Vitsi on todella mauton ja huono, mutta kerron sen silti.
Mies juttelee VR:n asiakaspalvelun kanssa ostaessaan junalippua.
-M: Yksi tutkalippu marenkiin, kiitos.
-A: A-Anteeksi mitä? Kuulinkohan nyt oikein?
-M: Niin, että yksi tutkalippu marenkiin.
-A: En nyt aivan ymmärrä. Tämä on VR:n palvelutiski. Haluatteko siis ostaa matkalipun? Meillä käy maksuvälineinä käteinen tai kortti.
-M: Ai anteeksi kauheasti, en ymmärrä mikä minuun oikein meni. Joskus minulla menee katsos sanat sekaisin, eli senat sakaisin, heh. Tarkoitin tietenkin, että yksi matkalippu Turenkiin, kiitos.
- A: Asia kunnossa, eikä haittaa mitään. Tässä yksi matkalippu Turenkiin, ja se olisi 24 euroa. Käteisellä vai kortilla?
-M: Maksetaan kortilla, kiitos.
-A: Kiitos, credit vai debit- puoli?
-M: Hmm, laitetaan vaikka creditillä, on meinaan rahat vähissä tässä kuun lopussa.
-A: Kiitos. No niin, maksu suoritettu, voitte ottaa kortin, kiitos. Joo, sattuuhan sitä itse kullekin. Tarkoitan siis sitä, että menee sanat sekaisin vahingossa. Itse asiassa tuota sattuu kyllä minullekin, ja vieläpä viimeksi tänä aamuna. Katsokaas, olin nimittäin aamupalapöydässä rakkaan vaimoni ja lasteni kanssa. Rakas vaimoni oli valmistanut minulle oikein maukasta munakasta. Kaipasin kuitenkin hieman lisää suolaa, ja tarkoitukseni oli sanoa vaimolleni, että ” Rakas, ojentaisitko suolan?”, mutta suustani lipsahtikin sen sijaan
Laitetaas väliin kuva-arvoituksia klassikkoteoksesta:
huhhuh kun nauratti taas..
