Hyvä aihe! Yritin koko illan miettiä jotain mehukasta, mutta ei meinannut tulla mitään mieleen, mut sit välähti, ja tää on aika hyvä.
90-luvun lopulla, kun olin ehkä seiskaluokalla, kaverin pikkuveli (joka oli myös mun kaveri, hengattiin kolmistaan paljon), hengaili välillä yhden luokkakaverinsa kanssa, jonka vanhemmat olivat ilmeisesti aika hyvätuloisia. Toisaalta voi olla että kyseessä oli ihan tavallinen keskiluokkainen perhe, joka ei eronnut ympärillä asuvista perheistä mitenkään. Kun tää mun kaveri kävi luokkakaverillaan kylässä, niillä oli tapana penkoa sen vanhempien takkien taskut ja viedä sieltä rahaa. Kai siihen aikaan oli normaalia säilyttää jotain kymmeniä tai satoja markkoja käteistä rahaa takin taskussa, tai ehkä ne löysi lompakon, en tiedä. No kuitenkin! Nää mamman pikku taskuvarkaat (ala-asteikäisiä räkänokkia) yleensä tuhlas rahat vaan johonkin pelikoneisiin, mutta jollain ilveellä sain kaverini suostuteltua ja/tai manipuloitua, että sillä hänen varastamalla rahallahan voisi ostaa jotain järkevää myös MINULLE! Olin saanut joululahjaksi Sega Game Gearin, ja muistan että ainakin Sonic Chaosin kävimme yhdessä tuumin ostamassa mulle kotikylän Expertiltä rahoilla, jotka mun kaveri oli varastanut luokkakaverinsa vanhemmilta. Taisin olla niskan päällä.
Ei saatana, pikkusen jännittää ja hävettää edes kirjottaa tätä tälleen kaiken kansan luettavaksi! En ole koskaan puhunut tästä kenellekään, enkä ole ollut 25 vuoteen tekemisissä näiden kavereiden kanssa. Aika nopeesti ne mielestäni homman lopetti, oliskohan kaverin luokkakaverin vanhemmat tajunneet että rahaa häviää takin taskusta pikkusen liian vikkelään…
Anna armoa nate!!