Penskana tuli ysärin puolivälin hujakoilla luettua Super Poweria ja pääteltyä, että Saturni on saatava. No, eihän sitä sitten koskaan tullut saatua syistä X (hinta ja saatavuus varmaan keskeisimmät). Nyt kun sitten nuo shootterihommat ovat olleet tapetilla tässä pari-kolme vuotta, niin kesällä (heti näin rapiat 25 vuotta myöhemmin) viimein hoksasin, että nythän sen Saturnin voisikin ottaa haltuun. Ei muuta kuin härkää sarvista ja netin huutokaupasta NTSC-J-kone (+ parisenkymmentä peliä melko laidasta laitaan). Mukana tuli peruskamaa, kuten Sega Rally (arcadesta tuttu jo ysäriltä/mainio), Daytona USA (karseahko...), Street Fighter Zero (kova), Panzer Dragoon Zwei II (pitäisikin syventyä) plus vähän obskyyrimpia autopelejä kuten myös shovelware-osastoa (mm. alle euron Pachinko-simulaattori...). Siihen sitten päälle tuli importattua vielä mm. Virtua Fighter Remix (niin ikään nuoruuden pelihallivisiiteiltä tuttu) Vampire Hunter (aka toka Darkstalkers) ja parit napakat shootterit, niin alkoi viimein kokonaiskuva hahmottua - tykkään kyllä melkoisesti. Lompakko ei tosin ykkää ihan yhtä paljon, sillä ns. standardikaman ulkopuolella myös monet japanipelit tuntuvan olevan nykyään kohtalaista irvistystä aiheuttavissa hinnoissa. Mitä itse konsolin ominaisuuksiin tulee, niin onhan se todettava, että eivät nuo 3D-grafiikat ole kyllä kovin arvokkaasti vanhenneet (tsekkaa vaikka Virtual Hydlide, jos et usko). Jokin tuollaisessa ysäriä henkivässä rujossa varhaispolygonkamassa silti viehättää. 2D-pelit (esim. mainittu Vampire Hunter) ovatkin sitten graafisesti huippuluokkaa, ja pelattavuuskin tuntuu olevan just eikä melkein. "Kuuden napin" ohjain sopii räpylään myös vallan mainiosti. Importtaus ja irvistely tullee siis jatkumaan, vaikkei NES:iä tai SNES:iä kone omissa kirjoissa syrjäytäkään. /sönkötys