Sivunumeroon 777 täytyy jotain kirjoittaa!
Muistellaas nyt sitten vaikka tämmöstä asiaa, että muistan edelleen sen hetken kun kuulin sedän autoradiosta Matin ja Tepon Minä rakastan suan!
Istuttiin Laitilan keskustassa sedän Datsunissa ja tää lähti soimaan ja UIJUMA iski kovaa!
Se oli silloin ihan uusi biisi ja tuo Matin ja Tepon levy on julkaistu vuonna 1989, eli silloin kun aloitin ala-asteen, joten kuuntelin tätä varmastikin sitten ala-asteaikana.
Tämä on yksi niistä kappaleista, jotka kasvattivat rakkauttani MOLLIMELANKOLIAAN.
Ai saakeli on hyvä melodia kertsissä ja huilutaustat siinä nostaa melankolian tunnetta entisestään. Kuuntelin tätä silloin kuin transsissa.
Toinen vastaavanlainen melankoliamuisto on ala-asteen ekalta, kun laulettiin joululauluja ja kaikenlaisten höpsön ja pöpsön ja hipsunhapsun biisien jälkeen lähtikin Varpunen jouluaamuna lauleluun ja vaivuin jälleen transsiin kun mollimelankolia iski jälleen suoraan sieluun ja sydämeen.