä kioskilla yms. Sen jälkeen puhdistelin tätä vähän ja hankasin entisiä kovettuneempia rasvoja pois, ja sitten uutta tilalle. Eli sama homma kuin muissakin asemissa että rasvaa tankoihin ja tohon mikä siirtää lukupäitä, sit liikutellaan edestakaisin että rasva leviää, otetaan enimpiä pois, liikutellaan lisää yms. Sitten se toiminnassaan vielä vähän levittelee niitä paremmin. Pääasia on että kattoo että ne on niin ettei ne räisky. Sit vaan puhdistus vielä lukupäille ja niiden ympäristölle ja asema takaisin kasaan.

Näissä on joskus vähän sellaista että se mekanismi joka nostaa ja laskee "kelkan" kun disketti on sisällä, saattaa joskus vähän jumittaa tai ei laskeudu ihan täydellisesti pohjaan, jolloin disketti ei paina niitä kytkimiä kunnolla, mut tässä toi toimiikin todella hyvin.





Näissä on asema kiinni niin että yksi tukitapeista on metallinen ja sisältä kokonainen, sitten kolme on muovisia tappeja jotka on onttoja ja ruuvit tulee niiden sisältä käsin. Sellainen tavallinen on että ne on aina paskana jotenkin, ja tässäkin yksi oli niin että kun konetta purki niin ensin lähti tappi josta oli paloja lohjennut, ja sitten tuli ne palat myöhemmin kun konetta ravisteli. Kaksi tappia kuitenkin oli sellaiset että ne pysyi aloillaan asemaa kiinnittäessä, joten se yksi jonka pohjasta oli murtunut ei haitannut pitää paikallaan ja ruuvata ensin. Jos olis ollu useampi katkennu niin olisin liimannu ne pienillä pisaroilla emolevyyn läpimenoreikien ympärille pystyyn kuten esim omassa E:ssä on osittain murtuneet tapit emolevyssä kiinni, koska esim kolmea irtoilevaa tappia ja asemaa on mahdoton ruuvata ja pitää aloillaan yhtä aikaa. Konetta siis pidetään toinen kylki pystyssä ja asemasta (ja tässä tapauksessa yhdestä tapista pihdeillä) kiinni samalla mistä vain ikinä onnistutaan urkittamaan sinne.

Tossa näkyy myös miten just ja just toi muistilaajennus mahtuu korppuaseman kaapeleiden viereen. Normaalisti näissä olis sellainen pieni piirilevy johon on juotettu neljä megaa muistia, mutta toi kolmannen osapuolen valmistama laajennus on tollainen että siihen tulee 4x4 megan simm muistikammat.

Diskettiaseman valo palaa joten...




Eli tää taitais olla eka softa joka tolla koneella on käynnistetty, ja tottakai se pitää olla ranskalaisen crackkitiimin Bubblegum Crisis Nene. Hyvä kuva tossa koneessa ja tossa ei ole sitä muiden Atareiden tyypillistä että refresh väpättää ihan älytöntä vauhtia niin että kuvaa on vaikea ottaa, vaan tossa kun katsoi kameran läpi ni hitaasti menee aalto kuvan halki.

Miksi testasin tällä, ni mulla ei hirveästi ole täällä nyt ataridiskettejä kun ne on tyrkätty toisaalle testittäväks, mutta pari on testikäyttöä varten, tämä esim siksi että joillain konemalleilla voi huomata tietyt oireilut mikäli juuri tossa värissä mitä toi tausta on, näkyy vaaleita paksuja pystyviiruja.

Eli asema toimii ja lukee ton ihan mukisematta, ja toi on vielä HD disketti josta on tosin HD aukko teipattu, mutta käytännössä se tarkoittaa että se on asemalle vielä vähän vaikeampi lukea, ja tesmin tolla myös vanhempia asemia mitkä lukee tollaisia DD:ks muutettuja HD korppuja ja mitkä ei.

Mut mikä paljastuikin sit samantien ni äänet oli kunnon noisedemomeininkiä.. ei siis siksi että se clockfix olis huono, vaan siks että toi on tehty ilmeisesti sellainen huomioiden että koneessa olis normaali M68000 @ 8MHz, ja digiäänitoisto sit vetää sellasta montakohan kertaa ylinopeutta kun koneessa onkin M68030 @ 16MHz. Pitää tossa vaikka yöllä kirjotella jotain muuta testimateriaaliks lisää ja etenkin joku sellainen toistosofta joka tajuaa ettei soita asioita Falconilla liian nopeasti.

Eli sitten tulikin se testausvaihe että minimoi mahdolliset ongelmakohdat ettei mikään sellainen mikä voisi olla pielessä ole pielessä.

Jännä miten 3.5 tuuman korput ja linux vuonna 2021 on niin ongelmallista, eli koska Atari ST koneet osaavat lukea myös DOS formatoituja diskettejä, ainakin DD korppujen osalta, niin formatoin vaan ulkoisella asemalla perus 1.44 megan korpun, laitoin filut sinne huomioiden 8 + 3 merkin rajan, ja korppu koneeseen.
Ja Atari näyttää korpun sisällön tyhjäks, mikä tarkoittaa sitä että vaikka Atarit lukevat 720K DOS korppuja, niin ne eivät lue 1.4megan DOS korppuja. Selvisi sekin tässä samalla.



Joten tehdäänkin näin päin että formatoin yhden HD korpun Atarilla sen käyttämään formaattiin. Sitten heitin sen asemaan ja luin sen dd:llä imageks jolla sain tyhjän 1.5 megan korppuimagen joka käy falconin HD asemalle.

Tätä imagea sit copypaste vaan monta kertaa että on useampi tyhjä image. Sitten vaan mounttas yhden niistä emulaattoriin, heitteli sinne tiedostot sisään, ja DD -> HD ero on kyllä huomattava miten paljon paremmin saa mahtumaan sisältöä jälkimmäiseen. Atarikorput siis voi kirjoittaa ihan normaalilla PC asemalla koska mitään akrobatiaa sektoreiden suhteen ei tarvita, käytännössä niiden tyyppi on melkein sama kuin DOS vastaavalla mutta DD:llä menee 40k enemmän sisältöä, ja HD:lla 80k enemmän.




Muistitestistä pitää ajaa sellainen versio joka on tarkoitettu TT tai Falcon koneille erikseen ja aiemmille koneille tarkoitettu ei käy. Samalla kun korpun sisältöä tonkaa saa myös osviittaa siitä toimiiko koneen DMA, onko se kellotajuusfix kunnossa yms, koska jos jokin olis pielessä ni klassisesti Atareissa se vaikuttaa myös korpun käyttöön, eli tiedostot saattais näkyä korruptoituneina jos jotain olisi pielessä.

Muistitestiä ei tarvitse ajaa kuin joku 3 kertaa täysin läpi. Tullut huomattua että vialliset muistit on kyllä yleensä sen verran vialliset että se näkyisi jo ensimmäisellä runilla, joten jos kolmannella on vielä errorit nollaa niin muistit on kyllä silloin ihan kunnossa.




NVRAM ja kello on ok ja toimii, ei vaan vielä ole asetettu kellonaikaa ja päivämäärää joten se olettaakin hienosti että ollaan hiukkasen tulevaisuudessa.
Falconissa siis voi olla 16 megaa muistia, mutta se cappaa laitteistorajoitusten vuoksi sen tohon 14.3 megaan sillä se on maksimi jonka se arkkitehtuurinsa vuoksi voi nähdä. Se ST yhteensopivuus siis vähän rajoittaa sitä.

TOS versio koneessa olevalla sirulla onkin viimeinen millä noita on julkaistu. Teoriassa olis vielä olemassa kokeellinen uudempi, mutta sitä ei koskaan virallisesti julkaistu, vaan toi on se viimeinen niistä jotka on virallisesti olemassa.

Yksi iso ero jo tossa on sellainen että normaalit koneet rajoittaa tollaisella ST med resoluutiolla värien määrän 4 väriin, mut falconissa sieltä voi napata mitä vaan neljästä, 256.een väriin, tai enemmänkin per näyttötila.





Siitä äänipuolesta mulla ei sitten ollutkaan mitään tietoa aikaisemmin että miten minkäkin yhteensopivuus. Otin sellaisen musasoittelusoftan jonka pitäis olla Falconin nopeuten huomioiva, ja kokeilin ensin yhden STE demon kappaletta. Digiäänipuoli kuulostaa paljon paremmalta kuin STE:llä vähemmän yllättäen, mutta vaikka Falconissa on vähävirtainen versio vanhasta ST äänisirusta, niin noiden yhteenmiksaus toimii vähän miten milloinkin.

Eli mikäli jokin materiaali on tehty ST:lle niin se todennäköisesti soi ja kuulostaa ihan hyvältä, paremmalta kuin vakiona STE:llä esim, kuten toi kuvan musiikki.
Mutta koska STE:ssä on se vakiotasapaino digitaalisen äänen ja SSG:n välillä tietty, niin sellaisissa voi olla jotain että toinen on liian kovalla ja toinen liian hiljaisella. Falconilla siis pitäis ensin asettaa ne mikserisirua käskemällä kohdalleen, mutta koska E:ssä ei ole Falconin mikserisirua, niin kappaleet itsessään ei osaa tietenkään tehdä sitä.

Kokeilin myös sellaista pelkkää digitaalista ääntä joka esim STE:llä on siinä ja rajalla miten se toistaa sen, ja Falcon toistaa sellaisen todella hyvin ja kuulostaa paremmalta laadullisesti kuin STE:llä.

Miksi en ole vielä testinyt mitään falcon only erikoisuuksia niin koska tässä kohtaa vielä käytän noita disketiltä, joten pienemmät softat yms saa mahtumaan sinne paremmin. Nappasin yhden falconille tarkoitetun modisoittelusoftan, ja heti huomasi että se on kolme kertaa isompi kuin mitä disketille mahtuis, eli tarkoitettu täysin kiintolevylle.

Eli tälleen tiivistettynä tosta yhteensopivuudesta, ainakaan ei niin korkeatasoisella digiäänellä toi kuulostaa hyvältä ja STE kaman suhteen paremmalta kuin STE. Ihan vanhan ST kaman osalta yhteensopivuus on pikkuisen parempi kuin mitä odotin muttei ihan niin hyvä kuin esim STE:ssä. Eli jotain peruspelejä tää varmasti taaksepäinyhteensopivasti toistaakin kunhan ei ole liikaa teknistä kikkailua. Esim Turrican II musat soivat todella huonosti, ja se onkin yksi sellainen joka käyttää erikoisemmalla tavalla sitä SSG:tä, mut sitten taas sellainen ei niin erikoisempi joka vois olla STE:llä ongelmallisempaa, saattaakin soida tällä ihan hyvin. STE kama sitten on sellaista että sen kanssa vaikuttais olevan enemmän yhteensopivuusongelmia kuin vanhempien juttujen.


--------------------------------

Kaksi juttua vielä mitä paljastui, falconin output circuitry on todella kovalla. Eli vaikka liitin onkin merkitty "headphones" niin jos siihen pistää volumesäädöllä olevat kuulokkeet ni huomaa että se on vakiona hyvin kovalla. Sama juttu oli STE koneissa ja esim omaan vaihdoinkin vähän vastuksia loppupäähän että se olis sopivampi kuulokkeille ja enemmän "line out" tasoa lähempänä.

Tosta lukaisin nopeasti että Falconin omistajat on vaihtaneet parit vastukset koneisiinsa jos ovat halunneet saada sen hiljaisemmaks. Mutta tosiaan se tehdasasetus on toi liian kova, ja esim jos äänien ulostuloon kytkee väliin jotain missä on volumensäätöpotikka niin sillä saa sitä sit sopivammaks niin ettei koneeseen tarvitse muutoksia.

Lisäksi huomasin että näppäimistössä oleva virtaledi on paskana....

... joo eli kaikista mahdollisista asioista mitkä vois olla pielessä, on se pielessä oleva asia virtaledi. Mulla saattaa olla STE koneesta napattu juuri samanlainen jossain ja laitan sen tilalle jos löydän mutta muuten se on vain tietyn kokoinen vihreä ledi.

--------------------------------

Sitten se isoin WTF homma. Eli Falconille on useampia erilaisia kovoajureita ja on monta eri tapaa miten ja millä kiintolevyä voi käyttää. Kuitenkin osa niistä on kaupallisia softia vielä nykypäivänä ja ne eivät ole keskenään yhteensopivia.

Eli jos haluaa sellaiset kiintolevyosiot jotka ovat esim suuremmat kuin mitä TOS tukisi, tai joiden kanssa vois vaan ottaa kovon, ja kytkeä mihin vaan PC:hen ja siirrellä tiedostoja drag&drop , niin sit pitäis mennä softakaupoille. Näissä on sitten yleensä omat plussansa ja miinuksensa, ja tietyt esim toimivat tiettyjen kiintolevyadapterien kanssa mutteivat toisten, ja jos jotain kytkee väärään koneeseen, niin saattaa korruptoitua koko kovo.

Mitä nyt sit ajattelin tehdä ton kovohomman osalta, niin ainakin aluksi kokeilen tehdä osiot ihan vaan sellaisena kuin mitä toi TOS tukisi suoraan. Koska sellaisiinkin tiedostojen saaminen ei ole lopulta muusta kiinni kuin siitä että ne pitää lukea imageks, mountata emulaattorissa, ja sitten siirrellä tiedostot sitä kautta, tossa nimittäin on sellainen juttu että esim Hatarissa voi pistää jonkin hakemiston koneelta näkymään kiintolevynä, ja sitten sen oikean Atari kiintolevyimagen näkymään toisena.

Eli lähinnä tässä olis tää softapuolen kanssa tappelu jäljellä, mut mitä oon seurannu esim Amigapuolelta sitä että olis isommat osiot kuin mitä kone normaalisti tukis, ja sitten pitäis saada niihin heiteltyä PC:llä tiedostoja ihan vaan drag&drop, niin tollaisten kanssa tappelu on yksi syy miks en harrasta Amigoita tai miks Amigahuollot on sitä että rauta kuntoon ja sit omistajalleen "tappele ite softan kanssa jos haluut jotain erikoisuuksia sinne".

Eli tavallaan toi enemmän koneelle alkuperäinen tapa voi olla nykynäkökulmasta alkeellinen ja jotenkin vaikuttaa vaivalloisemmalta kun asioita ei voi tehdä parilla klikkauksella, mutta ei se oikeastaan ole koska vaikka se vaatisikin enemmän suunnittelua että tekis sitten asioita kerralla enemmän, niin se poistaa kyllä myös sellaisia "miks tää softapuoli ei toimi" tilanteita joihin vois muuten törmätä kun se kiintolevyn sisälle rakennettu systeemi ei ole sellanen useamman purkkavirityksen korttitalo.

Liittyen tohon edellisen tekstin loppupäähän, ja koska asia on monelle varmaan vähän sekava, mutta jos tollaiset retrokoneet ja kiintolevyjen käyttö niillä kiinnostaa, niin kokeilen vähän purkaa tollaista esimerkkien kautta. Ihan vaan jos joku miettii miten tollaisen tekee niin tietää miten sen voi esim muilla koneilla tehdä.

Eli jos on aikomuksena käyttää jotain retrotietokonetta kiintolevyjuttujen tai vastaavien kanssa, eikä oikein ole perehtynyt asiaan, niin kannattaa ehkä lukaista tämä läpi.


Eli 80-luvun lopun tai 90-luvun alun koneissahan ei ole koskaan vakiona ollut tarkoituskaan voida käyttää esim mitään 8 gigan kokoisia osioita, ja kiintolevyt on olleet paljon pienempiä silloin. Esimerkkinä:

- MSX DOS 2 tukee FAT12 osioita jotka voivat olla 32 megatavun kokoisia.
- MSX2:lla ja sitä paremmilla Nextor (joka on tavallaan MSX DOS 3) tukee FAT16 tiedostojärjestelmää
- Aina kun osion koko tuplaantuu niin sen käyttäminen koneella on hitaampaa. Eli esim 128-254 megan osio on nopeampi kuin 256-510 megan osio.
- Hidastuu aina vähän lisää kun osion koko tuplaantuu: 32 -> 64 -> 128 -> 256 -> 512 - jne
- esim 68 megan kokoinen ja 120 megan kokoiset osiot on about yhtä nopeat/hitaat, mutta 62 megan kokoinen taas olisi nopeampi tästä.

- X68000 koneissa on aikoinaan ollut vain 20 tai 40 megaiset kiintolevyt.
- Koneen SRAMiin tuleva sxsi ajuri asettaa rajan 2 x noin 980 megaiset osiot.
- Loppupään koneissa noi sitten kasvaa suuremmiks että mikä voi olla tuettuna vakiona, mutta toi 2 x noin giga on sellainen mikä sopii kaikkiin konemalleihin.

- 90-luvun puolivälin PC-9821 koneissa on ollut noin 480-2000 megaiset kiintolevyt.
- Monesti kiintolevyn koko on rajoitettu koneen biosissa, esim omassani voi olla 4 gigainen kiintolevy, jossa sitten voi olla FAT16 rajojen mukaiset osiot.

- Falconin pohjassa on tarra josta ilmenee että ihan alkuperäisin kiintolevy on ollut 80 megatavun kokoinen.
- Koneen sisäinen TOS käyttöjärjestelmä asettaa rajaksi GEM osioille 32 megaa, ja noin 512-1000 sellaisille jotka on eri tiedostojärjestelmällä.
- Tota sitten voi muuttaa niillä kaupallisilla ajureilla, mutta niillä tehdyt osiot eivät välttämättä toimi jossain muualla.

- 80-luvun lopun Macintoshit. Vakio kiintolevyt on olleet jotain 20, 40, 60 megaisia.
- Nämä voi lukea SCSI lisäkortilla tai vastaavalla imageks, ja niitä voi käyttää emulaattorissa, voi siirrellä tiedostoja sinne jne.




------------------------------

Noista sitten osaa voi lukea ja kirjoittaa ihan suoraan modernimmalla koneella, hyvänä esimerkkinä noi MSX:n FAT16 osiot ovat ihan vaan FAT16 osioita eli niiden kanssa voi vaan drag&drop tiedostoja sinne, ja siellä suurin rajoittava tekijä onkin juuri toi että mitä isompi osio, sitä hitaampi käyttää. Joten esim henk koht käytän 2 gigan korttia, jossa on kaksi 480 megan osiota.

X68000 koneen kanssa homma on sitten vaikeampi, eli sinne ei voi vaan drag&drop pistää filuja. Mutta mitä taas voi tehdä niin sopivaa emulaattoria käyttäen voi tehdä jonkin sellaisen osion joka ei toimisi oikeassa koneessa, laittaa sinne tiedostot erillisellä softalla. Sitten voi emulaattorissa laittaa yhdeksi kovoksi sen ei-oikeasti-toimivan, ja toiseksi imagen sellaisesta oikeasti toimivasta. Sitten siirtelee tiedostot silleen ja lopuksi kirjoittaa sen kovoimagen korttiin. Samalla saa otettua myös aina backupin helposti.

PC-98 kanssa voi kenties kytkeä useamman idelaitteen. Esim itse käytän sellaista että koneen sisäinen 4 gigan kortti on aina koneessa, ja siirtoon käytänkin toisessa ideväylässä olevaa pienempää korttia, jolla on sellainen osio jota sekä PC-98 että PC osaa lukea ja kirjoittaa. Osiot ja asentelut tein sinne sisäiselle kortille ihan koneella itsellään. Mutta siirreltävän kortin tein linuxkoneella niin että tein sopivan imagen, ja kirjoittaa täräytin sen vain siihen kortille. Mutta noin muuten jos ei ole mahdollista kytkeä useampia kovoratkaisuja kerralla, niin tollaisen voi hoitaa kuten Sharpin kanssa että lukee kortin/kovon imageks -> tekee imageen muutokset sopivalla softalla tai emulaattorilla -> kirjoittaa korttiin -> koneeseen ja menoks.

Atareiden kanssa osioita mitkä on luotu koneen käyttistä hyödyntäen ja jotka menevät sen rajojen mukaan, ei pysty lukemaan ja kirjoittamaan modernilla koneella suoraan. Tähän sitten on kaikenmaailman kaupallisia ajureita joilla saa tehtyä härömpiä ratkaisuja joissa sit on omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
Mut noin muuten sama pätee taas kuin edellisiin, eli Atarissa kiintolevynä olevalle kortille voi tehdä koneella sellaiset osiot mitä kone tukee suoraan.
Kortin voi lukea imageksi -> laittaa sen emulaattoriin kiintolevyksi -> laittaa emulaattoriin myös jonkun hakemiston mukamas toiseksi kiintolevyksi -> sitten drag&drop tiedostot sitä kautta imageen -> backuppaa vaan imagen jonnekin talteen, ja kirjoittaa sen korttiin ja heittää koneeseen.

Amigat taas.. käsittääkseni aikalailla myötäilee tota atarin hommaa mutta omilla rajoituksillaan?


---------------------------------

Eli aikalailla jos menee jotenkin koneen tai "sillon aikoinaan" tehtyjen asioiden rajoituksien mukaan, niin sellainen "lue imageks, siirrä emulaattorilla filut, kirjoita takas" pätee monenkin eri koneen kanssa. Tossa on aina se kätevä että mikäli puljaa tollaisten osioiden kanssa niin backup kaikesta mitä koneessa on, on hyvin helppo ja nopea ottaa. Ylisuurien osioiden käyttö tai sellainen että tiedostoja voisi siirrellä drag&drop aiheuttaa sit aina omat lisäjuttunsa, ja monesti mitä enemmän jotain, niin sitä vaikeammaks sen toimintaan saaminen menee yms.

Aina kannattaa verrata sitä mitä on tekemässä siihen millaiseen se kone on alkujaan tarkoitettu. Eli esim 500 megatavun osiot voivat nykyaikana näyttää todella pieneltä, mutta ne voivatkin olla aivan äärimmilleen menoa koneessa jota on alkujaan tarkoitettu käytettäväksi vaikka 40 megatavun kiintolevyllä.


Sit se mitä kuulen aina välillä: "mitenkäs sitten esim C64:llä 1541 Ultimatessa voi kyllä olla niin ja niin iso kortti.."
Koska tollaisissa tapauksissa se C64 ei käytä sitä isoa korttia, vaan se Ultimate käyttää sitä. Se ultimatessa oleva moderni FPGA on se joka siihen korttiin pääsee käsiksi ja jolla sen sisältöä selaillaan eikä se kone.