venäjä

Oletko käynyt Venäjällä?

  • Olen

    Äänet: 13 16.5%
  • En

    Äänet: 29 36.7%
  • Haluaisin käydä

    Äänet: 17 21.5%
  • Olen käynyt ja haluaisin käydä uudestaan

    Äänet: 10 12.7%
  • Olen käynyt ja en perkele mene ikinä uudestaan.

    Äänet: 10 12.7%

  • Äänestäjiä yhteensä
    79

biblo

NES-Retro Guru
Insider
Viestit
14517

Maine:

Aion käydä vielä joskus täällä (ehkä), sen verran mukavalta on kuulostanut kun kavereilta kuullut kyseisestä paikasta.
 

nassekova

Stout Rider
Insider
Viestit
4765

Maine:

2013 tuli vedeltyä junalla Trans-Mongolia reitti ja pari viikkoa oltiin Venäjällä. Vanhalle foorumille taisin siitä kohtuu pitkän sepostuksen kirjoittaakkin kuvien kanssa, mutta pitää katsoo jos illasta jonku kuvan vielä tännekkin löytäis.

Mentiin muutaman ison kaupungin kautta (olikohan Moskova-Jekaterinburi-Novosibirsk) Baikkalille ja siitä sitten Mongoliaan. Venäjää en osannu ku SPASIBA ja STRASTUI ja nekin opin junassa. Aakkoset opettelin Moskovan metron mainoksista :D

Tykkäsin kyllä ihmisistä ja menosta, mutta se oli just sitä omanlaistaan. Aika nopeesti oppi esim. Ravintolassa, että ihan turha alkaa sanakirjan kanssa kääntään menua, ennen kuin on kysynyt, että mitä näistä menun ruoista heillä edes on tällä hetkellä...

Jekaterinburi oli oma lemppari. Kiva kaupunki joka meni mutkaisen joen molemmin puolin! Varsinkin kesällä voisin helposti viihtyä siellä useammankin päivän kierrellen joenrantaterasseja :cheers:
 

Zilverfang

Wayback Machiner
Ylläpitäjä
Ad Infinitum
Viestit
7121

Maine:

Itse topiciin vastaten; en ole koskaan käynyt Venäjällä ja pidän pelkkää ajatustakin vastenmielisenä. Suku täynnä Karjalan evakkoja, joten mielipiteet kyseisestä valtiosta sen mukaisia.
 

Tiukka Toveri

Adventure Game Fanatic
Ad Infinitum
Viestit
10626

Maine:

0:22 Winnie Pooh vielä!
Tietenkin se on Vinni-Pukh! Perustuuhan se kuitenkin samaan lähdemateriaaliin Gisneppikaman kanssa.

Jokuhan on saattanut jo ehkä jostain päätellä, että mä tosiaan asun Venäjällä. Olen asustellut nyt yhteensä noin 2 vuotta. Aiemmin 6kk Murmanskissa ja nyt olen asustellut noin 1,5 vuotta Petroskoissa. Näiden välissä olin muutaman kuukauden Suomessa. Ennen näitä asumisiakin tullut jonkin verran täällä reissailtua.

Ensimmäinen reissu oli 1999. Se oli joku Malmin seurakunnan bussimatka Viipuriin, Pietariin, Tyröön ja sieltä Tallinnan kautta takaisin Suomeen. En mä tosta reissusta kyllä paljon mitään muista, kun olin 9-vuotias tuolloin. Bussissa oli lähinnä kuolettavan tylsiä mummoja ja takapenkkirivissä muutama siisti kaljankiskoja. Muistelen jotenkin ajautuneeni bussissa heidän seuraansa. Muistan, että Vaalimaata vastapäätä olevan Torfjanovkan rajanylityspaikan vessassa haisi armottomasti kusi ja paska. Tuolloin venäläinen vessapaperi oli vielä joka paikassa kunnollista nightmare fuelia, josta isänikin yleensä vitsaili. Se juttu meni silloin jotakuinkin niin, että venäläinen vessapaperi on kuin ihan tavallista tulostuspaperia, ja sitä käytetään niin, että sormi työnnetään keskeltä läpi, putsataan perä sormella, pyyhitään sormi paperiin ja aiemmin paperitsta revityillä nurkkapaloilla saadaan kynnenaluset putsattua. Ei se paperi nyt tosiasiassa ihan sellaista ollut, mutta aikamoista hiekkapaperia silti. Viipurin tori oli vielä tuolloin kunnollinen. Suomalaisen turistibussin pysähtyessä torin laidalle ei ehtinyt edes nousta penkiltään, kun oli jo joku myymässä piraatti-CD:itä ja jonkun toisen käsi taskussa etsimässä lompakkoa. Pietarissa oli tuolloin ihan pirusti kerjäläisiä. Ihan laumoittain. Viipurissa suomea puhuvat katulapset tuli kerjäämään tyyliin "Hei rouva voisitteko antaa minulle markan?" Sitten jos antoi "Antakaa toinenkin." Se oli sitä Jeltsinin kännideliriumia vielä silloin. Nykyään vähän harmittaa se, että tuolloin reissulla kiinnosti paljon enemmän Aku Ankan taskarit ja Game Boy Color, mutta minkäs teet. Nyt on tullut kateltua YouTubesta jotain sellaisia videoita Pietarista 90-luvulla ja nykyään. Ero on melko valtava. Petroskoi sen sijaan näyttää edelleen aikalailla siltä 1990-luvun Pietarilta. Muutama valokuva on reissulta säilynyt, mutta ne on luonnollisesti vain paperisina Suomessa varastossa. Tuon reissun jälkeen mulla oli tosi pitkään sellainen fiilis, että Venäjälle ei ainakaan tarvitse enää ikinä mennä.

Jossain vaiheessa kiinnostuin Neuvostoliitosta kuintekin aluksi virolaisen punkin ja sittemmin venäjänkielisen musiikin kautta. Virolaiseen J.M.K.E. -bändiin tutustuin aikoinaan nimimerkki Saimoun isäpuolen levyhyllyllä. Kieliopinnot taisin aloittaa yliopistossa 2014 ja sitten Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntijaopinnot sivuaineena joskus myöhemmin.

2015 kaveri tuli opiskelijavaihtoon tänne Petroskoihin. Meillä oli yhden toisen kaverin kanssa tarkoitus lähteä vierailulle silloin, mutta viisumianomuksia täyttäessä kaveri hoksasi ettei ole passi riittävän kauaa voimassa viisumin päättymisen jälkeen. Vaatimuksena on, että passi pitää olla voimassa 6kk viisumin päättymisen jälkeen. Monikertaviisumeita ne voi lopusta lyhentää tuon mukaan, mutta kertaviisumia ei varmaan saa lainkaan liian aikaisin vanhenevaan passiin. Minä kuitenkin hain viisumia ja lähdin sitten Oulusta bussilla Joensuuhun ja sieltä bussilla edelleen Petroskoihin. Kokemus oli varsin stereotypisoiva jo ennen kuin päästiin matkaan Joensuusta. Suomessa oli juuri käännetty kellot talviaikaan. Venäjällä moista ei harrasteta. Venäläinen bussifirma olikin unohtanut ottaa tämän asian huomioon aikatauluissaan. Siinähän sitten kävi niin, että kesäaikataulun mukaisesti bussin piti lähteä vaikkapa klo 16. Bussi tuli Joensuuhun kesäaikaa klo 15, mutta kun kello olikin tunnin vähemmän, niin bussi sitten joutui odottamaan kaksi tuntia pihassa. Itelle tämä ei ollut ongelma, kun Joensuun bussiasema on varusteltu kaikin modernein mukavuuksin. Bussin lähtiessä matkaan kuitenkin selvisi, että osa venäläisistä kanssamatkustajista oli odotelleet sen kaiken ylimääräisen ajan Prisman parkkipaikalla tai vielä pahempaa, jollain satunnaisella bussipysäkillä korvessa. Venäjän puolella vaikutti siltä, että bussi pysähtyy mm. satunnaisilla takapihoilla. Tie Värtsilän rajanylityspaikalta Sortavalaan vievälle tielle asti oli niin huonossa kunnossa, ettei venäläinen bussikuskikaan uskaltanut ajaa kovaa.

Petroskoissa oltiin sellaisella sekalaisella vaihtariporukalla jossain yökerhossa. Seurueessa oli yksi lääkisopiskelija Ghanasta tai jostain sieltä päin. Se osas silloin jo mielestäni ihan täysin venäjää. Sitä meidän seuruetta lähestyi sitten sellaisia paikallisia amislippistyyppejä ja ne kiskasi mua hihasta ja kysy jotain venäjäksi. Mä en silloin puhunut kovin hyvin vielä ite venäjää, niin kysyin sitten siltä lähimpänä olevalta ghanalaistyypiltä, että mitähän nämä pojat on vailla. "Ne haluu tietää että osaanko mä räpätä". Se oli niille venäläispojille nolo opetus siitä, miten ulkokuori voi hämätä näissä kieliasioissa. Ei se muuten osannut räpätä.

Kotiin lähtiessä oli aikamoinen krapula ja KFC:n isoin, silloin Venäjällä noin 5€ arvoinen, kanakori oli vetänyt eversti Sandersin kanaan tottumattoman suomalaismahan vähän sekaisin. Linja-autoasemalle kävellessä joku juoppo haukkui minua pohataksi. Siinä mahassa kiertäessä menin bussiin ja harmittelin sitä, että joutuu käyttämään varmaan epäsiistiä ja epämiellyttävää linja-auton vessaa. Vähän Petroskoin ulkopuolella ajattelin, että nyt en voi enää pidätellä, vaan on pakko mennä bussin vessaan. Lähestyin bussin keskiosaa, jossa vessa yleensä länsimaissa sijaitsee. Ei sijainnut siinä bussissa. Tulomatkalla oli pimeää, niin ei paljon nähnyt maisemia, niin aattelin että paluumatkalla sitten näkee maisemia. Olisi varmaan nähnyt, jos ei olisi tarvinnut olla noin neljä tunnin ajomatkaa rajalle penkillä kaksinkerroin ripulia pidätellen. Takana istuvat rouvat pyysivät jossain vaiheessa, että voisinko ystävällisesti nostaa vieressäni olleen penkin selkänojaa ylemmäs. En voinut, oli rikki. Muistot palaa edelleen Petroskoin ja Suomen väliä ajellessa rajalla olevan OOO Kolmas Kafen kohdalla mieleen.

Petroskoi on kyllä muuttunut vuodesta 2015 aikalailla. Tuo oli niitä pahempia lama-aikoja Krimin valtauksen jälkeen ja ostoskeskuksissa melkein kaikki liikekiinteistöt ammotti tyhjyytään tai firmat oli laittamassa lappua luukulle. Nykyään näissä paikoissa myydään taas karvahattuja ja etenkin sellaisia venäläisen vanhan miehen lippiksiä.

2017 uusi vuosi vietettiin avopuolison kanssa Moskovassa. Oli hyvä reissu. Hieno kaupunki! En tosin suosittele uuden vuoden aikaan vierailua. Ihan liikaa väkeä joka paikassa, metallinpaljastimia keskustan alueella noin sadan metrin välein. Lisäksi Punainen tori ei näytä mitenkään kovin mahtipontiselta ollessaan täynnä joulukuusia. Vanhat metroasemat on hienoja ja kaupungissa on metrolla todella helppo liikkua. Me mentiin Moskovaan Helsingistä Tolstoi-junalla. Suosittelen! Meni matka tosi mukavasti. Toki riippuu vähän että ketä sattuu samaan hyttiin. Menomatkalla meidän kanssa oli sellainen ikiaikaisen vanha inkeriläismummo, joka oli menossa poikansa luo Moskovaan uudeksi vuodeksi. Kova Filip Kirkorovin fani. Hyvää matkaseuraa siihen asti, että alettiin nukkua ja sen nukkuminen kuulosti siltä, että se saattaa lakata hengittämästä minä hetkenä hyvänsä. Paluumatkalla hyttiin osui sellainen äiti-tytär seurue. Niiden kanssa me ei paljon puhuttukaan, oltiin vain väsyneinä yläpunkissa makaamassa. He vissiin ajattelivat sitten, että me ei vaan uskalleta tulla sinne alas istumaan, niin näyttivät meille kännykän ruudulta suoraan venäjästä suomeksi käännetyn viestin. Viestissä luki kohteliaasti suomeksi "Olet epämiellyttävä siellä ylhäällä." Niille ei varmaan koskaan selvinnyt se, että miksi repesin nauramaan. Selitin kyllä venäjäksi sitten, että ollaan ihan omasta vapaasta tahdosta jo makuulla. Helsingin päässä naureskelivat Suomen lapsellisen lyhyille lähijunille.

Muutama kuva Moskovasta.
Moskova Kroshka Kartoshka.jpg
Herkkuruokaa venäläläisestä Kroshka Kartoshka -pikaruokaravintolasta. Ei ollut tilaushetkellä valmiina kuin yksi uuniperuna. Työntekijöiden kanssa sai ihan tapella oikeudestaan jäädä odottamaan. Viereisessä pöydässä oli nuhjuinen katujen asukki kaiken omaisuutensa kanssa.

Moskova Viktor Tsoi muistoseinä.jpg
Viktor Tsoin muistoseinä vanhalla Arbatilla. Viktor Tsoi ja bändinsä Kino on venäläisen rokin klassikkoja. Viktor Tsoi menehtyi auto-onnettomuudessa vuonna 1990. Neuvostoliiton ykkösrokkitähti ajoi ykkösrokkitähden autollaan, eli Moskvich Alekolla (Neuvostoliiton ensimmäinen etuvetoinen auto, käytännössä Lada Samara) studiolta Latvian Neuvostotasavallassa ja ilmeisesti nukahti rattiin. Joidenkin kertomusten mukaan onnettomuus oli niin paha, ettei auton renkaitakaan koskaan löydetty. Veikkaan, että joku Latvian neuvostokansalainen ne kyllä löysi ja otti parempaan talteen. Kinon kappale Перемен (Peremen, muutos) on soinut nyt aika paljon esimerkiksi Valko-Venäjän mielenosoituksissa.


Moskova toinen kreml.jpg
Moskovan Izmailovon kreml. Näyttää Disneylandilta, mutta sisällä on roskaa ja paskaa. Toisin sanoen rihkamatori.

Taidan lopettaa nyt tähän tällä osaa. Olkoon tämä vaikka ensimmäinen osa pitkästyttävästä sarjasta Tiukka Toveri ja Venäjä.
Mulla olisi tavoitteena yrittää elämän aikana käydä mahdollisimman monella Venäjän alueella. Suomen itärajan tuntuma on nyt suureksi osaksi aika hyvin kierreltynä. Kostamuksessa tosin pitäisi käydä. Olen tässä miettinyt, että vähän koronajutuista sun muista riippuen voisin ehkä ensi kesänä lähteä vaan sellaiselle päämäärättömälle parin viikon roadtripille jonnekin tuonne kohti Kazakstanin rajaa.
 
Viimeksi muokattu:

Tiukka Toveri

Adventure Game Fanatic
Ad Infinitum
Viestit
10626

Maine:

Tässä ketjussa kun on puhuttu aiemminkin jo ysäristä, niin itelle tuli Spotifyssä sattumalta vastaan tällaista ehkä ysäreintä venäjäysäriä.

Murat Nasyrov ja Aljona Apina (kyllä, se on sen sukunimi) - Kuutamoyöt
 

Good Vibes Only

😶‍🌫️ Kill your bad vibes ☠️
Insider
Viestit
6550

Maine:

"Ei mie tuosta Venäjästä niin perusta", mutta Neuvostoliitto oli jotain muuta, sillon oli meno kohillaan ainakin tääl Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa:





koveritkin oli kovempii ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️ ❤️




-edit- Joo, käyty Pietarissa varmaan ala-yläasteella kerran, joskus ysärillä myös Tallinnassa kerran pikaisesti.
Nyt siis asuttu tääl Tallinnassa jo 5 vuotta, helposti pääsis Venäjälle, mutta mitäs siellä, samaa paskoo kun tääl varmasti. :D
 

HYB

Assumed Legend
Ad Infinitum
Viestit
684

Maine:

Kostamuksessa tosin pitäisi käydä.
Olin jo täysin unohtanu tän mestan olemassaolon, mutsi asu venäjällä joskus neuvostoliiton aikaan vielä ja yhteen aikaan läpätti jatkuvasti Kostamuksesta. Pitäs varmaan visiteeraa, kun kerta hype ollu lapsesta asti niin kova.
 

Tiukka Toveri

Adventure Game Fanatic
Ad Infinitum
Viestit
10626

Maine:

Olin jo täysin unohtanu tän mestan olemassaolon, mutsi asu venäjällä joskus neuvostoliiton aikaan vielä ja yhteen aikaan läpätti jatkuvasti Kostamuksesta. Pitäs varmaan visiteeraa, kun kerta hype ollu lapsesta asti niin kova.
Oulussa asuessa lykkäsin tuolla käymistä aina sillä verukkeella, että se on niin lähellä että sinne voi mennä helposti joskus toistekin. Nyt asun samalla puolella rajaa, mutta varmaan tuplasti kauempana. Sehän on sellainen 70-luvun Suomimuseo.
 

Tiukka Toveri

Adventure Game Fanatic
Ad Infinitum
Viestit
10626

Maine:

"Ei mie tuosta Venäjästä niin perusta", mutta Neuvostoliitto oli jotain muuta, sillon oli meno kohillaan ainakin tääl Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa:


Nuo neuvostovirolaiset mainokset on olleet kyllä aika legendaarisia. Niistä oli joku dokumenttikin YLEllä joskus muinoin. Perestroikan aikaan on päädytty siihen, että jokaisen valtionfirman budjetista osa on pakko käyttää mainontaan. Mitäähän mainoksilla ei suunnitelmataloudessa tee, mutta whatever. Tulokset on olleet sitten tuollaisia hyviä.

Eestin SNT:stä tuli mieleen isäni muinoin kertoilema tosi hyvä vitsi. Siinä ehkä ruotsalainen, amerikkalainen ja neuvostovirolainen keskustelee sikojen teurastamisesta. Ruotsalainen leveilee, että Ruotsissa siat teurastetaan käyttäen sähköä. Amerikkalainen taas leveilee sillä, että siat teurastetaan avaruusajan hengessä lazerilla. Neuvostovirolainen miettii asiaa hetken ja toteaa, että Neuvostoliitossa siat teurastettaneen tykillä, kun Tallinnan lihatiskeissä on pelkkiä sorkkia ja korvia. KRÄÄH KRÄÄH KRÄÄH.

Edit: Laitetaas vielä lisää venäjäysäriä.

Murat Nasyrov - Nuorukainen haluaa Tamboviin. Vaikka videosta voisi muuta päätellä, niin laulussa ei mainita mitään Addams Familyyn liittyvää.
 

sf78

NES-Retro Apprentice
Insider
Viestit
873

Maine:

-92 kesällä käytiin kattomassa faijan suvun vanhat mestat laatokan rannalla Kurkijoen kylässä. Olihan se aikamoista menoa. Heti rajan jälkeen Latukka kiilas bussin eteen ja äijät hyppäs myymään vodkaa ja röökiä. Raja oli myös hyvin kuvannollinen ilmestys koska heti sen jälkeen metsät muuttuivat soistuneiksi ja hoitamattomiksi. Ei ole tehnyt miei enää uudestaan mennä, en keksi mitään syytä. Tai no Kubinkan panssarimuseossa vois käydä, muuten ei kiinnosta oikein mikään. Samaa neukkumenoa näkee vielä Baltiassa, Puolassa, Unkarissa yms. mestoissa ihan tarpeeksi näin EU:n sisälläkin.
 

Chip

PSX Gamer
Ad Infinitum
Viestit
623

Maine:

Venäläisiä leffoja ei ole tullut kovin montaa katsottua, mutta tämmöinen neo-noir rikosleffa Brat (1997) säväytti tuon Pietarin ysäritunnelman ansiosta ja ihan kiintoisa on tarinakin. Myös hyvä soundtrack leffassa, pääosin Nautilus Pompiliuksen esittämä. Tuossa musavideo jossa clippejä leffasta:



Sukulaisilla oli 90-luvun loppupuolella paljon venäläisiä marjanpoimijoita mansikkatiloillaan ja nuoremmat näistä venäläisistä jumputtivat aikalailla ryssäteknoa ja sen sellaista vapaa-aikanaan. Tuolloin kuulemieni kappaleiden melodeista ei ole enää kuin hämäriä muistikuvia, mutta Demon kappaleet tunnistin myöhemmin ja yhtyeen albumia "Солнышко" olen kuunnellut toisinaan viime vuosina. Parit kappaleet albumilta:



 
Viimeksi muokattu:

Tiukka Toveri

Adventure Game Fanatic
Ad Infinitum
Viestit
10626

Maine:

Brat on kyllä hyvä leffa! Brat 2 on omalla tavallaan kans kova, vaikka se onkin kyllä helvetin korni ykköseen verrattuna. Hyvä soundtrack on siinäkin.
 

Tiukka Toveri

Adventure Game Fanatic
Ad Infinitum
Viestit
10626

Maine:

Seuraa osa 2 pitkästyttävää jaarittelua Tiukka Toveri ja Venäjä.

Maantieteen opiskelijoilla ja alumneilla on sellainen yleiseurooppalainen verkosto-organisaatio, jonka kautta järkätään sellaisia lyhyitä vaihtovierailuja kahden tai useamman eri yliopiston maantieteen opiskelijoiden kesken. 2017 alettiin jostain kumman syystä järjestämään vaihtoa Oulun yliopiston ja Immanuel Kantin mukaan nimetyn baltialaisen yliopiston (muistaakseni entinen Kaliningradin valtionylipopisto) välillä. Minä lähdin tähän tietysti innolla Oulun puolelta puuhamieheksi sitten. Eka ne tähdensi sieltä, että on tosi tärkeää, että hankitaan viisumit heidän yliopistonsa kutsulla tavallisten turistiviisumien sijaan. Jotain aikataulujakin siinä lyötiin lukkoon silloin. Ihan reisilleenhän se homma sitten kuitenkin meni, kun ei se yliopisto saanut kaikkia tarvittavia pyöreitä leimoja niihin kutsuihin ajallaan ja meidän piti sitten reissua siirtää vuoden 2018 alkupuolelle. Seuraavalla yrityksellä otettiin suosiolla isäntäväen vastustuksesta huolimatta tavalliset turistiviisumit, kun mäkin olin jo ehtinyt hommata aiemmassa postauksessa mainittua Moskovan matkaa ja mahdollisia muita matkoja varten vuosiviisumin, joka oli vielä voimassa.

Saatiin 2018 alussa hoidettua kaliningradilaisten vierailu Ouluun alta pois ja maalikuussa 2018 me lähettiin taas valumaan Oulusta kohti Kaliningradia. Kaliningradihan on siis se Venäjän outo eksklaavialue Liettuan ja Puolan välissä. Ennen toista maailmansotaa alue kuului Saksalle ja oli nimeltään Königsberg. Oulusta Helsinkiin Onnibussilla, laivalla Tallinnaan ja Tallinnasta Kaliningradiin Ecolinesin bussilla niin, että muutaman tunnin odottelu ja bussin vaihto Riiassa. Ecolinesin bussit oli tuolla välillä todella positiivinen yllätys. Hyvä jalkatila, ilmaisia kuumia juomia ja istumapaikalla kosketusnäyttöterminaali täynnä piraattiviihdettä. Kuskit puhui pelkkää venäjää.

Perille Kaliningradiin päästyämme majoituimme miellyttävään vuokra-asuntoomme, jonka naapurissa oli raunioina oleva kivitalo, jonka vielä osittain pystyssä olevasta seinästä saattoi erottaa saksankielisen maalatun tekstin "apotheke", joten mistään kovin tuoreesta rauniosta tuskin oli kyse. Aikalailla sama venäläinen suurvaltameininki kuin Viipurissakin.

Meillä oli vähän kaikenlaista ohjelmaa siellä yliopistolla. Juteltiin jonkun aluekehityksen professorin kanssa muun maussa siitä, miten kaliningradilaisilla on voimakas eurooppalainen identiteetti (toisin kuin "mannervenäläisillä") ja siitä, miten Krimin jälkeiset rajoitteet on koskenut Venäjällä pahiten Kaliningradia, kun tavaran kuljettaminen muualta Venäjältä Kaliningradiin on vaikeutunut merkittävästi. Samalla selvisi, että Kaliningradissa oli aiemmin varsin yleistä saada elanto pimeänä trokaamalla liettualaisia ja puolalaisia tuotteita venäläisille. Yliopisto-ohjelmasta jäi kuitenkin parhaiten mieleen se, kun meidät vietiin sen yliopiston alaisuudessa toimivaan teknologiseen instituuttiin. Siellä meille esiteltiin muun muassa sellaista optista juttua, josta kukaan meistä ei tiennyt, että mikä se on. Insinööri kuitenkin elvisteli sillä, että se juttu oli yli kymmenen kertaa pienempi kuin joku belgialaisten tekemä vastaava, ja että ihan joka poika ei sellaista juttua osaakaan tehdä. Sitten se tiputti sen kansakunna ylpeyden lattialle ja palasiksihan se meni. :ohgawd:

Epävirallisempana ohjelmana oli muun muassa ryyppäämistä ja saunomista. Saunomaan mentiin bussilla jonnekin kaupungin laitamilla olevalle omakotitaloalueelle, joka muistutti vahvasti Boratin kotikylää. Sinne lähiöön saapuessa bussipysäkillä penkillä höyrysi joku yltä päältä öljyinen linja-auton iskari tai vastaava. Ketään ei hätkähdyttänyt. Ihan normaalia. Tuolla käytiin myös saunan lämpiämistä odottaessa paikalliselta kioskilta ostamassa kaljaa koko seurueelle. Mukana olleella venäläisneidillä ei ollut henkkarit mukana ja kioskin myyjä ei arvannut myydä hänelle. Myyjä kuitenkin itse ehdotti sitten, että josko minä varmistettuna aikuisena herrasmiehenä ostaisin ne mahdollisesti alaikäisenkin asiakkaan alkoholijuomat, niin kaikki on horosho. Niin teimme.

Kaliningrad on ihan mielenkiintoinen paikka käydä. Siellä sijaitsee paras osa Neuvostoliiton arkkitehtuuria - Neuvostojen talo! Aikaisemmin sen paikalla sijaitsi Königsbergin linna, joka kuitenkin vaurioitui pahasti toisen maailmansodan aikana. Sen sijaan, että se olisi kunnostettu, päättivät neuvostoviranomaiset, että sen tilalle rakennetaan parkkialue ja uusi ylväs betonibrutalistinen hallintorakennus. Sen tekeminen aloitettiin ja sitten se tietenkin jätettiin kesken. Koska miksipä ei?

Kaliningradilaiset elää tietynlaisessa harhamaailmassa. Siellä yritetään nyt kamalasti entisöidä niitä saksalaisten aikaisia juttuja. Ne ajattelevat siellä, että ne on sitten vetäviä turistikohteita joskus ne saksalaisten jutut. Paskan marjat, sanon minä. Keski-Euroopassa joka pusikko on täynnä hienoja linnoja ja kirkkoja. Miksi kukaan menisi sellaisia katselemaan Kaliningradiin? Sen sijaan keskeneräisiä kulttuurishistoriallisesti merkittävälle paikalle rakennettuja sinisiä betonilaatikoita ei läheskään joka paikassa ole.

Kaliningradin ja Liettuan välillähän on myös Unescon maailmanperintölistalla oleva Kuurin kynnäs. Se on siis se kartassa näkyvä omituinen maakaistale Itämeressä. Se on ihan siisti paikka. Varmaan etenkin kesällä. Ne Kaliningradia pienemmät merenrantakaupungit on varmaan ihan idyllisiä myös kesällä. Me oltiin reissussa onneksi kevättalvella, niin oli lähinnä masentavaa ja harmaata.

Paluumatkalla otin Riian linja-autoasemalla kolikkoautomaatista lihaliemen. Se maksoi jotain 0,5€. Maksoin 2€ kolikolla ja sain vaihtorahana takaisin muutamia eurosenttejä ja 10 Kirgisian somia.

Königsbergin katedraali.jpg
Königsbergin katedraali, jonka yhteydessä on myös Immanuel Kantin hauta.

Immanuel Kantin hauta.jpg
Immanuel Kantin hauta. Tarinoiden mukaan Immanuel Kant ei koko elämänsä aikana poistunut Königsbergistä, koska se oli niin hyvä paikka. Kaliningradista olisi varmaan lähtenyt pois juosten.

Taiteiden talo.jpg
Ihana ja inspiroiva taiteiden talo.

Neuvostojen talo kurkistelee.jpg
Oikealla yksi useimmiten Kaliningradia esittävissä postikorteissa esiintyvä vanha kalastajakortteli. Vasemmalla pilkistävä todellinen ykkösmonumentti on yleesä rajattu korteista pois.

NEUVOSTOJEN TALO.jpg
Maailman paras talo numero 1! Kaliningradin Neuvostojen talo! Koko Venäjän ja ehkä koko maailman suosikkirakennukseni. Rakentaminen aloitettu 1970 ja lopetettu 1985, kun loppui kiinnostus ja rahat. Vuonna 2005 Putin kävi Kalningradissa ja tätä vierailua varten tämä hirvitys maalattiin siniseksi ja asennettiin ikkunalasit aiemmin tyhjänä ammottaviin aukkoihin. Haha ei mahtanut Puitin tajuta, että rakennus onkin oikeasti kesken. Wikipedian mukaan tämä rakennus tullaan räjäyttämään tässä vuoden 2021 alkupuolella. Poskelleni saattaa tirahtaa silloin kyynel. Onneksi pääsin tämän kuitenkin itse omin silmin näkemään.

IE monumentti.jpg
Immanuel Kantin lisäksi muita tunnettuja kaliningradilaisia on muun muassa Internet Explorer.

Gisnep.jpg
Vähä Gisneppiä.

Kaljakori puussa.jpg
Meidän vuokra-asunnon pihassa oli vaijerilla puuhun kiinnitetty kaljakori. Joku oli vissiin kyllästynyt, kun naapurit aina pöllii Ladan rassailuun avuksi tarkoitetun istuimen.
 
Viimeksi muokattu:

Pitka_Masa

NES-Retro Apprentice
Insider
Viestit
967

Maine:

Seuraa osa 2 pitkästyttävää jaarittelua Ezkimoukko ja Venäjä.

Maantieteen opiskelijoilla ja alumneilla on sellainen yleiseurooppalainen verkosto-organisaatio, jonka kautta järkätään sellaisia lyhyitä vaihtovierailuja kahden tai useamman eri yliopiston maantieteen opiskelijoiden kesken. 2017 alettiin jostain kumman syystä järjestämään vaihtoa Oulun yliopiston ja Immanuel Kantin mukaan nimetyn baltialaisen yliopiston (muistaakseni entinen Kaliningradin valtionylipopisto) välillä. Minä lähdin tähän tietysti innolla Oulun puolelta puuhamieheksi sitten. Eka ne tähdensi sieltä, että on tosi tärkeää, että hankitaan viisumit heidän yliopistonsa kutsulla tavallisten turistiviisumien sijaan. Jotain aikataulujakin siinä lyötiin lukkoon silloin. Ihan reisilleenhän se homma sitten kuitenkin meni, kun ei se yliopisto saanut kaikkia tarvittavia pyöreitä leimoja niihin kutsuihin ajallaan ja meidän piti sitten reissua siirtää vuoden 2018 alkupuolelle. Seuraavalla yrityksellä otettiin suosiolla isäntäväen vastustuksesta huolimatta tavalliset turistiviisumit, kun mäkin olin jo ehtinyt hommata aiemmassa postauksessa mainittua Moskovan matkaa ja mahdollisia muita matkoja varten vuosiviisumin, joka oli vielä voimassa.

Saatiin 2018 alussa hoidettua kaliningradilaisten vierailu Ouluun alta pois ja maalikuussa 2018 me lähettiin taas valumaan Oulusta kohti Kaliningradia. Kaliningradihan on siis se Venäjän outo eksklaavialue Liettuan ja Puolan välissä. Ennen toista maailmansotaa alue kuului Saksalle ja oli nimeltään Königsberg. Oulusta Helsinkiin Onnibussilla, laivalla Tallinnaan ja Tallinnasta Kaliningradiin Ecolinesin bussilla niin, että muutaman tunnin odottelu ja bussin vaihto Riiassa. Ecolinesin bussit oli tuolla välillä todella positiivinen yllätys. Hyvä jalkatila, ilmaisia kuumia juomia ja istumapaikalla kosketusnäyttöterminaali täynnä piraattiviihdettä. Kuskit puhui pelkkää venäjää.

Perille Kaliningradiin päästyämme majoituimme miellyttävään vuokra-asuntoomme, jonka naapurissa oli raunioina oleva kivitalo, jonka vielä osittain pystyssä olevasta seinästä saattoi erottaa saksankielisen maalatun tekstin "apotheke", joten mistään kovin tuoreesta rauniosta tuskin oli kyse. Aikalailla sama venäläinen suurvaltameininki kuin Viipurissakin.

Meillä oli vähän kaikenlaista ohjelmaa siellä yliopistolla. Juteltiin jonkun aluekehityksen professorin kanssa muun maussa siitä, miten kaliningradilaisilla on voimakas eurooppalainen identiteetti (toisin kuin "mannervenäläisillä") ja siitä, miten Krimin jälkeiset rajoitteet on koskenut Venäjällä pahiten Kaliningradia, kun tavaran kuljettaminen muualta Venäjältä Kaliningradiin on vaikeutunut merkittävästi. Samalla selvisi, että Kaliningradissa oli aiemmin varsin yleistä saada elanto pimeänä trokaamalla liettualaisia ja puolalaisia tuotteita venäläisille. Yliopisto-ohjelmasta jäi kuitenkin parhaiten mieleen se, kun meidät vietiin sen yliopiston alaisuudessa toimivaan teknologiseen instituuttiin. Siellä meille esiteltiin muun muassa sellaista optista juttua, josta kukaan meistä ei tiennyt, että mikä se on. Insinööri kuitenkin elvisteli sillä, että se juttu oli yli kymmenen kertaa pienempi kuin joku belgialaisten tekemä vastaava, ja että ihan joka poika ei sellaista juttua osaakaan tehdä. Sitten se tiputti sen kansakunna ylpeyden lattialle ja palasiksihan se meni. :ohgawd:

Epävirallisempana ohjelmana oli muun muassa ryyppäämistä ja saunomista. Saunomaan mentiin bussilla jonnekin kaupungin laitamilla olevalle omakotitaloalueelle, joka muistutti vahvasti Boratin kotikylää. Sinne lähiöön saapuessa bussipysäkillä penkillä höyrysi joku yltä päältä öljyinen linja-auton iskari tai vastaava. Ketään ei hätkähdyttänyt. Ihan normaalia. Tuolla käytiin myös saunan lämpiämistä odottaessa paikalliselta kioskilta ostamassa kaljaa koko seurueelle. Mukana olleella venäläisneidillä ei ollut henkkarit mukana ja kioskin myyjä ei arvannut myydä hänelle. Myyjä kuitenkin itse ehdotti sitten, että josko minä varmistettuna aikuisena herrasmiehenä ostaisin ne mahdollisesti alaikäisenkin asiakkaan alkoholijuomat, niin kaikki on horosho. Niin teimme.

Kaliningrad on ihan mielenkiintoinen paikka käydä. Siellä sijaitsee paras osa Neuvostoliiton arkkitehtuuria - Neuvostojen talo! Aikaisemmin sen paikalla sijaitsi Königsbergin linna, joka kuitenkin vaurioitui pahasti toisen maailmansodan aikana. Sen sijaan, että se olisi kunnostettu, päättivät neuvostoviranomaiset, että sen tilalle rakennetaan parkkialue ja uusi ylväs betonibrutalistinen hallintorakennus. Sen tekeminen aloitettiin ja sitten se tietenkin jätettiin kesken. Koska miksipä ei?

Kaliningradilaiset elää tietynlaisessa harhamaailmassa. Siellä yritetään nyt kamalasti entisöidä niitä saksalaisten aikaisia juttuja. Ne ajattelevat siellä, että ne on sitten vetäviä turistikohteita joskus ne saksalaisten jutut. Paskan marjat, sanon minä. Keski-Euroopassa joka pusikko on täynnä hienoja linnoja ja kirkkoja. Miksi kukaan menisi sellaisia katselemaan Kaliningradiin? Sen sijaan keskeneräisiä kulttuurishistoriallisesti merkittävälle paikalle rakennettuja sinisiä betonilaatikoita ei läheskään joka paikassa ole.

Kaliningradin ja Liettuan välillähän on myös Unescon maailmanperintölistalla oleva Kuurin kynnäs. Se on siis se kartassa näkyvä omituinen maakaistale Itämeressä. Se on ihan siisti paikka. Varmaan etenkin kesällä. Ne Kaliningradia pienemmät merenrantakaupungit on varmaan ihan idyllisiä myös kesällä. Me oltiin reissussa onneksi kevättalvella, niin oli lähinnä masentavaa ja harmaata.

Paluumatkalla otin Riian linja-autoasemalla kolikkoautomaatista lihaliemen. Se maksoi jotain 0,5€. Maksoin 2€ kolikolla ja sain vaihtorahana takaisin muutamia eurosenttejä ja 10 Kirgisian somia.

Königsbergin katedraali.jpg
Königsbergin katedraali, jonka yhteydessä on myös Immanuel Kantin hauta.

Immanuel Kantin hauta.jpg
Immanuel Kantin hauta. Tarinoiden mukaan Immanuel Kant ei koko elämänsä aikana poistunut Königsbergistä, koska se oli niin hyvä paikka. Kaliningradista olisi varmaan lähtenyt pois juosten.

Taiteiden talo.jpg
Ihana ja inspiroiva taiteiden talo.

Neuvostojen talo kurkistelee.jpg
Oikealla yksi useimmiten Kaliningradia esittävissä postikorteissa esiintyvä vanha kalastajakortteli. Vasemmalla pilkistävä todellinen ykkösmonumentti on yleesä rajattu korteista pois.

NEUVOSTOJEN TALO.jpg
Maailman paras talo numero 1! Kaliningradin Neuvostojen talo! Koko Venäjän ja ehkä koko maailman suosikkirakennukseni. Rakentaminen aloitettu 1970 ja lopetettu 1985, kun loppui kiinnostus ja rahat. Vuonna 2005 Putin kävi Kalningradissa ja tätä vierailua varten tämä hirvitys maalattiin siniseksi ja asennettiin ikkunalasit aiemmin tyhjänä ammottaviin aukkoihin. Haha ei mahtanut Puitin tajuta, että rakennus onkin oikeasti kesken. Wikipedian mukaan tämä rakennus tullaan räjäyttämään tässä vuoden 2021 alkupuolella. Poskelleni saattaa tirahtaa silloin kyynel. Onneksi pääsin tämän kuitenkin itse omin silmin näkemään.

IE monumentti.jpg
Immanuel Kantin lisäksi muita tunnettuja kaliningradilaisia on muun muassa Internet Explorer.

Gisnep.jpg
Vähä Gisneppiä.

Kaljakori puussa.jpg
Meidän vuokra-asunnon pihassa oli vaijerilla puuhun kiinnitetty kaljakori. Joku oli vissiin kyllästynyt, kun naapurit aina pöllii Ladan rassailuun avuksi tarkoitetun istuimen.
Kyllä sydän itkee verta kun miettii tuon Itä-Preussin kohtaloa. Ennen Saksan silloisen valtablokin eli Preussin toinen ydinalue ja historia tuhannen vuotta vanha, ja nuo sitten sen ovat raiskanneet. Viipuri samoten, mutta suomalaisetkin osaavat kyllä purkaa vanhaa ja hienoa ja rakentaa kerrostaloja tilalle. Eli paha sanoa ovatko venäläiset Viipurissa tehneet enemmän "tuhoja" kuin ne olisimme tehneet. Ainakin ne kerrostalot olisivat Suomessa parempikuntoisia.

Tuo venäläisten ote on kahtalainen, joskus ne tosiaan säilyttävät tai paremmin jättävät vanhaa, joskus lanataan jotain todella arvokasta maahan nakkikioskin tieltä.

Edit: TYOP
 
Viimeksi muokattu:

waqu

E-waste hoarder
Ad Infinitum
Viestit
4283

Maine:

Kyllä sydän itkee verta kun miettii tuon Itä-Preussin kohtaloa. Ennen Saksan silloisen valtablokin eli Preussin toinen ydinalue ja historia tuhannen vuotta vanha, ja nuo sitten sen ovat raiskanneet. Viipuri samoten, mutta suomalaisetkin osaavat kyllä purkaa vanhaa ja hienoa ja rakentaa kerrostaloja tilalle. Eli paha sanoa ovatko venäläiset Viipurissa tehneet enemmän "tuhoja" kuin ne olisimme tehneet. Ainakin ne kerrostalot olisivat Suomessa parempikuntoisia.

Tuo venäläisten ote on kahtalainen, joskus ne tosiaan säilyttävöttai paremmin jättävät vanhaa, joskus lanataan jotain todella arvokasta maahan nakkikioskin tieltä.

Joo sinällään Venäjällä varmaan kaupunkikokonaisuus "säilyy" paremmin kun samat vanhat pystyssä. Viipuri melkolailla samassa asussa kun Suomalaisten lähdettyä, vaan ei olisi jos Suomea olisi. Varmasti olisi tällöin myös isompi kaupunki.
 

Tiukka Toveri

Adventure Game Fanatic
Ad Infinitum
Viestit
10626

Maine:

Mä mietin viimeksi Viipurissa käydessä tuota samaa. Siellä on edelleen paljo raunioita vanhassa keskustassa. Jos olisi säilynyt osana Suomea, niin talot olisi kunnostettu nopeasti, purettu 60-luvun lopulla ja rakennettu 70-luvun alussa tilalle rumia kerrostaloja. Tosta reissusta enemmän vähän myöhemmin.
 
Ylös Bottom