Lapsuus ja osa nuoruudesta kahdessa eri rivarissa Kotkassa, jotka on toisistaan muutaman sadan metrin päässä. Alue on hyvää, josta on joku nelisen kisaa ehkä keskustaan. Tällä alueella paljon ökytaloja, mutta me asuttiin ns. vanhalla alueella, jossa vähän simppelimpiä omakoti- ja rivitalokämppiä. Hyvä ja turvallinen paikka kasvaa, jossa oli paljon oman ikäisiä ja paljon mielenkiintoisia paikkoja, missä pyöriä.
Ekan kerran asuin yksinään jo 16-vuotiaana tossa porukoiden kämpässä, kun porukat muutti ulkomaille ja jäin ite Suomeen.
Porukoiden ulkomaan reissujen jälkeen muutin keskustaan kolmioon siskon kaverin kämppikseksi. Siellä tuli noin vuosi asuttua, kunnes muutin Porvooseen opiskelemaan. Opiskelijasolukämppä, mikä oli ihan perseestä ja suorastaan inhotti asua moisessa luukussa, jossa vietnamilainen kämppis onnistui touhuillaan aiheuttamaan putkiremontin.
Kesäloman tullessa palasin lapsuuden rivarikämppään kesäksi ja silloisen muijan kanssa löydettiin syksyksi yhteinen kämppä Loviisasta, joka oli meidän opiskelupaikan (Porvoo) ja kotikaupungin (Kotka) välissä. Loviisan keskustassa kiva kaksio rauhallisessa talossa.
Sitten olikin tiedossa jälkikasvua. Rattaat ja ylin kerros ilman hissiä ei maistunut, niin piti muuttaa. Löydettiin luhtitalo läheltä silloista kämppää, jossa asuttiin siihen asti, kunnes myrsky iski ja vedet tuli katosta läpi.
Siinä tuli aika kiire etsiä uutta kämppää. Päädyttiin sitten palaamaan Kotkaan ja pääsin takaisin Kotkan keskustaan asumaan, missä tuli asuttua eroon saakka, jolloin muutin ihan Kotkan ydinkeskustaan kaksioon. Tää oli itseasiassa eka ja ainut kämppä, jossa olen ns. yksinäni asunut (toki poika oli silloin tällöin yötä, mutta virallisesti yksin), jos ei lasketa mukaan sitä aikaa kun nuoruudessa pidin porukoiden kämppää pystyssä.
Sitten aloin viihtymään uuden parisuhteen myötä naisen kämpässä enemmän ja enemmän. Vuoden vaihteessa luovuin omasta kämpästä ja muutin avovaimon luokse kerrostalokolmioon Karhulan seudulle. Täälläkin alkaa tila loppumaan kesken. Kovasti on yritetty isompaa kämppää etsiä, mutta vielä on turha asuntolainasta haaveilla ja vuokraneliöt on täällä todella harvassa. Katotaan josko tässä nyt joku hyvä kämppä löytyisi. Haaveena olisi jossain vaiheessa ostaa oma kämppä - joko rivari tai omakotitslokämppä. Tää kerrostaloelämä alkaa olemaan nähty.