- Viestit
- 4233
Maine:
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Maine:
Maine:
Maine:
Maine:
Maine:
Tietenkin se on Vinni-Pukh! Perustuuhan se kuitenkin samaan lähdemateriaaliin Gisneppikaman kanssa.0:22 Winnie Pooh vielä!
Maine:
Maine:
Olin jo täysin unohtanu tän mestan olemassaolon, mutsi asu venäjällä joskus neuvostoliiton aikaan vielä ja yhteen aikaan läpätti jatkuvasti Kostamuksesta. Pitäs varmaan visiteeraa, kun kerta hype ollu lapsesta asti niin kova.Kostamuksessa tosin pitäisi käydä.
Maine:
Oulussa asuessa lykkäsin tuolla käymistä aina sillä verukkeella, että se on niin lähellä että sinne voi mennä helposti joskus toistekin. Nyt asun samalla puolella rajaa, mutta varmaan tuplasti kauempana. Sehän on sellainen 70-luvun Suomimuseo.Olin jo täysin unohtanu tän mestan olemassaolon, mutsi asu venäjällä joskus neuvostoliiton aikaan vielä ja yhteen aikaan läpätti jatkuvasti Kostamuksesta. Pitäs varmaan visiteeraa, kun kerta hype ollu lapsesta asti niin kova.
Maine:
"Ei mie tuosta Venäjästä niin perusta", mutta Neuvostoliitto oli jotain muuta, sillon oli meno kohillaan ainakin tääl Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa:
Maine:
Maine:
Maine:
Maine:
Maine:
Kyllä sydän itkee verta kun miettii tuon Itä-Preussin kohtaloa. Ennen Saksan silloisen valtablokin eli Preussin toinen ydinalue ja historia tuhannen vuotta vanha, ja nuo sitten sen ovat raiskanneet. Viipuri samoten, mutta suomalaisetkin osaavat kyllä purkaa vanhaa ja hienoa ja rakentaa kerrostaloja tilalle. Eli paha sanoa ovatko venäläiset Viipurissa tehneet enemmän "tuhoja" kuin ne olisimme tehneet. Ainakin ne kerrostalot olisivat Suomessa parempikuntoisia.Seuraa osa 2 pitkästyttävää jaarittelua Ezkimoukko ja Venäjä.
Maantieteen opiskelijoilla ja alumneilla on sellainen yleiseurooppalainen verkosto-organisaatio, jonka kautta järkätään sellaisia lyhyitä vaihtovierailuja kahden tai useamman eri yliopiston maantieteen opiskelijoiden kesken. 2017 alettiin jostain kumman syystä järjestämään vaihtoa Oulun yliopiston ja Immanuel Kantin mukaan nimetyn baltialaisen yliopiston (muistaakseni entinen Kaliningradin valtionylipopisto) välillä. Minä lähdin tähän tietysti innolla Oulun puolelta puuhamieheksi sitten. Eka ne tähdensi sieltä, että on tosi tärkeää, että hankitaan viisumit heidän yliopistonsa kutsulla tavallisten turistiviisumien sijaan. Jotain aikataulujakin siinä lyötiin lukkoon silloin. Ihan reisilleenhän se homma sitten kuitenkin meni, kun ei se yliopisto saanut kaikkia tarvittavia pyöreitä leimoja niihin kutsuihin ajallaan ja meidän piti sitten reissua siirtää vuoden 2018 alkupuolelle. Seuraavalla yrityksellä otettiin suosiolla isäntäväen vastustuksesta huolimatta tavalliset turistiviisumit, kun mäkin olin jo ehtinyt hommata aiemmassa postauksessa mainittua Moskovan matkaa ja mahdollisia muita matkoja varten vuosiviisumin, joka oli vielä voimassa.
Saatiin 2018 alussa hoidettua kaliningradilaisten vierailu Ouluun alta pois ja maalikuussa 2018 me lähettiin taas valumaan Oulusta kohti Kaliningradia. Kaliningradihan on siis se Venäjän outo eksklaavialue Liettuan ja Puolan välissä. Ennen toista maailmansotaa alue kuului Saksalle ja oli nimeltään Königsberg. Oulusta Helsinkiin Onnibussilla, laivalla Tallinnaan ja Tallinnasta Kaliningradiin Ecolinesin bussilla niin, että muutaman tunnin odottelu ja bussin vaihto Riiassa. Ecolinesin bussit oli tuolla välillä todella positiivinen yllätys. Hyvä jalkatila, ilmaisia kuumia juomia ja istumapaikalla kosketusnäyttöterminaali täynnä piraattiviihdettä. Kuskit puhui pelkkää venäjää.
Perille Kaliningradiin päästyämme majoituimme miellyttävään vuokra-asuntoomme, jonka naapurissa oli raunioina oleva kivitalo, jonka vielä osittain pystyssä olevasta seinästä saattoi erottaa saksankielisen maalatun tekstin "apotheke", joten mistään kovin tuoreesta rauniosta tuskin oli kyse. Aikalailla sama venäläinen suurvaltameininki kuin Viipurissakin.
Meillä oli vähän kaikenlaista ohjelmaa siellä yliopistolla. Juteltiin jonkun aluekehityksen professorin kanssa muun maussa siitä, miten kaliningradilaisilla on voimakas eurooppalainen identiteetti (toisin kuin "mannervenäläisillä") ja siitä, miten Krimin jälkeiset rajoitteet on koskenut Venäjällä pahiten Kaliningradia, kun tavaran kuljettaminen muualta Venäjältä Kaliningradiin on vaikeutunut merkittävästi. Samalla selvisi, että Kaliningradissa oli aiemmin varsin yleistä saada elanto pimeänä trokaamalla liettualaisia ja puolalaisia tuotteita venäläisille. Yliopisto-ohjelmasta jäi kuitenkin parhaiten mieleen se, kun meidät vietiin sen yliopiston alaisuudessa toimivaan teknologiseen instituuttiin. Siellä meille esiteltiin muun muassa sellaista optista juttua, josta kukaan meistä ei tiennyt, että mikä se on. Insinööri kuitenkin elvisteli sillä, että se juttu oli yli kymmenen kertaa pienempi kuin joku belgialaisten tekemä vastaava, ja että ihan joka poika ei sellaista juttua osaakaan tehdä. Sitten se tiputti sen kansakunna ylpeyden lattialle ja palasiksihan se meni.
Epävirallisempana ohjelmana oli muun muassa ryyppäämistä ja saunomista. Saunomaan mentiin bussilla jonnekin kaupungin laitamilla olevalle omakotitaloalueelle, joka muistutti vahvasti Boratin kotikylää. Sinne lähiöön saapuessa bussipysäkillä penkillä höyrysi joku yltä päältä öljyinen linja-auton iskari tai vastaava. Ketään ei hätkähdyttänyt. Ihan normaalia. Tuolla käytiin myös saunan lämpiämistä odottaessa paikalliselta kioskilta ostamassa kaljaa koko seurueelle. Mukana olleella venäläisneidillä ei ollut henkkarit mukana ja kioskin myyjä ei arvannut myydä hänelle. Myyjä kuitenkin itse ehdotti sitten, että josko minä varmistettuna aikuisena herrasmiehenä ostaisin ne mahdollisesti alaikäisenkin asiakkaan alkoholijuomat, niin kaikki on horosho. Niin teimme.
Kaliningrad on ihan mielenkiintoinen paikka käydä. Siellä sijaitsee paras osa Neuvostoliiton arkkitehtuuria - Neuvostojen talo! Aikaisemmin sen paikalla sijaitsi Königsbergin linna, joka kuitenkin vaurioitui pahasti toisen maailmansodan aikana. Sen sijaan, että se olisi kunnostettu, päättivät neuvostoviranomaiset, että sen tilalle rakennetaan parkkialue ja uusi ylväs betonibrutalistinen hallintorakennus. Sen tekeminen aloitettiin ja sitten se tietenkin jätettiin kesken. Koska miksipä ei?
Kaliningradilaiset elää tietynlaisessa harhamaailmassa. Siellä yritetään nyt kamalasti entisöidä niitä saksalaisten aikaisia juttuja. Ne ajattelevat siellä, että ne on sitten vetäviä turistikohteita joskus ne saksalaisten jutut. Paskan marjat, sanon minä. Keski-Euroopassa joka pusikko on täynnä hienoja linnoja ja kirkkoja. Miksi kukaan menisi sellaisia katselemaan Kaliningradiin? Sen sijaan keskeneräisiä kulttuurishistoriallisesti merkittävälle paikalle rakennettuja sinisiä betonilaatikoita ei läheskään joka paikassa ole.
Kaliningradin ja Liettuan välillähän on myös Unescon maailmanperintölistalla oleva Kuurin kynnäs. Se on siis se kartassa näkyvä omituinen maakaistale Itämeressä. Se on ihan siisti paikka. Varmaan etenkin kesällä. Ne Kaliningradia pienemmät merenrantakaupungit on varmaan ihan idyllisiä myös kesällä. Me oltiin reissussa onneksi kevättalvella, niin oli lähinnä masentavaa ja harmaata.
Paluumatkalla otin Riian linja-autoasemalla kolikkoautomaatista lihaliemen. Se maksoi jotain 0,5€. Maksoin 2€ kolikolla ja sain vaihtorahana takaisin muutamia eurosenttejä ja 10 Kirgisian somia.
Königsbergin katedraali, jonka yhteydessä on myös Immanuel Kantin hauta.
Immanuel Kantin hauta. Tarinoiden mukaan Immanuel Kant ei koko elämänsä aikana poistunut Königsbergistä, koska se oli niin hyvä paikka. Kaliningradista olisi varmaan lähtenyt pois juosten.
Ihana ja inspiroiva taiteiden talo.
Oikealla yksi useimmiten Kaliningradia esittävissä postikorteissa esiintyvä vanha kalastajakortteli. Vasemmalla pilkistävä todellinen ykkösmonumentti on yleesä rajattu korteista pois.
Maailman paras talo numero 1! Kaliningradin Neuvostojen talo! Koko Venäjän ja ehkä koko maailman suosikkirakennukseni. Rakentaminen aloitettu 1970 ja lopetettu 1985, kun loppui kiinnostus ja rahat. Vuonna 2005 Putin kävi Kalningradissa ja tätä vierailua varten tämä hirvitys maalattiin siniseksi ja asennettiin ikkunalasit aiemmin tyhjänä ammottaviin aukkoihin. Haha ei mahtanut Puitin tajuta, että rakennus onkin oikeasti kesken. Wikipedian mukaan tämä rakennus tullaan räjäyttämään tässä vuoden 2021 alkupuolella. Poskelleni saattaa tirahtaa silloin kyynel. Onneksi pääsin tämän kuitenkin itse omin silmin näkemään.
Immanuel Kantin lisäksi muita tunnettuja kaliningradilaisia on muun muassa Internet Explorer.
Vähä Gisneppiä.
Meidän vuokra-asunnon pihassa oli vaijerilla puuhun kiinnitetty kaljakori. Joku oli vissiin kyllästynyt, kun naapurit aina pöllii Ladan rassailuun avuksi tarkoitetun istuimen.
Maine:
Kyllä sydän itkee verta kun miettii tuon Itä-Preussin kohtaloa. Ennen Saksan silloisen valtablokin eli Preussin toinen ydinalue ja historia tuhannen vuotta vanha, ja nuo sitten sen ovat raiskanneet. Viipuri samoten, mutta suomalaisetkin osaavat kyllä purkaa vanhaa ja hienoa ja rakentaa kerrostaloja tilalle. Eli paha sanoa ovatko venäläiset Viipurissa tehneet enemmän "tuhoja" kuin ne olisimme tehneet. Ainakin ne kerrostalot olisivat Suomessa parempikuntoisia.
Tuo venäläisten ote on kahtalainen, joskus ne tosiaan säilyttävöttai paremmin jättävät vanhaa, joskus lanataan jotain todella arvokasta maahan nakkikioskin tieltä.
Maine:
Maine: