The Legend of Zelda – seikkailupelien aatelia

Jutustelua vihreän tontun seikkailuista.

Onko Breath of the Wild maailman paras peli? Oletko 2D:n puolestapuhuja (A Link to the Past) vai vannotko 3D:n nimeen (Ocarina of Time)?

Itse koin valaistumisen oikeastaan vasta Majora's Maskin myötä, kun seurasin vierestä, kuinka kaveri hakkasi pelin 100% läpi alkeellisilla englannin kielen taidoillaan. Itseltäni löytyi siihen aikaa vain The Adventure of Link ja Oracle of Seasons, mutta sittemmin pelisarjasta on kehkeytynyt itselleni Marioiden rinnalla kaikkein rakkain osa videopelien maailmaa.

ZeldaWiki on mitä mainioin tiedonlähde, jos lähdetään tarkastelemaan sarjaa nippelitiedon tasolla. Suosittelen.

Kurkkasin nopeasti pääsarjan pelilistaa, ja ainoa kokoelmastani puuttuva peli on Four Swords Adventures (olen odotellut, että se linkkikaapelibundle tulisi vastaan; saa tarjota). Läpäisemättä ovat vielä Majora's Mask (kun ei vain aika riitä, kirjaimellisesti), Four Swords (meni se yksinpelattava Anniversary Edition aikoinaan sivu suun), Four Swords Adventures, Skyward Sword (miekkakontrollit hnnngh), Tri Force Heroes (hyi) ja Breath of the Wild (liian laaja peli tähän elämäntilanteeseen).

Pääsarja on myös saanut rinnalleen liudan spin-offeja, joista erityismainintana Tingle's Rosy Rupeeland, japsihäröilyä parhaimmillaan.

Pelisarjan musiikithan ovat toki myös timanttisia, mitä muuta Koji Kondolta voisi edes odottaa?

Sama, eli yks ehdottomista lempipelisarjoista myös itselle siinä Marion rinnalla! Huikeita muistoja ja helevetin rakkaita pelejä!


Lempipelit sarjassa on, ei missään järjestyksessä: Zelda 1, ALttP, BotW.

Eka kosketus tuli SNES:in oston kautta joskus sillon ysärillä ALttP:in muodossa ja rakastuin kyllä ihan välittömästi!

Noihin aikoihin koetin myös saada käsiini ensimmäistä peliä ja sen cullilla päällystettyä carttia, mutta sen sain vasta joskus vähän myöhemmin muistaakseni ja ja olihan se huikea peli, vaikkei ne grafiikat juuri mistään kotoisin olleetkaan enää noin teknisesti ottaen, niin silti pidin todella paljon myös peli ulkoasusta! Se tunnelma, tunnelma...

Todellakin peli, joka on paljon, paljon enemmän kuin osiensa summa.


Tässä välissä sitten hommasin myös kakkosen, jolle en alkuun oikein lämmennyt, mutta sittemmin sekin on noussut yhdeksi lempipeleistä.

Siinä oli sitten välissä enemmän tai vähemmän huikeita Zeldoja, joista uusin, eli BotW sitten räjäytti potin olemalla yksi huikeimmista peleistä ikinä. Tosin en vieläkään oikein diggaa siitä, että aseet kuluvat ja hajoavat, mutta joo.

natedogg sanoi:

Tässä välissä sitten hommasin myös kakkosen, jolle en alkuun oikein lämmennyt, mutta sittemmin sekin on noussut yhdeksi lempipeleistä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä on kyllä jotain ihan sanoinkuvaamatonta taikaa. Pelasin läpi asti ensimmäisen kerran vasta vuonna 2017, mutta ollut aina yksi lemppareista.

Zeldat 4 -6 oli kulta-aika sarjalle minusta.Yllättävän hyvää tarinaakin noissa, BOTWissa tämä puoli ei kai ole enää fokuksena. Ocarinassa paljastuu aika mielenkiintosia ja kierojakin juttuja loresta kun joillekin NPC-hahmoille juttelet ja niitä Gossip Stoneja luet Totuus-maski päässä. Ja entäpä sen synkeän punkkari-NPC:een karu kohtalo yhden sidequestin aikana ja muut tuommoiset hämmentävät jutut?

Zelda 4 on se jonka noista peleistä kuitenkin omalle Top10-pelien listalle poimin. Zelda on aina parhaimmillaan kun lähetään pois Hyrulesta ulkomaille Koholint-saarelle tai muuhun vastaavaan mystiseen paikkaan.

Tykkään noissa siitä mistä tykkään muissakin hieman vastaavissa japanilaisissa Action RPG-peleissä, eli että on tommoinen antiikin- ja myöhäisantiikin sekä varhaisen keskiajan maailman sekoitus jossa seikkaillaan. Keskeltä aavikkoa löytyy vaikkapa joku kolossaalinen kallioon hakattu patsas joka on kuin joku naispuolinen boddhisattva.

Nytten on kuitenkin Zelda 1 vaihtelun vuoksi peluutuksessa. Vähän yksitoikkoinen ja aikansa tavispelihän tämä, mutta tän kanssa pitää koittaa matkustaa henkisesti ajassa sinne vuoteen 1986, jolloin peli oli kyllä varmasti omanlaistensa joukossa ihan laaja ja muutaman pirullisen dunkun takia aika pitkäkestoinen seikkailu, jossa rutkasti vapautta etenemisten suhteen, eli tämä oli se ensimmäinen GTA-Zelda. Kumma että melkein kaikki NPC:eet tässä ovat mummoja ja pappoja, Hyrule oli kai siirtynyt ikääntyvän väestön vaiheeseen :O

Tuli muuten vielä tuosta Zelda II:sta mieleen, että Rami_Airolalla oli vanhalla foorumilla hieno Wii U:n screenshotein varustettu hyperpostaus läpäisystä, mutta kuvat ovat toki nyt kuolleet. Alaviivaton inkarnaationsa voisi tulla tännekin vähän muistelemaan.

Zilverfang sanoi:

Tuli muuten vielä tuosta Zelda II:sta mieleen, että Rami_Airolalla oli vanhalla foorumilla hieno Wii U:n screenshotein varustettu hyperpostaus läpäisystä, mutta kuvat ovat toki nyt kuolleet. Alaviivaton inkarnaationsa voisi tulla tännekin vähän muistelemaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nuo kuvat ovat jossain tallessa kyllä. Varmaankin jollain ulkoisista kovalevyistä. Täytyy harkita alkuperäisen viestin rekonstruoimisesta tänne. Nyt ei kyllä joulun pyhinä ehkä. Tunnin päästä täytyy jo lähteä Laitilaan päin. Ellen sitten ehdi niitä kuvia löytää ja ottaa tikulle ja sitten Laitilassa kyhäillä postausta tänne. Saa nyt nähdä. Tuskin, mutta ehkä, mutta ei välttämättä, mutta mahdollisesti.

ALttP paras Zelda edelleen. BotW paras 3d tekele, pitäs vaan jaksaa ettiä loput 200 korokkia.

Erityismaininta Oracleille, harmi ettei salasanavihko oo enää tallessa lapsuudesta.

A Link Between Worlds ja Breath of the Wild on kyllä ehkä suosikkini koko sarjasta. Ocarina nautti tätä suosiota pitkään, mutta sitä on tullut sahattua niin paljon ja BOTW on vain niin paljon parempi suunta tälle sarjalle. BOTW2 on kyllä ihan must have, kunhan vain nyt tulisi tietoa milloin edes julkaistaisiin.

Kyllä se omaan makuun on edelleen ZELDA 3, kuten skidinä puhuttiin asiasta. Elikkäs aLttP. Aina tykänny tuon sarjan tavasta pitää tunnelmaa yllä ja tunnelmahan on kova. BotW oli myös erittäin kova. Tuollainen avoin maailma sopi itelle ja tykkäsin kovasti tehdä sivutehtäviä jne, jonka ansiosta sitten päätarina oli melko läpisoittoa, kun op-setit kasassa loppukoitoksiin.

Wind Waker ylivoimaisesti paras, Ocarina hyvänä kakkosena.

A Link to the Past ja A Link Between Worlds tuli pelattua läpi viime keväänä ja nämä on omat suosikit. 3D-Zeldat kyllä hyviä nekin.

Pelisarjasta pelannut kaikkia pääsarjan pelejä Majoraan asti (joka jäi hyvin äkkiä kesken) ja GB/GBC:n kolmea. Muuten toki sit vilkaissut näitä muitakin.

Pakko mennä kanssa ALttP kerhoon tässä. Awakening on erinomainen peli gameboypeliksi mutta se ei vaan pärjää laajuudessa Pastille. Mitään varsinaisesti uuttahan Pastissakaan ei ole, mutta jos sitä alkaa miettimään käänteisesti siltä kannalta että mikä siinä on huonoa, niin eihän siitä oikeastaan keksi edes mitään mikä siinä olis huonoa.

Ei minkäänlainen genrejen mullistaja minnekään suuntaan (eihän Zeldat koskaan olekaan) mutta kasautuu sellasista palikoista mistä huonommat on jätetty oikeastaan kaikki pois.

edit: kirjoitin ensin 25 minuuttia analyysiä siitä et mikä tosta pelistä tekee onnistuneen mutta samalla sillä tavalla pinnallisen kuin mitä se on, mut sen kaiken voi tiivistää "plop, joo se on ihan hyvä, ei oo huono"

BOTW paras (yksin)peli ikinä hands down! Sen jälkeen sanoisin että Oracle Of Seasons ja Oracle Of Ages ehdottomasti vie yhdessä pelisarjan toisen paikan. Kolmas menee Links Awakenille jonka jälkeen laittaisin ALttP. Mun mielestä ALttP oli liian pitkä (tästä samasta väkisin venyttämisestä kärsii myös Ages ja Seasons). N64 pelit aloitin molemmat, vaan käppä 3D + jonku paskan walktroughin kanssa pelaaminen vei mielen koko touhulta. Ois pitäny pelata vaan as is.

nassekova sanoi:

BOTW paras (yksin)peli ikinä hands down!

Klikkaa laajentaaksesi...

Puhut asiaa!

Jaa-a. 3d-zeldoista on iskenyt vain Wind Waker ja BotW, joista jälkimmäinen on parempi. Kertoo kai jotain siitä, että pidän vapauden tunteesta.

2D-Zeldoja onkin mennyt läpi useampi, ja niistä paras on A Link to the Past. Se on se peli joka minulle tulee SNESistä mieleen ekana. Sen jälkeen paras on Zelda 2 ja sitten varmaan ykkönen.

Kyllähän BotW kaiketi eniten peli-iloa on tuonut, mutta ALttP taas on minulle aina ollut retroilua, muksuna kun en sitä omistanut. En tykkää varsinkaan 3D-Zeldojen luolastoista, ja uusimmassa oli sitä luolakomppausta vähiten.

Zilverfang sanoi:

ainoa kokoelmastani puuttuva peli on Four Swords Adventures (olen odotellut, että se linkkikaapelibundle tulisi vastaan; saa tarjota)

Klikkaa laajentaaksesi...

Näissäkin näköjään hinnat karanneet aivan käsistä.

Jokunen vuosi sitten hinta pyöri siinä satasen paikkeilla, mutta pidin liian kalliina. Olisi silloin pitänyt napata.

Zilverfang sanoi:

Näissäkin näköjään hinnat karanneet aivan käsistä.

Jokunen vuosi sitten hinta pyöri siinä satasen paikkeilla, mutta pidin liian kalliina. Olisi silloin pitänyt napata.

Klikkaa laajentaaksesi...

Itsekin tuota yritin kotiuttaa, mutta oletin hinnan olevan jossain 120 euron tienoilla. Vähän lähti käsistä hinta. Pelkkä peli on kuitenkin ollut viimeksi myynnin nähdessäni jossain 70-80 euron paikkeilla. No, erikoisversio on erikoisversio, ja näköjään meitä innokkaita on aika monta.

Sivuhuomiona: yllätyin myös saman myyjän GC:n Game Boy Playerin hinnasta: CIB 170e. Eipä niitäkään ilmeisesti juuri liiku.

Tässä kohtaa on myös pakko muistella kaverin löytöä noin 15 vuoden takaa. Gigantissa tms. oli poistomyynnissä GC-pelejä, ja joukossa oli mm. juuri tuo Zeldan linkkikaapeliversio ja Mario Partyn mikrofoniversio. Köyhänä opiskelijana kaveri näki trokausmahdollisuuden ja osti kaikki nuo erikoisversiot. Hinta oli 5e/kpl. Laittoi sitten jokseenkin saman tien tarjolle huutoon. Muistaakseni Mariot menivät noin kolmellakympillä ja Zeldat neljälläkympillä, ja toki kyseessä oli NIB-yksilöt. Itselläni ei tuolloin ollut GC:tä, eikä budjetti antanut myöten ostaa noita hyllyyn pölyttymään kaverilta sopuhintaan. On se jälkeenpäin pariin otteeseen kaivellut.

Sakari Wirran lastenlaulu Super Mario on varmasti kaikkien nesretrolaisten soittolistoilla, mutta tulipa tehtyä hämmentävä löytö eräältä Timo Kojon ja kumppaneiden lastenalbumilta vuodelta 1991.


En tätä Zelda-kappaletta netistä löytänyt, joten otin kappaleen talteen C-kasetilta ja latasin YouTubeen.

Zeldan lisäksi mainitaan muitakin NES-pelejä.

Zilverfang sanoi:

Sakari Wirran lastenlaulu Super Mario on varmasti kaikkien nesretrolaisten soittolistoilla, mutta tulipa tehtyä hämmentävä löytö eräältä Timo Kojon ja kumppaneiden lastenlevyltä vuodelta 1991.

Murrit - Takapihan Murrit

View credits, reviews, tracks and shop for the 1991 Cassette release of "Takapihan Murrit" on Discogs.

www.discogs.com

En tätä Zelda-kappaletta netistä löytänyt, joten otin kappaleen talteen C-kasetilta ja latasin YouTubeen.

Zeldan lisäksi mainitaan muitakin NES-pelejä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ohho, kuinka kovaa kakkaa!
Jeejeeejeejee,piipiipiipiip!

Zilverfang sanoi:

Sakari Wirran lastenlaulu Super Mario on varmasti kaikkien nesretrolaisten soittolistoilla, mutta tulipa tehtyä hämmentävä löytö eräältä Timo Kojon ja kumppaneiden lastenlevyltä vuodelta 1991.

Murrit - Takapihan Murrit

View credits, reviews, tracks and shop for the 1991 Cassette release of "Takapihan Murrit" on Discogs.

www.discogs.com

En tätä Zelda-kappaletta netistä löytänyt, joten otin kappaleen talteen C-kasetilta ja latasin YouTubeen.

Zeldan lisäksi mainitaan muitakin NES-pelejä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näin tän postauksen tänään facebookissa ja arvasin katsomatta kirjoittajan nimeä että Fangin Zilveri on taas postaillut!

Olin oikeassa ja tulin vain tähän lankaan onnittelemaan itseäni onnistuneesta arvauksesta .