Seikkailupelit

Kumpi on kovempi?

  • Sierra

    Äänet: 8 15.4%
  • LucasArts

    Äänet: 33 63.5%
  • Pasketta molemmat

    Äänet: 1 1.9%
  • Tyhjä

    Äänet: 10 19.2%

  • Äänestäjiä yhteensä
    52
Nää tuli kyllä skipattua melkein kokonaan, kun ei ollut tietsikkaa tuohon "kulta-aikaan". Kaverilla toki pelattiin Larryjä mutta kaikki muut point-and-clickit missasin aika hyvin. Jotenkin ei kyllä osaa näin jälkikäteenkään lähtä sitten enää näitä pelaileen remakeista, vaikka tiedä kuinka viihdyttäviä pelejä ois.

NES jälkeen itellä seuraava pelikone oli PS1 ja ekan PC:n sain vasta 1999
Itse siirryin SNESistä pc-pelaamiseen ja enimmäkseen seikkailupeleihin.
Elitistisenä esiteininä asiaan kuului vahvasti pleikkariväen ylenkatsominen.
 
Onhan noita seikkailupelejä tullut pelailtua, kirjoitinpa aiheesta gradunkin tuossa tovi sitten :sherlock2:

LucasArtsin teokset kyllä äärimmäisiä klassikoita, Sierran varhaisia pelejä en ole niin paljoa jaksanut Larryjä lukuunottamatta. Nykypäivän kovista seikkailuja(kin) tekevistä pelitaloista mainittakoon Amanita Design, Daedalic Entertainment ja Stuck in Attic. Erityisesti Amanita Design on kolahtanut meikäläiseen ja lujaa, vaikkei suoranaisesti pelidesignin puolesta mitään tajunnanräjäyttäviä välttämättä olekaan.

Tässä ehkä jonkinlainen oma top-5 ja sit muutamia about tällä vuosituhannella julkaistuja kovuuksia:

1. Machinarium
2. Samorost 3
3. The Curse of Monkey Island
4. Day of the Tentacle
5. Samorost 2

Dropsy
Thimbleweed Park
Broken Age
Deponia 1-3
Gibbous: A Cthulhu Adventure
The Whispered World
The Night of the Rabbit
The Longest Journey
Botanicula
 
Onhan noita seikkailupelejä tullut pelailtua, kirjoitinpa aiheesta gradunkin tuossa tovi sitten :sherlock2:

LucasArtsin teokset kyllä äärimmäisiä klassikoita, Sierran varhaisia pelejä en ole niin paljoa jaksanut Larryjä lukuunottamatta. Nykypäivän kovista seikkailuja(kin) tekevistä pelitaloista mainittakoon Amanita Design, Daedalic Entertainment ja Stuck in Attic. Erityisesti Amanita Design on kolahtanut meikäläiseen ja lujaa, vaikkei suoranaisesti pelidesignin puolesta mitään tajunnanräjäyttäviä välttämättä olekaan.

Tässä ehkä jonkinlainen oma top-5 ja sit muutamia about tällä vuosituhannella julkaistuja kovuuksia:

1. Machinarium
2. Samorost 3
3. The Curse of Monkey Island
4. Day of the Tentacle
5. Samorost 2

Dropsy
Thimbleweed Park
Broken Age
Deponia 1-3
Gibbous: A Cthulhu Adventure
The Whispered World
The Night of the Rabbit
The Longest Journey
Botanicula
Saako udella vähän tarkemmin, että millaista settiä oli gradussa?
 
Saako udella vähän tarkemmin, että millaista settiä oli gradussa?
Tein graduna oman seikkailupelin demon ja keskityin pohtimaan tarkemmin tunnelmaa genren peleissä, ei mikään super akateeminen teos mutta tulihan tehtyä! Teen työkseni pelejä ja tavoitteena joskus tehdä oma seikkailupeli, niin tää proggis antoi hyvää alkufiilistä aiheeseen. Tässä pari otosta projektista, itse pelattava osuus ehkä 5 minuuttia pitkä tunnelmointi ja siihen liittyen tein kans musa-albumin (alunperin olin keskittymässä puhtaasti seikkailupelien musiikkiin tunnelman osana, mutta koko homma räjähti lopulta käsiin).
837E44CA-C80A-4845-928B-C90371B06DED.png803C58DB-6CFA-428A-8EBC-A06C03CF38B4.pngCD1897A0-5D51-4A53-9B14-75BDFEB3867D.png
 
Tein graduna oman seikkailupelin demon ja keskityin pohtimaan tarkemmin tunnelmaa genren peleissä, ei mikään super akateeminen teos mutta tulihan tehtyä! Teen työkseni pelejä ja tavoitteena joskus tehdä oma seikkailupeli, niin tää proggis antoi hyvää alkufiilistä aiheeseen. Tässä pari otosta projektista, itse pelattava osuus ehkä 5 minuuttia pitkä tunnelmointi ja siihen liittyen tein kans musa-albumin (alunperin olin keskittymässä puhtaasti seikkailupelien musiikkiin tunnelman osana, mutta koko homma räjähti lopulta käsiin).
837E44CA-C80A-4845-928B-C90371B06DED.png803C58DB-6CFA-428A-8EBC-A06C03CF38B4.pngCD1897A0-5D51-4A53-9B14-75BDFEB3867D.png
Siistiä! (y)
 
Pollin kysymykseen mielipide vaihtelee vähän iän ja ajan myötä. Vuosi sitten olisin vastannut Lucasarts, nyt vastaan Sierra. Lucasartsilla on tasaisemmin hyviä pelejä, kun Sierran jättimäiseen katalogiin mahtuu keskivertoa huonompaa ja suorastaan surkeita teoksia useita. Mutta mikä tällä hetkellä Sierrassa mielyttää enemmän, on pelien monipuolisuus.

Olen nyt viimeisen puolen vuoden aikana tutustunut ekaa kertaa sellaisiin nimikkeisiin kuin Phantasmagoria 1-2, Gabriel Knight 1-3 sekä The Colonel's Bequest. Läpi menin muut paitsi CB, kun peli bugitti eikä edennyt tiettyä kohtaa eteenpäin, vaikka walkthrough:n kanssa kokeilin toisen kerran vetää alusta asti. Roberta Williams Anthologylta asensin pelin, onkohan juuri siinä versiossa vika. Tai sitten en vaan osannut.

Eka Phantasmagoria oli hyvä! Oli tietynlaista nostalgiaa mukana, vaikken ollutkaan ennen pelannut. Pystyin antamaan monet rosoisuudet anteeksi ja kuvittelemaan teoksen viimeisen päälle state-of-the-arttina, mikä se julkaisun aikaan oli. Lopussa nähdyt gore-efektit on varmasti yhdet näyttävimmistä missään.

Kakkonen oli aika paska. Kyllä senkin läpi klikkaili, mutta aika paska se oli.


Semmonen VÄLIMAINOS tähän, että itse käytin vinkkisivustoa ahkerasti näitä pelatessa. Tuota voinkin lämpimästi suositella kaikille, jotka haluaisi kokeilla pelejä, mutta kammoksuu vaikeusastetta tai jumiin jäämistä. Tolla saa helposti etittyä just haluamaansa puzzleen VINKKEJÄ, jotka pikkuhiljaa avaavat mikä ratkaisu on. Ekat vinkit on vaan semmoista yleismalkaista ihmettelyä, sit vasta viimenen vinkki kertoo, mitä ja miten asiat tehdään.

HUOMATTAVASTI mukavampi pelata, kun ei tarvitse jumittaa tuntitolkulla juosten paikkoja ympäriinsä, koska et tajunnut kerätä jotain esinettä Gabriel Knight ykkösessä murhapaikalta (tietäjät tietää). https://www.uhs-hints.com/

VÄLIMAINOS päättyy!


FMV-pelit eivät kiinnostaneet aikoinaan. Uudet FMV-pelit eivät kiinnosta nykyään. Vanhat FMV-pelit on paskaa; Parasta paskaa. Jokin kumma uteliaisuus noita kohtaan on herännyt. Se tietynlainen amatöörimäisyys ja camp-henkisyys viehättää.

Gabriel Knightit oli oikein mainioita jokainen! Kaikissa oli omat kauneusvirheensä ja ärsyttävyytensä; Jokainen on omalla tavallaan vanhentunut tosi huonosti, oli se sitten huono käyttöliittymä, suttuiset videot tai alkeellinen 3D-moottori! Hyvien ja mielenkiintoisten tarinoiden vuoksi kuitenkin antaa paljon anteeksi.

Nyt kun olen hetken sulatellut mielipidettäni tuosta pelisarjasta (läpäisin kolmosen vasta pari päivää sitten), niin paremmuusjärjestys on 3>2>1. Kyllä jos Gabriel Knight 3 ois tehty kakkosen tapaan FMV:nä, niin tuo olisi paras peli ikinä.
 
Semmonen VÄLIMAINOS tähän, että itse käytin vinkkisivustoa ahkerasti näitä pelatessa. Tuota voinkin lämpimästi suositella kaikille, jotka haluaisi kokeilla pelejä, mutta kammoksuu vaikeusastetta tai jumiin jäämistä. Tolla saa helposti etittyä just haluamaansa puzzleen VINKKEJÄ, jotka pikkuhiljaa avaavat mikä ratkaisu on. Ekat vinkit on vaan semmoista yleismalkaista ihmettelyä, sit vasta viimenen vinkki kertoo, mitä ja miten asiat tehdään.

HUOMATTAVASTI mukavampi pelata, kun ei tarvitse jumittaa tuntitolkulla juosten paikkoja ympäriinsä, koska et tajunnut kerätä jotain esinettä Gabriel Knight ykkösessä murhapaikalta (tietäjät tietää). https://www.uhs-hints.com/

VÄLIMAINOS päättyy!
Tää on hyvä välimainos! Tullut itsekin tuota aika paljon käytettyä joissain peleissä. Luulin tosin että tuo hävisi netistä jossain välissä. o_Oo_O
 
Tuli noista läpipeluuoppaista mieleen. Onko muille tuttu peli I Have No Mouth, and I Must Scream? Perustuu samaa nimeä kantavaan, suorastaan hieman vastenmieliseltä vaikuttavaan novelliin. Tuossa pelissä oli muistaakseni aika mielenkiintoinen ja osin vähän ahdistavakin tunnelma. Peli oli tosin ainakin omasta mielestäni täysin mahdoton ilman läpipeluuopasta. Etenkin lopun kohtaukset.
 
Tästä on ollut useampaankin otteeseen juttua vanhalla boardilla, monesti se juttu lähti korkeahkosta hinnasta liikkeelle. Big Boxit pyörii +100€ hinnoissa.
Sitä en tiennytkään, että on fyysisenä versiona noin hinnoissaan. GOGista onneksi saa vitosella.
 
Pollin kysymykseen mielipide vaihtelee vähän iän ja ajan myötä. Vuosi sitten olisin vastannut Lucasarts, nyt vastaan Sierra. Lucasartsilla on tasaisemmin hyviä pelejä, kun Sierran jättimäiseen katalogiin mahtuu keskivertoa huonompaa ja suorastaan surkeita teoksia useita. Mutta mikä tällä hetkellä Sierrassa mielyttää enemmän, on pelien monipuolisuus.

Olen nyt viimeisen puolen vuoden aikana tutustunut ekaa kertaa sellaisiin nimikkeisiin kuin Phantasmagoria 1-2, Gabriel Knight 1-3 sekä The Colonel's Bequest. Läpi menin muut paitsi CB, kun peli bugitti eikä edennyt tiettyä kohtaa eteenpäin, vaikka walkthrough:n kanssa kokeilin toisen kerran vetää alusta asti. Roberta Williams Anthologylta asensin pelin, onkohan juuri siinä versiossa vika. Tai sitten en vaan osannut.

Eka Phantasmagoria oli hyvä! Oli tietynlaista nostalgiaa mukana, vaikken ollutkaan ennen pelannut. Pystyin antamaan monet rosoisuudet anteeksi ja kuvittelemaan teoksen viimeisen päälle state-of-the-arttina, mikä se julkaisun aikaan oli. Lopussa nähdyt gore-efektit on varmasti yhdet näyttävimmistä missään.

Kakkonen oli aika paska. Kyllä senkin läpi klikkaili, mutta aika paska se oli.


Semmonen VÄLIMAINOS tähän, että itse käytin vinkkisivustoa ahkerasti näitä pelatessa. Tuota voinkin lämpimästi suositella kaikille, jotka haluaisi kokeilla pelejä, mutta kammoksuu vaikeusastetta tai jumiin jäämistä. Tolla saa helposti etittyä just haluamaansa puzzleen VINKKEJÄ, jotka pikkuhiljaa avaavat mikä ratkaisu on. Ekat vinkit on vaan semmoista yleismalkaista ihmettelyä, sit vasta viimenen vinkki kertoo, mitä ja miten asiat tehdään.

HUOMATTAVASTI mukavampi pelata, kun ei tarvitse jumittaa tuntitolkulla juosten paikkoja ympäriinsä, koska et tajunnut kerätä jotain esinettä Gabriel Knight ykkösessä murhapaikalta (tietäjät tietää). https://www.uhs-hints.com/

VÄLIMAINOS päättyy!


FMV-pelit eivät kiinnostaneet aikoinaan. Uudet FMV-pelit eivät kiinnosta nykyään. Vanhat FMV-pelit on paskaa; Parasta paskaa. Jokin kumma uteliaisuus noita kohtaan on herännyt. Se tietynlainen amatöörimäisyys ja camp-henkisyys viehättää.

Gabriel Knightit oli oikein mainioita jokainen! Kaikissa oli omat kauneusvirheensä ja ärsyttävyytensä; Jokainen on omalla tavallaan vanhentunut tosi huonosti, oli se sitten huono käyttöliittymä, suttuiset videot tai alkeellinen 3D-moottori! Hyvien ja mielenkiintoisten tarinoiden vuoksi kuitenkin antaa paljon anteeksi.

Nyt kun olen hetken sulatellut mielipidettäni tuosta pelisarjasta (läpäisin kolmosen vasta pari päivää sitten), niin paremmuusjärjestys on 3>2>1. Kyllä jos Gabriel Knight 3 ois tehty kakkosen tapaan FMV:nä, niin tuo olisi paras peli ikinä.
Samalta antologialta olen itse läpäissyt Colonel's bequestin muistaakseni, eli siinä ei pitäis olla vikaa.
UHS nykyään itselläkin läpipeluuohjeiden korvikkeena ja on kyllä 5/5 saitti.

Gabriel Knightien oikea parhausjärjestys on tietenkin 1, 3, 2, eli tässä asiassa olet väärässä.
 
Täältä kans suositukset Colonoscopia, eikun Colonel's Bequestille.

En oo läpi menny, mutta hieno peli!

Kolonoskopia taas on läpikäyty. Hyis.
 
Tuli noista läpipeluuoppaista mieleen. Onko muille tuttu peli I Have No Mouth, and I Must Scream? Perustuu samaa nimeä kantavaan, suorastaan hieman vastenmieliseltä vaikuttavaan novelliin. Tuossa pelissä oli muistaakseni aika mielenkiintoinen ja osin vähän ahdistavakin tunnelma. Peli oli tosin ainakin omasta mielestäni täysin mahdoton ilman läpipeluuopasta. Etenkin lopun kohtaukset.
Tuli pelailtua silloin joskus, kun peli GOG:iin ilmestyi. Oli tosiaan aika karu meininki ja tuon tuosta tuli läppäreitä lueskeltua siellä loppupäässä peliä. Vähän päässyt unohtumaan mitä pelissä tarkalleen tapahtui ja joskus voisi ottaa taas pelailulistalle.

Muistan kun aikoinaan törmäsin pelin nimeen ekaa kertaa, olikohan Pelit-lehdessä, ja jäin miettimään, että kuinka sitä huutaisikaan, jos ei suuta löydy. Paljon myöhemmin tajusin, että tämähän on ihan point 'n' click -seikkailupeli.

Suosittelen kaikille, jotka eivät ole vielä pelanneet!
 
I have no mouth vaikutti nopeella kokeilulla aivan hirveältä kokemukselta ilman läpipeluuohjeen orjallista seuraamista, joten tyydyin katsomaan muistaakseni space quest historianin playtroughn tuosta.
Ellisonin novellin kuuntelin äänikirjaversiona tubesta, kun ei sattunut kirjastosta löytymään.
 
Tuli napsuteltua tuossa todella pitkästä aikaa Telltale Gamesin Sam & Maxit läpi. Mullahan on onneksi niin huono muisti, että mä kyllä unohdan puzzlet ja juonetkin aika hyvin ajan kanssa muista kuin Larryistä 1-3, Monkey Islandeista ja Grim Fandangosta. Mä olen pelannut näitä Sam & Maxeja varmaan aikalailla tasan kymmenen vuotta sitten viimeksi. Silloin taisi olla intterwebsistä lainassa nämä ilmaiseksi. Sittemmin käynyt silloin tällöin mielessä näiden pelaaminen, mutta olivat hävinneet GOGista ja Steamissä nää on kyllä suoraan sanottuna aika pahaan ylihintaan Suomihinnoilla. Näiden hankkiminen järkevään hintaan olikin yksi pieni osatekijä venäläisen pankkikortin hankkimiselle ja Steam-tilin muuttamiseksi Venäjälle.

Mulla oli vähän sellainen muistikuva, että näissä olisi ollut vähän liian absurdia pään hakkaamista seinään. Joko mä oon ollut kymmenen vuotta sitten paljon tyhmempi, tai olen ollut viime aikoina paljon vähemmän humalassa, mutta eihän nämä kyllä kovinkaan hankalia tai turhauttavia olleet. Näitähän on siis kolme kautta. Eka taisi olla Telltale Gamesin eka LucasArtsin lisenssillä tehty seikkailupeli. Ykkösseasonissa aiheutti vähän ärsytystä se, ettei PC-versiossa voinut lainkaan juosta. Konsoliversioissa ilmeisesti voi. Kakkosseasonissa onneksi pystyi jo juoksemaan. Noissa kahdessa ekassa oli puhtaasti vanhan ajan point n click -käyttöliittymä. Kolmosseason julkaistuun vähän myöhemmin ja siinä oli välissä ehtinyt tulla Telltalesilta Monkey Islandia ja vaikka mitä ja samalla oli näiden seikkailupeleihin yleistynyt WASD+hiiri -ohjaus. Mä en ole ollut tuon ohjausmekaniikan suuri ystävä oikeastaan lainkaan seikkailupeleissä, vaikka eihän se nyt ihan kamalan huonokaan toki ole. Kolmosseason tuntui aluksi olevan vähän meh juuri tästä syystä. Tuntui jotenkin vähän jähmeältä ja aika usein tuntui, ettei tapahdu mitään, vaikka hiiri on jonkun klikattavan asian päällä. Alkoipa se sitten kuitenkin maistua ja voi ehkä olla, että kokonaisuutena paras näistä kolmesta.

Näihin oli ehkä helpompi päästä sisälle kuin siihen alkuperäiseen Sam & Maxiin. Suosittelen kyllä näitä, jos ei ole tullut vielä pelattua ja jostain joskus reilusti allennettuu hintaan saa.

Seuraavaksi voisi ehkä kokeilla napsutella sitä I Have No Mouth And I Must Screamia.

Edit:
Laitetaas jälkikäteen vielä jotkut pisteet näille eri seasoneille.

Sam & Max Save the World 3/5
Sam & Max Beyond Time and Space 3/5
Sam & Max: The Devil's Playhouse 4,5/5
 
Viimeksi muokattu:
Tuli napsuteltua tuossa todella pitkästä aikaa Telltale Gamesin Sam & Maxit läpi.
Itsekin pelannut viimeksi silloin alkuperäisen julkaisun aikaan, paitsi joululomalla pelailin taas ekan kauden läpi. Nyt kun ekan kauden remasteri tuli, tarjosivat Telltalelta aikoinaan ostaneille ilmaisen redeemin Steamiin tai GOG:iin sillä verukkeella, että voi ostaa remasterin alennettuun hintaan.

Mikä pelissä eniten tökki oli juurikin tuo liikkumisen hitaus. Muistan kun myöhempiin kausiin tuli juoksumahdollisuus ja se oli silkkaa nautintoa.

Siihen aikaan kun Telltalen episodi per kuukausi -julkaisumalli oli uutta ja hienoo, se tuntuikin erityiselle, kun innolla odotti seuraavaa osaa. Nyt ehkä tuo sama hohto kadonnut, kun kaiken voi binge-pelata putkeen. Ekasta kaudesta vielä hyviä muistoja, kun olin samaan aikaan intissä ja oli sitten viikonloppuvapaiden krapula-aamuille kivaa pelattavaa.
 
Itsekin pelannut viimeksi silloin alkuperäisen julkaisun aikaan, paitsi joululomalla pelailin taas ekan kauden läpi. Nyt kun ekan kauden remasteri tuli, tarjosivat Telltalelta aikoinaan ostaneille ilmaisen redeemin Steamiin tai GOG:iin sillä verukkeella, että voi ostaa remasterin alennettuun hintaan.

Mikä pelissä eniten tökki oli juurikin tuo liikkumisen hitaus. Muistan kun myöhempiin kausiin tuli juoksumahdollisuus ja se oli silkkaa nautintoa.

Siihen aikaan kun Telltalen episodi per kuukausi -julkaisumalli oli uutta ja hienoo, se tuntuikin erityiselle, kun innolla odotti seuraavaa osaa. Nyt ehkä tuo sama hohto kadonnut, kun kaiken voi binge-pelata putkeen. Ekasta kaudesta vielä hyviä muistoja, kun olin samaan aikaan intissä ja oli sitten viikonloppuvapaiden krapula-aamuille kivaa pelattavaa.
Joo muistan hyvin että Tales of Monkey Islandia ja Back to the Futurea tuli odotettua aina uutta jaksoa kuin kuuta nousevaa. Hyvin toimii kyllä bingenäki!

Dreamfall Chaptersin kanssa taas luovutin kokonaan julkaisutahtiin pelaamisesta, kun oli niin pahoja viivästyksiä, että ehti unohtaa täysin aina kaiken mitä aiemmin tapahtunut.
 
Aloin pelata sitä I Have No Mouth, And I Must Screamiä tänään. Pakko kyllä heti alkuun nurista todella paljon pelattavuudesta. Tässä on ovien läpi kulkemisesta tehty aivan liian vaikeaa, ainakin Gorristerin skenaariossa. Pelkkä kävely oveen ei koskaan riitä, mutta myöskään oven "käyttäminen" ei riitä, vaan sitten pitää vielä erikseen kävellä tähän avoimeen oveen. Ovet menee sitten aina kiinni, kun niistä on kulkent, niin sama juttu uudestaan ja uudestaan. Käyttöliittymä tuntuu takertuvan aina edelliseen käytettyyn verbiin, niin saa joko olla koko ajan sormin hakemassa osittain epäloogisia verbien shortcuteja, tai rehata hiirellä jatkuvasti alalaidassa. Sitte pienemmissä huoneissa ovet jää usein sille seinustalle, joka ei ole näkyvissä pelaajalle ja kohta, mistä pitää klikata ovea käyttääkseen on välillä todella pieni.

Tosi amatöörimäisen oloinen moka.

Edit. Kyllähän se pelkkä use door riittää siihen, että ovi aukeaa ja hahmo liikkuu huoneesta toiseen. Jotenkin tuossa on silti aivan mahdottoman kankean tuntuinen käyttöliittymä verrattuna suurimpaan osaan muita napsutteluseikkailuita. Joku siinä tahmaa ja pahasti.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom