Quick savet, lasketaanko huijaamiseksi?

Kari Grandi

NES-Retro Master
Insider
Viestit
7881

Maine:

Otsikko kertoo kaiken. Pidätkö quick savettamista huijaamisena?

Itse ajattelen, että oli huijaamista tai ei, niin eihän se Aitoa läpipelaamista™ vastaa jos on edes "ajan säästämiseksi" tehnyt välitallennuksia paikkoihin, joissa aidolla raudalla pelattessa ei olisi mahdollista niitä tehdä. Paskastakin pelistä saa helposti huomattavasti paremman kun poistetaan tuskainen uudelleen yrittäminen ja aikakaudelle tyypillinen paikasta toiseen ravaaminen.

Toisaalta ajattelen myös, että jokainen pelatkoon pelinsä ihan miten lystää.

Noniin nynnyt, mitä mieltä?
 
Jos on sovittu, että pelataan peli ns. vanillana, niin toki pidän huijaamisena.

Mutta jos ei määritelty sääntöjä läpäisylle, niin ei kiinnosta pätkän vertaa vaikka laittaisi tekoälyn pelaamaan puolestaan, joskaan suorituksena en pidä sitä samana.

Ja olen myös sitä mieltä, että jos helpotukset tuovat iloa ja jos peli jäisi muuten pelaamatta, niin on ihan järkevääkin niitä käyttää.
 
Riippuu vähän. Jos save staten laittaa esim kentän alkuun tai checkpointiin, niin ei kai siinä ole mitään kovin ihmeellistä. Jos taas esimerkiksi Mike Tysonin hakkaa niin, että on joka iskun jälkeen tallennettu ja savescummattu, niin huijaamiseksihan tuo menee.

Mitä väliä tällä millään taas on? No ei kyllä paljon mitään ja esimerkiksi tuo Abe's Oddysee olisi varmasti jäänyt itellä jo kesken, jos en olisi hieman ite ylimääräisiä checkpointeja luonut.
 
En pidä huijjaamisena, jos sitä ei hyödynnetä peliä helpottavana tekijänä (kuten ylipäätään huijauskoodien on tarkoitus)

Ps: Itse käytän save stateja peleissä aina siinä pisteessä, kun lopetan pelaamisen = jatkan siitä tilanteesta kuin että pelisi olisi ollut vain kokoajan päällä.
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu vähän. Jos save staten laittaa esim kentän alkuun tai checkpointiin, niin ei kai siinä ole mitään kovin ihmeellistä.

Entä jos pelissä on rajalliset elämät/continuet?

Tossa kun Mickey Maniaa tykittelin kuukauden ajan alusta yhä uudelleen ja uudelleen, niin muuttuisihan se ihan eri kokemukseksi, jos vaikka joka kentän jälkeen tallentaisi.

Esim.

Olen tänään kiduttanut itseäni ja yrittänyt läpäistä peliä Hardilla, minimielämillä. Eli kolme elämää ja yksi Continue.

Olin sitten yhden (1) osuman päässä Pekan nujertamisesta ilman Continuen käyttöä.

Toistan. YHDEN. OSUMAN. PÄÄSSÄ. :ohgawd::ohgawd::ohgawd:

Ja sitten viimeinen mahdollinen shuriken läpäisi Mikin aivot. :dickhead:

Continuen jälkeen peli lyökin vähän lisää kapuloita rattaisiin, kun vaivalla kerätyt marmorikuulat nollaantuvat, joten läpäisemättä jäi.

Tämän jälkeen se läpäisy lopulta oikeasti tuntuikin joltakin.
 
Ihan sama itselle miten ihmiset pelejä pelaa. Pelaan itseäni varten.

Nojuu, mutta jos on tämmöisiä kollektiivisia "pelataan kaikki samaa peliä" tai vaikka kilpailuja, niin ei se silloin ole ihan sama. Jokainen saa siis mun puolesta pelata miten lystää, kunhan ilmoittaa mitä kaikkea hyödynsi läpäisyssään.

b1a.png
 
Entä jos pelissä on rajalliset elämät/continuet?

Tossa kun Mickey Maniaa tykittelin kuukauden ajan alusta yhä uudelleen ja uudelleen, niin muuttuisihan se ihan eri kokemukseksi, jos vaikka joka kentän jälkeen tallentaisi.

Esim.



Tämän jälkeen se läpäisy lopulta oikeasti tuntuikin joltakin.

Jos sillä kierretään rajallisia elämiä tai continueja, niin sittenhän se on tosiaan ihan eri homma. Sehän poistaa ison osan pelimekaniikoista.
 
Tietenkin on huijaamista, muttei kyllä kiinnosta tippaakaan millä tavoin itse kukin pelaa videopelinsä.

Jos savestateilla voi vähentää turhautumista esim backtrackkaamisen tai muutoin paskan pelidesignin vuoksi, niin hyvähyvä. Pelejä kuitenkin pelataan ensisijaisesti viihdyttymisen ja hauskanpidon vuoksi. Jos saveilla huijaa niin paljon, että pelaamisesta poistuu hauskuus, niin eiks silloin oo vaan ampunut itseään jalkaan? Jos taas niillä välttää jonkun typerän kohdan pelaamisen moneen kertaan, niin siinä tapauksessahan niiden käyttö on johtanu positiiviseen lopputulokseen.

Jos jotain peliä pelaa sillä mielellä, että haluaa "haastaa itsensä" niin sit ei varmaan huijaakaan. Totta kai täs tulee se, että huijaaja voi sanoa "läpäisseensä pelin" vaikkei tehnyt sitä yhtä lailla "kunnolla" kuin rehellisesti pelannut. Mutta siihen mä miettisin, että jos jollekulle ois noin älyttömän tärkeää saada sanoa vetäneensä jokin pelin läpi, että pitää käytännössä valehdella asiasta, niin mä lähinnä pudistaisin päätäni myötätuntoisesti ja toteaisin että hyvä sulle. Pelien läpäisemisen pitämistä jonain osana identieteettiään menee samaan kategoriaan pickle rick-tatuointien tai Dovakhiniksi nimetyn esikoislapsen kanssa. Detoxaus digihommista ois tarpeen.
 
Tuon turhan juoksentelun ohittaminen on vähän ristiriitainen juttu. Välillä sitä "turhaa aikaa" on esim. ennen pomotaisteluita ihan tarkoituksella. Tietysti vanhoissa peleissä sitä on usein huonon suunnittelun ja testaamisen tai ihan vain teknisten rajoitteiden takia. Siltikin, se tietty kärsivällisyyden koettelu on näissäkin osa kokemusta.
 
Mielestäni tuntuu väärältä, jos joku kehuu peliä esimerkiksi 10/10-tason mestariteokseksi ja on save stateilla skipannut pelin turhauttavimmat osiot "ajan säästämiseksi".

Asioiden uudelleen yrittäminen kun on huomattavasti mielekkäämpää kun samaa kohtaa pääsee kokeilemaan heti uudelleen, eikä niin että ensin pelataan vaikeaa kohtaa edeltävä 10 minuutin pätkä uusiksi joka kerta. Tällöin pelaajat eivät ole enää pelanneet "samaa peliä", koska kokemus on toisella keinotekoisesti muutettu sulavammaksi.
 
Tuon turhan juoksentelun ohittaminen on vähän ristiriitainen juttu. Välillä sitä "turhaa aikaa" on esim. ennen pomotaisteluita ihan tarkoituksella. Tietysti vanhoissa peleissä sitä on usein huonon suunnittelun ja testaamisen tai ihan vain teknisten rajoitteiden takia. Siltikin, se tietty kärsivällisyyden koettelu on näissäkin osa kokemusta.

Varsinkin jossain arcade shmupeissa, että edes pääset sinne bossille on monesti jo hankalaa 20min rykäisyn takana. Se, että voit sitten loputtomasti treenata sitä bossia vs. vedät joka kerta sen 20min pelirupeaman alle on kyllä melko helvetin iso etu.
 
Mielestäni tuntuu väärältä, jos joku kehuu peliä esimerkiksi 10/10-tason mestariteokseksi ja on save stateilla skipannut pelin turhauttavimmat osiot "ajan säästämiseksi".

Asioiden uudelleen yrittäminen kun on huomattavasti mielekkäämpää kun samaa kohtaa pääsee kokeilemaan heti uudelleen, eikä niin että ensin pelataan vaikeaa kohtaa edeltävä 10 minuutin pätkä uusiksi joka kerta. Tällöin pelaajat eivät ole enää pelanneet "samaa peliä", koska kokemus on toisella keinotekoisesti muutettu sulavammaksi.

Tän huomaa kyllä seilkeimpänä tuolla Plegeryhmässä :D save-statettajat antaa järjestään peleille 4/5 ja orggis-hardis jengi 1-2/5 :D
 
Takaisin
Ylös Bottom