Päivän aihe

Sepeh

TOAPLAN FOREVER
Ad Infinitum
Viestit
71

Maine:

Duunipäivä ohitse ja tulipa kelailtua tätä aihetta aika rankalla kädellä. Toki monia levyjä vois tänne tykittää ja suoltaa ulos vaikka jos minkämoista, mutta yksi levy vain on oikeasti mainitsemisen arvoinen:

tosidiscoa.jpg

Daft Punk - Discovery

Tässä levyssä on jotain niin maagista, hienoa sekä puhdasta joka on kestänyt nämä kaksikymmentä vuotta. Tää levy toimii itseasiassa ihan samanlaisena fiilistelyboostattajana kuin tuo Tragic Kingdom. Alusta loppuun pelkkää itkuista hyvää mieltä aiheuttavaa musiikkia ja muistoja. Joku mainitsi että "levy jonka ottaisi autiolle saarelle", niin kyllä tuo Tragic tai tämä se olisi. Ainakin nyt tällä hetkellä jos päätös pitäisi tehdä!

PS. Tuli ajatus, että voisin koostaa näistä kaikkien mainitsemista tärkeistä levyistä listan ja joskus hyvän hetken tullen kuunnella niitä. Tai miksi ette muutkin? Onhan tää ihan sairaan hienoa! Ja kiitos jo paljon kaikille aiheeseen vastanneille! Hyvä meininki!
Tätä olin tulossa postaamaan! Last.fm mukaan tää on mulla kaikkien aikojen kuunnelluin levy ja saa nähdä meneekö mikään levy ohi:


top albums.PNG


Ajattelin sitten tuolta listalta mainita Since I Left You, mikä on Discoveryn ohella onnellisimman kuuloinen levy minkä olen koskaan kuullut. Since I Left You on just se albumi minkä pistän soimaan, kun kesäloma alkaa tai on muuten vaan ihan huikee nostatus-fiilis. Soi hyvin usein viikonloppuisin lauantaisin, kun olen matkalla jokin juhlimaan yms. Levyn tekemisessä on huhujen mukaan käytetty noin 3500 samplea. On muuten aivan uskomattoman hieno fiilis, kun tunnistat sampleja ja varsinkin silloin, kun jälkikäteen kuulet alkuperäisen samplen soivan ja olet, että ahaa tätähän käytettiinkin Since I Left Youlla!

 

jnx

El Aficionado al Döner Kebab
Ad Infinitum
Viestit
1004

Maine:

Mistään muusta albumista en ole saanut niin intensiivisiä ja syvältä viiltäviä fiiliksiä, kuin tästä. Ollut kuuntelussa jo yläasteelta asti ja tulen toivottavasti kuuntelemaan niin kauan kuin olen vain elossa. Parasta nautittuna hämärän ja pimeän rajamailla ensilumen sataessa.

 

biblo

NES-Retro Expert
Insider
Viestit
3890

Maine:

Mistään muusta albumista en ole saanut niin intensiivisiä ja syvältä viiltäviä fiiliksiä, kuin tästä. Ollut kuuntelussa jo yläasteelta asti ja tulen toivottavasti kuuntelemaan niin kauan kuin olen vain elossa. Parasta nautittuna hämärän ja pimeän rajamailla ensilumen sataessa.


Olen hassutellut tämän päässäni aina porttionpää-yhtyeeksi
 

FilmNet

NES-Retro Journeyman
Insider
Viestit
2480

Maine:

Mistään muusta albumista en ole saanut niin intensiivisiä ja syvältä viiltäviä fiiliksiä, kuin tästä. Ollut kuuntelussa jo yläasteelta asti ja tulen toivottavasti kuuntelemaan niin kauan kuin olen vain elossa. Parasta nautittuna hämärän ja pimeän rajamailla ensilumen sataessa.

Third on itselle se bändin jumal levy. Edelleen suuri aukko ettei ole nähnyt livenä. Tämä ja Daft Punk niin olen valmis.
 

jnx

El Aficionado al Döner Kebab
Ad Infinitum
Viestit
1004

Maine:

Olen hassutellut tämän päässäni aina porttionpää-yhtyeeksi
Tästä tuli mieleen alla oleva kipale. Saksalainen feikisti suomalainen bändi laulaa suomeksi(?) Portisheadin Roads -kappaleen.

 

Wellu 2.0

NES-Retro Journeyman
Insider
Viestit
2113

Maine:

Eka mikä tuli mieleen oli tämä

260px-CMXKolmikarki.png

Iski lähtemättömästi nuoriwellun mieleen rahisevalta kassulta aikanaan, kovasti miettien (mitä nyt selvää sai siitä kassusta) että "mikä on kapaturina?"


Melkein samaan pääsi seuraava lätty, varsinkin se missä oli ne loistavat EP:t mukana matteineen ja muineen

252px-Veljeskunta.gif


Mutta onhan noita, siinä se mikä tuli eka mieleen
 

zelda nimeltä hevonen

Hylian Stallion
Ad Infinitum
Viestit
1811

Maine:

lululu.jpg
 

Amdi

MILF Hunter
Ad Infinitum
Viestit
1105

Maine:

Strato_Infinite2.jpg


Elements%2C_Pt._2_cover.jpg


Infinite tais olla aikalailla ensimmäisiä kosketuksia metalliin(Linkin Parkin Hybrid Theory ja Limp Bizkitin Chocolate Starfish and the Hot Dog Flavored Waterin ohella) ja Elements Pt.2 oli ekoja omia levyjä mainittujen Linkin Parkin ja Limp Bizkitin ohella.

Stratovarius ja Elements Pt.2 on mitä kautta lähdin metallia kuuntelemaan.

260px-Swarm%21.jpg

Inttiaikoina kaveri tutustutti death metalliin ja silloin alko siirtyminen Stratovariuksesta, Rhapsody of Firestä ja Dragonforcesta raskaampaan musiikkiin ja Torture Killerin Swarm! oli vapaudut kikkelihevistä-korttini.

E: Aikoinaan tuli kerralla hommattua +10 Stratovariuksen paitaa ja nykyään saatan ehkä kerran vuodessa kuunnella alkupään tuotannon.
 

Zilverfang

Wayback Machiner
Ylläpitäjä
Ad Infinitum
Viestit
3956

Maine:

Kaksi kokonaista päivää ilman Päivän aihetta? :ohgawd:

Päivän aihe: Commodore

Mitä muistoja/millaista laitteistoa/vieläkö harrastat/uudet "mini" koneet jne.


Commodore 64 on itselleni lähes yhtä tärkeä masiina kuin NES. C64 oli meidän ensimmäinen oma "pelikone" lapsena ja näiden kanssa on tullut puuhasteltua oikeastaan koko ikä. Myös muita Commodoren tietokoneita on tullut vuosien aikana testailtua, mutta niitä kohtaan ei ole samanlaista tunnesidettä kuin kuusnepaa kohtaan. Amigakin on ihan kiva, mutta siihen en ole koskaan päässyt oikein sisälle ja se on jo tavallaan liian moderni tietokone ja liian lähellä PC:tä. En mä PC:lläkään tykkää pelata.

Itse käytän harrastamiseen ainoastaan alkuperäislaitteistoa. Näillekin on toki olemassa kaiken maailman kortinlukijat ja koko pelikirjaston saa ladattua netistä napin painalluksella, mutta fiilis lässähtää sellaisia käyttäessä välittömästi. Siksipä ainoa oikea tapa pelata on ladata pelit joko kasetilta, levykkeeltä tai moduulilta. Odottaminen ja latausmusiikit kuuluvat oleellisesti kokemukseen. Mulla on kasettiasemakin mallia "LOAD-IT", eli käytännössä pelin kuin pelin saa yhdellä latauksella lähes varmasti käyntiin. Alkuperäisiä pelejä löytyy kokoelmasta satoja ja kopiopelejä tuhansia.

Pelaamisen lisäksi tärkeässä asemassa on itse raudan parissa puuhastelu eli lähinnä rikkinäisten laitteiden korjaaminen. Kymmeniä koneita on tullut vuosien saatossa herätettyä henkiin. Mulla oli tässä muutaman vuoden tauko, kun lapset olivat pieniä ja ruuvit ja muut osat päätyivät välittömästi suuhun, kun silmä hetkeksikään vältti. Nyt olen kuitenkin pikku hiljaa herätellyt harrastusta uudelleen horroksesta.

Musiikit ovat ehkä upein yksittäinen osa-alue varsinkin C64:n tapauksessa. Mikään muu äänipiiri ei vedä lähimainkaan vertoja SID-piirin täysin omalaatuiselle äänimaailmalle. Myöskään emulaattoreilla ei päästä sinne autenttiseen äänimaailmaan, vaan tämä täytyy ihan oikeasti kokea aidon raudan äärellä.

Koodaamiseen en ole koskaan lähtenyt. Lähinnä jotain raudan testaamiseen tarkoitettuja koodinpätkiä on tullut näpyteltyä.

C64 mini löytyy hyllystä ja nuo muutkin uusiolaitteet tekisi mieli hankkia, mutta vielä en ole niihin ehtinyt panostamaan.

Jatkakaa.
 
Viimeksi muokattu:

Radikus

Administrator
Ylläpitäjä
Viestit
10873

Maine:

Ala-asteella pelattiin niin paljon Bubble Bobblea kyseisellä koneella, muut muistot on lähinnä kasettipelien latausten odottelua ja melkoisia kämäpelejä. Kannet lupasivat usein niin paljon enemmän kuin mitä lopputulos sitten oli.

Itse omistin laitteen vasta vanhemmalla iällä, ei riittänyt kyllä nostalgiahuuma ainakaan itsellä.

Tiukkoja biisejä kyllä joissain peleissä, sitä ei voi kieltää.
 

Zilverfang

Wayback Machiner
Ylläpitäjä
Ad Infinitum
Viestit
3956

Maine:

Itse omistin laitteen vasta vanhemmalla iällä, ei riittänyt kyllä nostalgiahuuma ainakaan itsellä.

Tämähän se monesti on. Itekin olen vanhemmalla iällä hommannut esim. MSX:n, mutta sille ei irtoa rakkautta samalla tavalla, kun nostalgiaside puuttuu täysin. Sama juttu esim. SNES:in kanssa. Tahtoisin tykätä enemmän, mutta ei vain kunnolla lähde. :(
 

nassekova

NES-Retro Journeyman
Insider
Viestit
2446

Maine:

Päivän aihe: Commodore

Mitä muistoja/millaista laitteistoa/vieläkö harrastat/uudet "mini" koneet jne.


Commodore 64 on itselleni lähes yhtä tärkeä masiina kuin NES. C64 oli meidän ensimmäinen oma "pelikone" lapsena ja näiden kanssa on tullut puuhasteltua oikeastaan koko ikä.

Sama homma täällä! Juttuhan meni niin, että toivoin NES:iä synttärilahjaksi, mutta isäntä sniiduili ja osti mulle käytetyn C64 sen sijaan :D Tää sama C64 on edelleen mulla, ja onkin PS1 ohella ainoita lapsuuden pelikonsoleita/tietokoneita mitkä pysynyt tallessa.

Ja kyllähän sillä sitten paljon pelattiinkin! Mulla oli siihen kourallinen ostokasetteja, mutta kaikista parasta oli ehdottomasti muutama piraattikassu missä oli paljon pelejä! Edellisen omistajan vihkosta sitten katsottiin aina kasetin paikka tietylle pelille ja olipa tuo omistaja jonkun pienen arvostelunkin aina pelistä kirjoittanut :D

Good tiems kun aku ankkaa ja slapshottia piestiin porukalla!
 

Zilverfang

Wayback Machiner
Ylläpitäjä
Ad Infinitum
Viestit
3956

Maine:


Tästä mulla on ihan ensimmäinen konkreettinen C64-muisto. Naapurin kolme vuotta vanhempi poika tuli meille opettamaan, miten kasettipelejä ladataan, kun heillä oli kuusnelonen ollut jo hieman pidempään.

Paperilapulla luki maagiset latauskomennot ja hetken päästä päästiin pelaamaan "AKU ANKKAA" eli Donald Duck's Playgroundia.:ohgawd:

Olin ehkä jotain ~5v silloin.
 

Tiukka Toveri

Adventure Game Fanatic
Ad Infinitum
Viestit
4868

Maine:

Lapsena kasvoin kommandooren kanssa. En osannut ladata kyllä muita pelejä kuin Terry's Big Adventure, jonka musat on kyllä syöpyneet mieleen. Tuon pelin sai käyntiin, kun vaan kelasi kasetin alkuun, kirjoitti LOAD ja painoi sitten enteriä ja playtä. Taisi olla siis ainoa ohjelma sillä kasetilla. Muutenhan melkein kaikki kasetit oli sellaisia monia pelejä sisältäviä piraattikasetteja. Toinen hyvin lapsuudesta mieleen jäänyt peli on Yie ar Kung-fu.

Vähän nuorempana tuli jonkun verran palattau Commodoren pariin, mutta sittemmin ei kyllä oikein enää. Suuri osa peleistä on vaan omaan makuun liian vanhankantaisia ja (etenkin yksinappinen) joystick on mielestäni aika huono ohjain melkein mihinkään peliin.
 
Ylös Bottom