Nostetaas tätä thriidiä vähäsen, kun itselläni nyt RE7 pisti innostuksen tätä sarjaa kohtaa taas ihan uudelle tasolle (rankkausta päivitetty!). Toki pelisarja on viime vuosina puskenut pelkkää kultaa ulos, ja jos oikein mietitään niin koko sarjan surkeiden pelien määrä on laskettavissa yhdellä kädellä, mutta itsellä sarja koki pientä hiipumista jokin aika sitten. Ehkä vain johtui siitä, että tätä edeltävä läpipeluu oli Resident Evil 6, joka melkein tuhosi sekä koko sarjan kiinnostuksen itseltä. Vuosia onnistuin senkin skippaamaan, mutta eräs foorumikäyttäjä pakotti pelaamaan tämän cooppina läpi, enkä ole sen jälkeen ollut ennallani. Aivan hirveää kuraa ja nyt kun ajattelenkin peliä jälikäteen, niin tuntuu että se imee minusta kaiken kiinnostuksen koko elämää kohtaa pois. Melkoisia ihmeitä saa kyllä tapahtua että enää ikinä palaan sen pelin pariin.
Mutta mitä tulee RE7-tilanteeseen, olen ihan ulapalla että miten olen voinut lykätä tän läpipeluuta näin pitkään. Olin KI7CHEN VR-demosta aikanaan ihan fiiliksissä ja Beginning Hour -demo vain nostatti kiinnostusta peliin. Pelin sain hankittua kuitenkin vasta vuosi julkaisun jälkeen, enkä hetken pelaamisen jälkeen koskenutkaan koko peliin ennen kuin nyt, eikä nokka tuhissut kuin muutaman illan ajan. Tarinassa oli kyllä pieniä aukkoja, jotka ilmeisesti ilmainen Not a Hero -lisäri paikkaa ainakin joiltain osin, mutta muuten se oli kyllä todella timanttinen. Sen sijaan että ähistiin "globaalilla virusepidemialla", keskityttiin pienen pitäjän yhteen talouteen, joka kuitenkin saatiin erinomaisella tarinankerronnalla merkittävyydessään paljon laajemmaksi. Vielä tosiaan olisi tarkoitus kahlata RE7:n lisärit, sekä mahdollisesti hankkia PS4-versio ja kokea peli VR:n voimin ennen RE8:n julkaisua. Maiden teaser-demo jätti kyllä todella hyvän maun suuhun ja pelillisesti jatkaa käytännössä tismalleen samaa tyyliä 7:n kanssa, mikä kelpaa tällä hetkellä todella mainiosti.