Päivän aihe

Kotona poltan parvekkeella. Vaikka asun ylimmän kerroksen kulmakämpässä, jossa tuskin häiritsen ketään, niin en silti tule koskaan päästämään tsernobyliä tai Tiukkaa Toveria asuntooni, ettei minua työnnetä kyseiseltä parvekkeelta kuolemaani.

Ei tässä nyt sentään mitään murhaajia olla, jotka työntelisi ihmisiä parvekkeelta alas noin hävyttömästi! Se on leima paperiin ja musta Volga alaovelle.
 
En kyllä osaa yhtään vertailla. Ihan mutuiluna hatusta heitettynä menee varmaan joku 50-60 euroa kuussa omaan sätkimiseen.

Noin 666 euroa vuodessa.
 
Paljos tuollainen käsintehty artesaanitupakointi kustantaa kuukausitasolla verrattuna valmiisiin ihmistupakoihin?

En kyllä osaa yhtään vertailla. Ihan mutuiluna hatusta heitettynä menee varmaan joku 50-60 euroa kuussa omaan sätkimiseen.

Noin pari euroa päivä, ja 60 eur kuukaus laskin just itekin. Valmis olis nykyhinnoilla about 2.5 kertaa enemmän jos polttaa saman määrän
 
Joskus 2000-2001 tais tulla tupakointi alotettua ja ensimmäiset vuodet meni yleensä Smartin vihreetä toppaa, kun piti johonkin hakijaan aina tukeutua, ettei välttis sitä röökiä saanut sitten aina tarvittaessa. Toppa oli halvempaa ja se kesti pidempään. Jossain välissä vaihdoin tuttifrutin Bonuksen vaaleenruskeaan, mutta kun 18v pärähti lasiin, niin sen jälkein vain ja ainoastaan punasta_mallua (yleensä juuri se pehmee aski) :monocle:

Tuota meni sitten kuutisen vuotta niin, että jos en ollut viihteellä niin ehkä 10 röökiä/päivä ja jos olin niin sitten 2 askia. Ja viihteellähän oltiin tosiaan monesti suurinosa viikosta! 2007 olin roudaamassa krapulassa ja keikkojen välissä käytiin kaverin kämpillä, jossa join jostain syystä paljon kahvia. Yleensä en noihin aikoihin juuri kahvia juonut, ehkä koitin jotenkin piristää sitä krapulafiilistä. Sain sitten lopulta siellä kaverin partsilla hyperventilaatiokohtauksen, jota luulin silloin joksikin sydäriksi tms. Sillon mulla oli takin taskussa mallun sippiaski (semmonen pieni, 10 röökiä menevä) jonka rutistin ja heitin maahan samalla kun siihen lyyhistyin, että jos tästä hengissä selviä niin nyt loppu röökinpoltto!

No sinnehän tuli ambulanssi ja ottivat kokeet ja käskivät hengitellä pussiin vähän aikaa. Kävin sitten vielä myöhemmin testeissä ja syyksi ilmeni kofeiini-yliherkkyys, eli röökillä ei loppujenlopuksi ollut mitään tekemistä sen kanssa, vaan tuon se vaati, että sain lopetettua! Asiaa auttoi kyllä myös se, että tuona vuonna loppui baareissa sisällä polttaminen. Silti vaikein asia mitä oon eläissäni tehnyt oli tuo röökin lopettaminen. Edelleenkään näin 14v jälkeen en kauheena uskalla nikotiinituotteisiin koskea, kroppa kyllä muistaa sen myrkyn edelleen. Kerran vuoteen (yleensä uutena vuotena) tulee muutamat röökinsavut otettua ja voi helvetti kun semmonen euforia aalto pyyhkii koko kropan läpi varpaisiin asti, huhhuh. Nuuskaa tulee baarissa otettua ehkä pari kertaa vuodessa ja melkein sama homma sen kanssa, melko nopeasti pitää heittää pois.
 
Viimeksi muokattu:
Päivän aihe: Skeittaaminen

Seikkaattko vai skeittasitko? Mikä on nätein tricki jonka oot ländänny? Ootko pannuttanu joskus pahasti? Mikä on paras skedeleffa? Millaset kengät ja complete sulla oli? Miten Toni Haukat vaikutti sinuun? Takavarikoitiinko sun sormiskeitit koulussa? Miksi lopetit skeittaamisen?

Asiaa skeittaamisesta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä. Saa postailla hyviä pätkiä, fiilistelyä skeittipeleistä, omia kuvia/videoita, tarinoita yms.

Ps. Palaan asiaan tänään myöhemmin omalla laatupostauksella!


Tässä vielä meitsin mielestä ehdottomasti legendaarisin ja nostalgisin filkka. Tulee about kerran kesässä tiirailtua muutaman frendin kanssa:

 
Hiekkatien varressa lapsuuden viettäneenä ratkaisin asian skeittaamalla meidän vanhassa navetassa. Tuli sitä ehkä jopa kaikkiaa tunti-kaksi harrastettua.
 
Tony Haukkoja tuli pleke1:llä pelattua, samoihin aikoihin tuli huonolla ja lyhyellä menestyksellä kokeiltua tutun skedelautaa. Metri eteenpäin ja almost faceplant, en oo sen jälkeen kokeillu.

Sormisunmuuskeittejä en oo kokeillu/omistanu
 
Kyllä mä skeittasin joskus ala-asteella ja siihen vaikutti varmaan aika paljon just THPS-pelit. En mä oikein kuitenkaan ollietakaan sitten oppinut kunnolla. Rampista osasin lähteä jossain vaiheessa, mutta siihen se sitten jäi. Syytän huonoa menestystäni liian huonoilla välineillä. Mulla oli sellainen urheilukaupan Crazy Creek -kokonaisuus, jossa decki, truckit ja pyörät painoi kukin tonneja. Pyörät ja laakerit rullas hyvin, mutta ei sitä laivaa oikein ilmaan saanut.

Meni jossain vaiheessa homma enemmän paskanjauhannaksi ja munkin syömiseksi siellä skeittiparkin penkillä. Sormiskeittihommia en tajunnut koskaan.

Rodney Mullenista tykkäsin kovasti.
 
Viimeksi muokattu:
Kovasti olisi kiinnostanut jossain vaiheessa lapsuutta, mutta ei ollut edes mitään päällystettyä tietä, missä harjoitella. Paras onnistunut temppuni on muutaman metrin eteneminen kaatumatta. Joskus olen tainnut yrittää hypätäkin. Ensimmäiset kolme Tony Hawkia pleikkarilla ovat luonnollisesti täyttä rautaa. Tuollainen sormiskeittikin minulla on jostain käsittämättömästä syystä ollut.
 
Ollie ja nollie oli ainoat temput jotka opin, mulla oli lapsena helvetin huono koordinaatio. Kai toi skeittaaminen, puissa kiipeily jne. paranti lopulta sitä.

Neloselta tuli joskus 2000-luvun alkupuoliskolla joku kotimainen skeittiohjelma, jota tuli aina katottua. Eri lautoja mulla oli muistaakseni kolme, mutta ne oli jotain perus markettipaskaa.

menikmati on jees ja uudemmista tykkään katella GX1000-porukan lähinnä San Fransiscossa kuvattuja videoita. Sonyn VX1000-kameralla kuvattuna noissa on mukavan nostalginen fiilis.

 
Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta Wizlö on skeitannut.
Mun kolme skeittilautaa on edelleen vanhempien luona tallella.
Oma aktiivikausi oli siellä jossain 91-93 vuosien tienoilla. En kovin tarkkaan muista.
Ei siinä mitään temppuja tehty tai kaiteita grindailtu. Kunhan vain mentiin paikasta toiseen skeitillä potkien.
Lähipuistossa oli ramppi, jossa tuli kanssa käytyä, mutta en mä sieltä ylhäältä koskaan uskaltanut lähteä. Sellaiset pienet nössöilyt vain edes takaisin sieltä maasta käsin. Jos yhtään lähti vauhti nousemaan ja rampin yläreuna lähenemään niin piti lopettaa.
En koskaan oppinut ollieta. Vaikka kuinka yritin laudan päältä ja kanssa pomppia, niin ei se perkele mihinkään ilmaan noussut.

Toni Haukkoja tuli pelattua sangen paljon. Ekat kolme olivat ne parhaat ja niitä eniten pelasin.
PS2:n Toni3 oli ehkä se paras. Tuntui että siinä oli hiottu kahden ekan PS1-pelin jutut täydellisyyteen. Se peli tuli pelattua 100%
Yhden koulukaverin kanssa noita tuli silloin paljon pelattua. Periaatteessa yhdessä pelattiin noita läpi. Ihan hyvää kaksinpelaamista, kun molemmat vuorotellen yrittivät saada kentän tehtäviä läpi.

Skeittikenkiä olen käyttänyt jalkineinani viimeiset parikyt vuotta.
 
Takaisin
Ylös Bottom