PS2-Retromaailma: Top 10 pelit -äänestys

Ensin mietin että PS2 listan tekeminenhän on helppoa koska pelejä löytyy niin paljon että senkus vaan poimii sieltä.

Nyt sit jatkoin PS2 listan kasailua ja isoin ongelma tuli tosiaan siitä että pelit sekä overlappaa liikaa PSP pelien kanssa, että listalla olevista liian moni olikin sellainen ettei sen oikeaa julkaisua kyllä äänestäis esim english only äänien takia, eli ilman undub häröilyjä ei olisi koskaan edes pelannut joitain sellaisia mitä listalle päätyi yms.. Eli mahdoton tehdä listaa jossa ei olis "tää jos pelaat sitä versiota joka on fanikäännetty vuonna se ja se" tai "sitä ja sitä kahdesta eri versiosta yhteen pistettyä". Joten drop kokonaan.

Toisaalta toi on mielenkiintoinen miten paljon noi jutut oli vielä PS2 aikaan läsnä ja miten paljon noi vaivasi nimenomaan tota kyseistä konsolia. Eli on ihan kirjaimellisesti sellaisia fyysisiä julkaisuja peleistä joiden kanssa jo 2000 luvun puolivälissä mietti "turha tosta on hankkia fyysistä koska ei sitä vois sellaisenaan pelata kuitenkaan". Jonkin pelin tietyn alueen julkaisu saattoi olla suht ok, mutta jonkun toisen ihan täysin rikkinäinen yms
 
12p We <3 Katamari - Tästä oli eilen puhe ja laitoin PSX2 tulille, onhan tämä pakko nostaa ykköseksi. Nerokas ja hauska peli! Soundtrackkin kannattaa tutustua myös!
10p Metal Gear Solid 2 - Ei tämäkään paljoa sanoja tarvitse, ihan loistava peli
8p Devil May Cry - Hiton hyvä peli, remakeja pelasin ihan hetki sitten
7p Splinter Cell Chaos Theory - Haastava, koukuttava ja jopa jännittävä aikoinaan. Valitettavasti ei oikein aikaa ole kestänyt, nostalgia ja pelitunnit jyllää!
6p Okami - Hauska ja hyvä peli!
5p Final Fantasy X - Ei paras FF, mutta PS2:n paras FF
4p GTA Vice City - Paras GTA, parempi vain PC:llä pelata kuin PS2:lla.
3p Max Payne - Loistava peli, parempi PC:llä.
2p Katamari Damacy - Lisää Katamaria! Ihan yhtä hauskaa tämäkin!
1p NHL 2004 - Parhaita 3d NHL:iä, PC:llä tykkäsin tästäkin enemmän.
 
PS2:lla on niin massiivinen pelikirjasto, että sen rajaaminen kymmeneen on pirullisen vaikeaa ja vieläkin vaikeampaa on yrittää pisteyttää niitä edes sinne päin. Päätinkin heti, että tuijotan pelkästään vain pelihyllyä ja poimin tarvittavat pelit sieltä suomatta ajatustakaan niille kymmenille muille peleille jotka olen joskus muinoin pelannut.

Kirjaudu tai rekisteröidy katsoaksesi spoilerin sisällön.

12p - Dragon Quest V: Tenkuu no Hanayome
10p - Wild Arms V: The Vth Vanguard
08p - Rogue Galaxy
07p - Ratchet Deadlocked/Gladiator
06p - Castlevania: Curse of Darkness
05p - Final Fantasy XII
04p - Dark Chronicle
03p - Shin Megami Tensei: Persona 4
02p - Grandia II
01p - Shadow of Memories

Kunniamainintoja: Castlevania: Lament of Innocence, Dragon Quest VIII: Journey of the Cursed King, Final Fantasy X, Kingdom Hearts II, Mana Khemia, Mana Khemia 2, Metal Gear Solid 3: Snake Eater, Mushihime-sama, Odin Sphere, Ratchet & Clank 3: Up Your Arsenal, Wild Arms: Alter Code F
 
12p Metal Gear Solid 3: Subsistence (Sama kuin Snakea Eater mutta päivitettynä)
10p Metal Gear Solid 2: Substance (Sama kuin Sons Of Liberty mutta lisää sisältöä)
8p Silent Hill 2
7p Zone Of The Enders
6p Castlevania: Lament Of Innocence (EU:ssa nimellä vain Castlevania)
5p Castlevania: Curse Of Darkness
4p Contra: Shattered Soldier
3p Timesplitters
2p Guitar Hero 2
1p Half-Life
 
Revitääs listaa kasaan vaikka tosiaan en ole kyseisellä koneella hirveästi pelaillut. Eli kaikki suuret klassikot varmaan pelaamatta..

12p. Ratchet & Clank
..paitsi toki tämä joka aloittaa loistavan pelisarjan! Ekan osan jopa ihan PS2 versiona pelannut ja oli jo erittäin toimiva! Kolmoselle olisi trilogia versio kans hyllyssä niin pitäisi loppu kolmikko kyllä joskus ottaa työn alle.

10p. Psychonauts
Loistava peli! Tämän pelannut tosin PS4:llä mutta PS2 versio kyseessä niin ei se peli siitä muuksi muutu! Vasta ilmestynyt jatko-osa isosti ostoslistalla.

8p. Broken Sword: Sleeping Dragon
Tämä pelisarja on kuin Uncharted ilman ammuskelua! Eli loistavaa point’n’click arkeologiaseikkailua. Ei ehkä ihan sarjan ekojen osien tasolle yllä mutta ihan toimiva!

7p. Evil Dead: Fistful of Boomstick
Tämän pelasin juuri hetki sitten läpi ja todella positiivinen yllätys. Sopivan lyhyt action ammuskelu ja Bruce Campbell itse ääninäyttelijänä.

6p. Frendit: Kaikki Frendeistä
Ainoa videopeli jota tytykin haluaa pelata! Frendit tietovisa! Tässä monissa illanistujaisissa otettu mittaa muista kaveriporukan Frendit tietäjistä!

5p. Masters of the Universe - He-Man: Defender of Grayskull
Kun parempia He-Man lifestyle pelejäkään ole niin huonoimmatkin niistä ovat sarjansa parhaita! Tässä piti koodeja käyttää että pääsi läpi asti sillä hieman vaikeaksi menee!

4p. The Shadow Man 2cond Coming
Maailman parhaan pelin jatko-osa kuuluu toki kaikille listoille.

3p. Shadow of the Colossus
Hepalla ratsastus oli kivaa. Niistä isoista örkeistä en niin välittänyt.

2p. Victorious Boxers
Muutaman frendin kanssa meillä on manga-kerho jossa katsotaan Hajime no Ippo animea aina muutama jakso kerrallaan eteenpäin. Nyt aletaan olemaan jo loppusuoralla noin seitsemän vuoden jälkeen. Löysin pelin sattumalta kirppikseltä muutamalla eurolla niin pitihän sitä päästä Ippolla mättämään! Peli tosin ei ihan sarjan leveleille yllä..

1p. Escape from Monkey Island
Tällä pääsin tuntemaan mitä on osallistua seikkailupelikerhon meininkeihin! Pudotus taivaista oli nopea sillä omalla setupilla pelistä paljastui todennettu tallennusbugi jolle ei selkeää korjausta löytynyt. Eli ihan ei tallentamatta viitsinyt läpäisemällä lähteä. Alun perusteella olisi kyllä kiinnostanut jatkaa pidemmällekin.
 
On jäänyt itsellä PS2:n tunnetuimmat pelit pelaamatta, mutta tässä parhaimmat niistä joita olen pelannut:

12p Wakeboarding Unleashed Featuring Shaun Murray
- Todella timanttinen vesilautailu-peli, eräänlainen "Tony Hawk järvellä".

10p Baldur's Gate: Dark Alliance
- Yläviistosta kuvattu toiminta-rpg. Kaikinpuolin erinomaisesti toteutettu seikkailu.

8p Yakuza 2
- Tämä on luultavasti tunnetuin peli listalla. Beat 'm up -seikkailu japanilaisen alamaailman pimeillä kujilla.

7p Scarface: The World Is Yours
- Tosi hauska ja kieliposkessa toteutettu kasarimeininki. "GTA: Vice Citymäinen, mutta raaempi". Peli jatkaa sitä, mihin elokuva loppui, mutta yllättävällä käänteellä.

6p Drakan: The Ancients' Gates
- Miekkaa, magiaa, fantasiaa. Välillä käydään taisteluja lohikäärmeen selässä lennellen ja välillä juoksennellaan ympäri eeppisiä maisemia teräaseilla raajoja pätkien. Todella hyvä jatko-osa legendaarisella Drakan: Order of the Flamelle (yksi PC-suosikeistani).

5p Chulip
- Outo japanilainen seikkailu, jossa postinjakaja yrittää voittaa ihastuksensa sydämen. Paljon yllättäviä tapahtumia ja käänteitä. Todella hauska, sisältää esimerkiksi ventovieraiden suutelua. Japanimeininkiä...

4p Headhunter Redemption
- Dreamcast-klassikon jatko-osa. Toimintaseikkailu, verrattavissa Metal Geareihin, melkein.

3p OutRun 2006: Coast 2 Coast
- Todella sulava ja vauhdikas autoilupläjäys. (Tosin kyllähän tää on varmaan kaikille tuttu.)

2p The Warriors
- Toinen todella hieno elokuvalisenssipeli tällä listalla. Katujengitappeluseikkailu 70-luvun New Yorkissa. Turpiinvetoa tyylillä.

1p Mister Mosquito
- Lentelet ympäri taloa hyttysenä, yrittäen imeä verta asukeista. Japanimeininkiä :)
 
12p - Metal Gear Solid 3: Subsistence (Tai Snake Eater, nämä voisi laskea yhdeksi peliksi)
10p - Final Fantasy XII
8p - Klonoa 2: Lunatea's Veil
7p - Ratchet & Clank
6p - Persona 4
5p - Ratchet & Clank 2: Going Commando
4p - Jak II: Renegade
3p - Sly 2
2p - Resident Evil 4
1p - Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty/Substance

Pakko on sanoa että sijasta 5 alaspäin olisi voinut laittaa vaikka mitä pelejä, vaikka mihin järjestykseen. Nimikkeistä yksikään tuskin on valintana yllättävä, joskin odotan mielenkiinnolla saako Klonoa 2 ainuttakaan ääntä mun lisäksi. SotC, FFX ja ZoE ovat varmaan muiden listoilla, multa ne eivät tarvitse yhtään ääntä.

Edit. Aijuu ja lisättäköön että jos topicin nimi olisi "PS2:n top10 tärkeimmät pelit" niin MGS2 ansaitsis ekan, toisen ja kolmannen sijan. MGS2 on postmoderni mestariteos ja yksi harvoja videopelejä jotka todella nousevat mediansa yläpuolelle. Mä en vaan koskaan oo pitänyt sitä yhtä hauskana pelinä kuin vaikka MGS ykköstä tai kolmosta. Eikä tää liity lainkaan siihen että olivatko Big Shellin tapahtumat kenties VR:ää, onko Raiden yhtä siisti kuin Snake, tai oliko millään pelaajan tekemisillä tarinan aikana "väliä". Tankerin jälkeiset gameplay-osiot ja mm. bossit vaan yksinkertaisesti eivät ole niin viihdyttäviä mulle.
 
Viimeksi muokattu:
12p Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty
10p Metal Gear Solid 3: Snake Eater

Vaikea valinta MGS2:n ja 3:n väliltä, mutta Sons of Liberty oli kuitenkin ~15-vuotiaana paljon formatiivisempi kokemus kuin Snake Eater muutamaa vuotta myöhemmin. Ei varmaan mikään toinen AAA-pelin jatko-osa ole pystynyt - saati edes uskaltanut yrittää - vedättämään fanejaan samalla tavalla kuin MGS2 teki onnistuneesti aikoinaan. 20 vuotta julkaisun jälkeen, pelin tarina ja sen käsittelemät teemat tiedon kulusta digitaalisesssa maailmassa tuntuvat aina vain ajankohtaisemmilta ja tekijöiden pikkutarkka silmä yksityiskohdille hakee yhä vertaistaan. Päälle vielä kaikki pelilliset jipot ja parannukset edeltäjään nähden sekä lähes täydellisesti (näin eurooppalaisittain) 50 framea sekunnissa rullaava ruudunpäivitys, niin olihan tämä aivan hemmetin vaikuttava peli ilmestyessään. Ja on edelleen. Pelisarja olisi hyvin voinut loppua tähän osaan.

Snake Eater sen sijaan on pelillisesti paljon viihdyttävämpi ja uudelleenpelattavampi kokonaisuus, vaikka ei nyt tosiaan ilmestyessään säväyttänyt ihan samalla tavalla. Kuitenkin sarjan paras hahmokaarti, välianimaatiot, bossitaistelut ja hauskimmat codec-läpät. Pelisarjan olisi ehdottomasti pitänyt loppua tähän osaan.

08p Valkyrie Profile 2: Silmeria
Alkuperäinen Valkyrie Profile on yksi kautta aikain suosikkipeleistäni ja sen minkä jatko-osa häviää edeltäjälleen tarinarakenteessa ja pelin kulussa, ottaa se takaisin mekaanisissa parannuksissa. Taistelusysteemi yhdistää erittäin toimivalla tavalla ensimmäisen pelin tappelupelivaikutteiset kombomätkinnät taistelutantereisiin, joissa joutuu miettimään omaa liikkumista ja etäisyyksiä vihollisiin, tuoden siihen vähän taktiikkarolipelien tuntua. Ilahduttavasti peli myös osaa palkita himogrindaajat ruhtinaallisesti, vaikka ei sitä sinänsä edellytäkään.

07p Onimusha 2: Samurai's Destiny
Alkuperäinen Onimusha Warlords oli muistaakseni ensimmäinen pelini PS2-laitehankinnan yhteydessä, ja se on edelleen varsin mainio ja pelaamisen arvoinen tekele, vaikka parin, kolmen tunnin kestoltaan tuntuukin enemmän demolta kuin kokonaiselta peliltä (myöhemmin julkaistu laajennettu Xbox-versio onkin ehdottomasti parempi.) Onimusha 2 hylkää edeltäjänsä tyylikkään kauhutunnelman lähes kokonaan, mutta on paljon laajempi ja pelillisesti sulavampi kokonaisuus. Seikkailulla on lähtökohtaisesti edeltäjää enemmän pituutta, ja pelattavien sivuhahmojen ja pienten tarinahaarojen ansiosta uudelleenpeluuarvokin on huomattava. Todella sääli, ettei Capcom tyhmyyksissään remasteroinut tätä samaan pakettiin ensimmäisen osan kanssa pari vuotta sitten, eikä sitä kaiketi huonojen myyntien vuoksi saada enää erillisenäkään julkaisuna.

06p Shadow Hearts
Vaikka jatko-osaa pidetään yleisesti sarjan parhaana pelinä, oli ensimmäinen Shadow Hearts (sekä sen PSX-edeltäjä Koudelka) enemmän omaan makuun. Huolimatta siitä, että sarja menee edetessään jatkuvasti höpsömpään suuntaan, on Shadow Hearts japanilaisroolipeliksi vielä virkistävän synkkäsävyinen ja omaleimainen tunnelmaltaan. Taistelusysteemi on nykymittapuulla aika kömpelö ja hidas, mutta vaihtoehtohistoriaan ensimmäisen maailmansodan kynnykselle sijoittuva tarina ja mainiot hahmot kantavat peliä hyvin kankeudesta huolimatta. Yoshitaka Hirotan soundtrack on aliarvostettu mestariteos.

05p Final Fantasy XII
Suosikki-Final Fantasyni vaihtaen paikkaa VI:n ja IX:n kanssa lähinnä päivästä riippuen. Vaikka mestari Yasumi Matsunon lähtö pelin ruorista kesken kehityksen näkyy etenkin tarinassa valitettavan selvästi, on FFXII silti pelimekaniikan, visuaalisen designin, soundtrackin ja lokalisoinnin puolesta vanhalle FF Tactics/Vagrant Story -fanaatikolle helposti sarjan parhaimmistoa.

04p Contra: Shattered Soldier
Raudanlujaa ja haastavaa tykitystä kannesta kanteen, mitäpä tästä paljoa muuta voi sanoa. En ole sinänsä suuri Contra-fani ja ehkä juuri sen vuoksi pidänkin Shattered Soldierin toisenlaisesta lähestymistavasta sarjan aiempiin peleihin nähden; kaikki aseet on jatkuvasti käytettävissä ja pelin eri haasteet ja bossit on sen mukaisesti suunniteltu niiden optimaaliseen hyödyntämiseen. En ole varma olenko päässyt peliä koskaan edes läpi asti, mutta sen pariin tulee yhä palattua aina silloin tällöin. Akira Yamaokan ja Sota Fujimorin timanttinen soundtrack on myöskin kestokulutuksessa edelleen.

03p Romancing SaGa: Minstrel Song
Erinomainen remake Super Famicomin alkuperäisestä Romancing SaGasTa, jossa sarjan ominaispiirteisiin kuuluvat epälineaarinen tarinarakenne ja pelaajalta tarkoituksella piiloon jätetyt mekaniikat on onnistuttu jalostamaan äärimmäisen nautittavaksi kokonaisuudeksi vähän kasuaalimmallekin fanille. Pelin maailma on alusta asti avoin ja sen tutkiminen tuntuu palkitsevalta, sillä minkään suuremman pääjuonen sijaan peli etenee pienempien ja alkuun irallisilta tuntuvien sivutarinoiden kautta, jotka kuitenkin johtavat useasti suurempiin tapahtumiin. Erityisesti ensimmäisellä pelikerralla pelin maailma tuntuu isommalta ja eloisammalta kuin se ehkä oikeasti onkaan, koska "aika" kuluu ja tapahtumat etenevät näennäisesti pelaajan toimista riippumatta. Välillä saa jäädä nuolemaan näppejään, kun joku muu onkin jo ehtinyt viemään sen temppeliin kätketyn aarteen jota tulit hakemaan, välillä taas satunnainen laivamatka keskeytyy vampyyrimuumioiden hyökkäykseen. Vuoropohjainen taistelusysteemi on myös äärimmäisen näpsäkkä ja hahmojaan saa kehittää vapaasti mielensä mukaan.

02p Drakengard
Drakengard ei ole oikeastaan millään mittapuulla erityisen hyvä peli, mutta sen kyllä muistaa pelanneensa. Tarina on niin karu ja koruton dekonstruktio tyypillisistä JRPG/fantasia- ja videopelitroopeista yleisesti, että pelin umpipaskaa kamerasysteemiä ja suunnilleen kahden metrin päähän yltävää piirtoetäisyyttä sietää ihan vain nähdäkseen mitä hulluuksia peli seuraavaksi saattaa silmien eteen. Päähahmolla on vain ja ainoastaan murha mielessä, eikä ole suuremmin merkitystä osuuko sen kohteeksi vihollisarmeijaan pakkovärvätyt lapsilaumat tai orjiksi alistetut epäihmiset. Matkalle mukaan lähtee muun muassa pedofiilipappi ja lapsia syövä haltianeito (peli vihaa lapsia, joten se on hyvin samaistuttava.) Pelin viisi loppuratkaisua on jokainen toinen toistaan enenevissä määrin lohduttomampia ja hullunkurisempia, ja viimeiseen lopetukseen vaaditusta mittavasta asegrindistä palkitaan ehkä pelihistorian parhaalla loppubossitrollauksella.

01p GTA III
Oma kiinnostus tähän sarjaan lopahti täysin jo Vicen Cityn myötä, enkä ole niitä enää sen koommin pelannut. Kolmonenkaan tuskin on kestänyt aikaa kauhean hyvin, mutta olihan se ilmestyessään ihan uskomaton kokemus, joten saakoon nyt edes viimeisen sijan listalta.



Aika Square/RPG-painotteista taisi omat pelailut PS2-aikana olla ja listalta jäi täpärästi pois ainakin alkuperäinen Kingdom Hearts ja Dragon Quest: The Journey of the Cursed King. Samaten ainakin Jak 2 ja 3, Castlevania: Lament of Innocence, Neo Contra ja Gungrave olivat omassa suosiossa aikoinaan. Hyllyssä myöskin odottaa yhä pelaamistaan mm. Ace Combatit, GrimGrimoire, Maximot, Xenosagat ja ja ties mitä muita.
 

Liitetiedostot

1634457388430.jpg
Viimeksi muokattu:
Mulla on vasta 5 peliä tiedossa tälle listalle.
Tässä olisi nyt vajaa viikko aikaa testailla noita oman pelihyllyn pelejä.
Periaatteessa mulla olisi PS2 melkein jo kytkettynä olkkarissa, mutta silti epäilyttää että saanko itsestäni mitään irti tän viikon aikana.

Se oli yllättävän hauskaa! Mulla ei kanssa ennen tätä äänestystä ollut PS2 telkkarissa kiinni vuosiin, varmaan joku 6-7 vuotta oli pelaamatta. Välissä kerkesin myydä konsolin ja heti perään mulle lahjoitettiin uus setti, joka nyt meni testiin. Mutta tuntui se piru maistuvan vuosien jälkeen, vaikka PS2 itselle hirvittävän tärkeä konsoli ole ollut koskaan.
 
1. WWE SmackDown!: Shut Your Mouth (12 pistettä)
- Kyllä tämä vaan on itselle se rakkain peli PS2:lla. Nää kaikki vanhat Smackdownit on ihan pirun hauskoja moninpelinä, joihin liittyy paljon hyviä pelailuhetkiä. Monet nostavat SYM:n seuraajan - Here Comes the Painin - sarjan parhaaksi. Siihen tutustuin paremmin KOTR3D-projektin aikana. Sekin on kova, mutta sanon silti, että tämä on parempi ja ennen kaikkea hauskempi peli. Stoorimoodikin on SYM:ssa paljon kovempi. Rakastan tätä peliä. Ehkä kaikkien aikojen paras joululahja, minkä olen saanut.

2. GTA: San Andreas (10 pistettä)
- PS2:n paras pelisarja nämä 3D-GTA:t, ja kyllähän tämä SA on niistä se paras. Hyvä meininki ja pelkästään tunnari saa kylmät väreet.

3. Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty (8 pistettä)
- tykkään Mgs-sarjasta, vaikka en niinkään ole hirveämmin itse niitä pelannut, vaan enemmänkin seurannut sivusta ja katsonut pelit alusta loppuun YouTubesta. MGS2 on kuitenkin sellainen tapaus, jonka olen pari kertaan vetäissyt jopa ite läpi. Jostain ärsyttävistä piirteistä huolimatta helkutin hieno peli. MGS3:sta olen yrittänyt joskus pelata, mutta se perusversio on ihan pelikelvoton, mutta tää MGS2 toimii.

4. Tony Hawk's Underground (7 pistettä)
- olen tätä viime aikoina pelannut, ja ehkä vähän on aika kullannut muistot. On tää siitä huolimatta hauska peli, ja mielestäni tämä tarinallaan ja "vapaudellaan" uudisti hienosti loistavan pelisarjan. Eric Sparrow on kaiken lisäksi yksi parhaimmista pahiksista videopelien historiassa.

5. GTA Vice City (6 pistettä)
- Tätä olen itseasiassa paljon vähemmän pelaillut kuin esim. GTA 3:sta. Kivaa sekoilla, kiva värimaailma ja hyvää musaa. Mutta kuten yllä kävi jo ilmi, on niitä parempiakin GTA-pelejä.

6. GTA 3 (5 pistettä)
- Vähän typerältä pistää kolme GTA:ta listalle, mutta ei voi minkään, kun näitä pelejä tuli kyseisellä koneella pelattua paljon. Sanoisin, että GTA 3 on mainettaan parempi peli ja loi hyvän alustan sille, minkä päälle pystyi tekemään jatko-osat.

7. SSX (4 pistettä)
- Yllättää jopa itseäkin vähän nimetä tämä top 10:een, mutta tässä pelissä vaan oli jotain omaa charmia, vaikka sisältöä olisi saanut enemmänkin olla. Pelattavuus tässä snoukkapelissä oli kohdillaan. Jatko-osat valitettavasti meni iteltä ohi.

8. Pro Evolution Soccer 3 (3 pistettä)
- ensimmäinen kosketukseni Konamin PES-sarjaan. Ja oikeastaan sen jälkeen olenkin palannut Fifan maailmaan, jos olen futista halunnut pelata konsoleilla. Erittäin hyvä futispeli. Bonuksena kannessa vielä kaikkien aikojen erotuomari.

9. Tony Hawk's Pro Skater 3 (2 pistettä)
- punnitsin tämän ja THPS4:n väliltä. Rehellisesti sanottuna muistoni nelosesta on tällä hetkellä hatarammat, joten siitä syystä valitsin THPS3:n listalle ennemmin.

10. Tekken Tag Tournament (1 piste)
- ei tää nyt mikään Tekken 3 ole, mutta parempi kuin Tekken 4.

---

Hyvä pelikonsoli, mutta eihän tähän samanlaista tunnesidettä ole syntynyt kuin esim. PS1:een. Pakko myös myöntää, että vaikka kone oli aikanaan jatkuvassa käytössä, niin loppujen lopuksi melko vähän tuli erilaisia pelejä pelattua. Moni sen ajan iso ilmiö (Jakit, Ratched & Clankit jne.) jäivät vaan "kokeilin kaverilla kerran" - asteelle. Ja sitten on jostain syystä paljon sellaisia pelisarjoja, joiden aikaisempia osia on tullut pelattua, mutta PS2:lle tulleet jatko-osat on mennyt täysin ohi (esim. Ape Escape).
 
Hyvä pelikonsoli, mutta eihän tähän samanlaista tunnesidettä ole syntynyt kuin esim. PS1:een. Pakko myös myöntää, että vaikka kone oli aikanaan jatkuvassa käytössä, niin loppujen lopuksi melko vähän tuli erilaisia pelejä pelattua. Moni sen ajan iso ilmiö (Jakit, Ratched & Clankit jne.) jäivät vaan "kokeilin kaverilla kerran" - asteelle. Ja sitten on jostain syystä paljon sellaisia pelisarjoja, joiden aikaisempia osia on tullut pelattua, mutta PS2:lle tulleet jatko-osat on mennyt täysin ohi (esim. Ape Escape).
Hyvä loppukaneetti. Eiköhän voida viimein myöntää Gamecuben olleen lopulta sukupolven laadukkain konsoli :bath:
 
Hyvä loppukaneetti. Eiköhän voida viimein myöntää Gamecuben olleen lopulta sukupolven laadukkain konsoli :bath:

Vaikka PS2 ei itselle hirveitä väristyksiä aiheuttanut, niin ei Cube niitä kyllä ainakaan enempää aiheuttanut itsellä. Varmaan sanottava, että tuon sukupolven paras konsoli oli PC tai jos se ei kelpaa niin DC!
 
Takaisin
Ylös Bottom