Olet voittanut 2 000 000 €, mitä teet?

Wiizeli sanoi:
- Omakotitalo jostain tuolta syrjemmästä, eli siis siten että ei ole naapureita ihan siinä ainakaan muutamaan sataan metriin. Tossa toki sitten olisi sitä omaa tonttia ympärillä riittävästi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Wiizeli sanoi:
Ei tosiaan kiinnosta mitkään ulkomaille matkustelut tai ferrarien ostot.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ferrarin sijaan joudut ostamaan traktorin, että pääset hakemaan kaupasta olutta talvellakin. :sherlock:
 
natedogg sanoi:
Se on kyllä totta, että hyvin paljolti varmasti riippuu siitä duunista, miten siellä haluaa jatkella.

Mutta jos joku peruspena jatkaa levyseppähitsarina sen takia että on niin yksinkertanen pälli, ettei osaa ajatella muuta kun töintekoa, niin eiiisss....
Klikkaa laajentaaksesi...
No mitä jos tykkää hitsata levyseppää? Kyllä toimettomana olisi ankeaa.
 
Pitka_Masa sanoi:
No mitä jos tykkää hitsata levyseppää? Kyllä toimettomana olisi ankeaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kai sitä nyt saa hitsata vapaa-ajallakin kun hankkii laitteet?

Miten voi olla niin yksinkertainen mieli ettei osaa tehdä asioita ilman että joku on vieressä käskemässä. En ole koskaan ymmärtänyt.
 
Veikkaan että se on enemmänkin se työyhteisössä saavutettu status ja arvostus, joka pitää siellä työmaailmassa ja tekee muutenkin työstä mielekästä. Aivan sama oikeestaan ootko hitsaaja vai NASA astronautti, jos koet, että sitä sun työtä arvostetaan ja saat siitä hyvää palautetta. Voithan sää kotona tehdä yksin niitä samoja juttuja, mutta et saa sitä "tärkeyden" tunnetta siitä kyllä sitten mitenkään.
 
Kyllä minä vähintään menisin metsää istuttamaan. Ulkoilmatyötä kesällä ja saa miettiä että näistäkin puista tulee sitten paperia ja lautaa niin on 50v päästä mihin raapustaa/pyyhkiä ja mistä rakentaa taloja.
 
nassekova sanoi:
Veikkaan että se on enemmänkin se työyhteisössä saavutettu status ja arvostus, joka pitää siellä työmaailmassa ja tekee muutenkin työstä mielekästä. Aivan sama oikeestaan ootko hitsaaja vai NASA astronautti, jos koet, että sitä sun työtä arvostetaan ja saat siitä hyvää palautetta. Voithan sää kotona tehdä yksin niitä samoja juttuja, mutta et saa sitä "tärkeyden" tunnetta siitä kyllä sitten mitenkään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tää on tosiaan niitä asioita mitä en itse ymmärrä ihmisissä.
Se tietty huomionhakuisuus ja pätemisen tarve ym.
Tai ylipäätään se, että työpaikka kuin työpaikka, niin tavoite on edetä ylemmäs ja ylemmäs arvoasteikolla.
Onhan sitten niitäkin ihmisiä, jotka on tienanneet jo miljoonia ja ja miljoonia euroja/dollareita, mutta silti pitävät edelleen itsensä siellä työmaailmassa missä painetaan hommia enemmän kuin se 40h/viikko.

Eikö ihmiset halua pois oravanpyörästä?
Koetaanko se työ tosiaan niin tärkeäksi itsen ja muiden kannalta, että siellä pysytään vaikka mikä olisi?
Kyllä mulle ainakin oma vapaa-aika on tärkeämpää kuin raha. Ja mun vapaa-aika ei edes ole mitään ihmeellistä.
Mutta silti tänä aamuna kun heräsi ja tiesi ettei tarvitse töihin mennä, niin heti oli jo huomattavasti positiivisempi olo ja melkein toiveikas tulevaisuuden suhteen. Vaikka hemmetti vain kaksi vapaa päivää tässä.
 
Wiizeli sanoi:
Tää on tosiaan niitä asioita mitä en itse ymmärrä ihmisissä.
Se tietty huomionhakuisuus ja pätemisen tarve ym.
Tai ylipäätään se, että työpaikka kuin työpaikka, niin tavoite on edetä ylemmäs ja ylemmäs arvoasteikolla.
Onhan sitten niitäkin ihmisiä, jotka on tienanneet jo miljoonia ja ja miljoonia euroja/dollareita, mutta silti pitävät edelleen itsensä siellä työmaailmassa missä painetaan hommia enemmän kuin se 40h/viikko.

Eikö ihmiset halua pois oravanpyörästä?
Koetaanko se työ tosiaan niin tärkeäksi itsen ja muiden kannalta, että siellä pysytään vaikka mikä olisi?
Kyllä mulle ainakin oma vapaa-aika on tärkeämpää kuin raha. Ja mun vapaa-aika ei edes ole mitään ihmeellistä.
Mutta silti tänä aamuna kun heräsi ja tiesi ettei tarvitse töihin mennä, niin heti oli jo huomattavasti positiivisempi olo ja melkein toiveikas tulevaisuuden suhteen. Vaikka hemmetti vain kaksi vapaa päivää tässä.
Klikkaa laajentaaksesi...


No ite ainakin tykkään omasta työstä ja tiimiläisistä suurinosa on kavereita joiden kanssa käydä kaljalla ja muutakin, siinä missä muutkin kaverit. Eli meikän työhönmeno on suurimmaksi osaksi sitä, että tekis niitä hommia mitä varmaan tekis muutenkin vapaa-ajalla kavereiden kanssa, ja joku hullu vielä maksaa tästä!

Kyllä tylsää tulis jos ei ois työhommia, tai sitten pitäis kehitellä jotain uutta vastaavaa. Yksin en kyllä jaksa puurtaa mitään kovin pitkään, eli se sosiaalinen aspekti pitää itelle kyllä olla. Tottakai se duuni on välissä myös paskaa, ei se nyt aina voi olla fun & games, mutta jos nyt suurimmaksi osaksi on hauskaa niin mikäs tässä. Jos saisin 2milj niin rupeisin varmaan tekee lyhyempää viikkoa, mutta ainakin jonku aikaa jatkaisin kyllä nykyisiä hommia (kunnes keksisin jotain korvaavaa ajanvietettä).
 
Wiizeli sanoi:
Tää on tosiaan niitä asioita mitä en itse ymmärrä ihmisissä.
Se tietty huomionhakuisuus ja pätemisen tarve ym.
Tai ylipäätään se, että työpaikka kuin työpaikka, niin tavoite on edetä ylemmäs ja ylemmäs arvoasteikolla.
Onhan sitten niitäkin ihmisiä, jotka on tienanneet jo miljoonia ja ja miljoonia euroja/dollareita, mutta silti pitävät edelleen itsensä siellä työmaailmassa missä painetaan hommia enemmän kuin se 40h/viikko.

Eikö ihmiset halua pois oravanpyörästä?
Koetaanko se työ tosiaan niin tärkeäksi itsen ja muiden kannalta, että siellä pysytään vaikka mikä olisi?
Kyllä mulle ainakin oma vapaa-aika on tärkeämpää kuin raha. Ja mun vapaa-aika ei edes ole mitään ihmeellistä.
Mutta silti tänä aamuna kun heräsi ja tiesi ettei tarvitse töihin mennä, niin heti oli jo huomattavasti positiivisempi olo ja melkein toiveikas tulevaisuuden suhteen. Vaikka hemmetti vain kaksi vapaa päivää tässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähdet negatiivisen kautta. Ei kyseessä ole huomion tai pätemisen tarve, vaan tunne siitä että tekee jotain hyödyllistä.
 
Ite tykkään ajatuksesta siitä, että maailmaan jäisi itsestä muutakin kuin märkä läntti (tai jälkikasvua, mikä ei itsellä ole millään prioriteetilla). Kaikki taiteen tekemiseen liittyvä ollut kyllä 5/5 suuntimana omassa elämässä, siihen meininkiin mielellään panostaa rahallisesti niin paljon kun vaan suinkin pystyy ja/tai on tarpeen.

Yksi vaihtoehtoinen riskipitoisempi kuvio itsellä olisi kyllä toisaalta sekin, että palkkaisi nykyiseen pelifirmaan pari osaavaa tekijää lisää ja lähtisi toteuttamaan hieman pidemmän tähtäimen peliprojektia nyt kun olisi pätäkkää vähän toteuttaa ambitioita. Pelkät henkilöstökulut jos laskeskelisi, niin miljoonalla voisi työstää yksittäistä projektia viiden vuoden ajan. Kaksi miljoonaa pöytään niin sillä katetaan kaikki loputkin kulut viiden vuoden osalta (and then some) ja siitä saisi allokoitua kunnon siivu markkinointiinkin.
 
Pitka_Masa sanoi:
Lähdet negatiivisen kautta. Ei kyseessä ole huomion tai pätemisen tarve, vaan tunne siitä että tekee jotain hyödyllistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Harvoilla on mahdollisuutta tämänsortin luksukseen.
Onnea kaikille jotka moiseen asemaan ovat päässeet, mutta vaikea on tommosta suurta ylpeyttä työstään kantaa kun kerää jotain vitun aplepaskaa varastossa itteään vitusti rikkaammille.

Ns. "oikeaa" alaani pidän toki äärimmäisen tärkeänä, mut hetkeäkään en sitäkään hommaa tekis jos ei rahasta ois pulaa.
 
kaamio sanoi:
Harvoilla on mahdollisuutta tämänsortin luksukseen.
Onnea kaikille jotka moiseen asemaan ovat päässeet, mutta vaikea on tommosta suurta ylpeyttä työstään kantaa kun kerää jotain vitun aplepaskaa varastossa itteään vitusti rikkaammille.

Ns. "oikeaa" alaani pidän toki äärimmäisen tärkeänä, mut hetkeäkään en sitäkään hommaa tekis jos ei rahasta ois pulaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
On se vähän ajattelutavasta kiinni mutta en minäkään osaisi ajatella tekeväni mitään hyödyllistä jos vaikka passaisin Levillä englantilaisia turisteja. Teollisuuden töissä tuollainnen ajattelu on helpompaa, vaikka kyllähän ainakin Marxin lisöarvoteorian mukaan joku muu sen hyödyn korjaa aina palkkatöissä.
 
kaamio sanoi:
Harvoilla on mahdollisuutta tämänsortin luksukseen.
Onnea kaikille jotka moiseen asemaan ovat päässeet, mutta vaikea on tommosta suurta ylpeyttä työstään kantaa kun kerää jotain vitun aplepaskaa varastossa itteään vitusti rikkaammille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka pystyisikin ottamaan myös sellaisen näkökulman minkä kautta ymmärtäisikin ihan hyvin sen että osa pitää töistään juurikin sen "kokee olevansa olemassaolossaan ja siinä mitä tekee hyödyllinen muillekin" niin silti pakko klikata tykkäys tohon mitä kaamio kirjoitti. Tossa tulee erittäin hyvin esille myös se toinen puoli missä on paljon yhtymäkohtia siihen miten olen joskus itsekkin miettinyt asiaa. Toki asia erikseen on sellaiset ihmiset jotka omilla toimillaan ja omalla esimerkillään osoittavat jotain sellaisia piirteitä jotka havaitessasi ihan mielellään voisit ikäänkuin lähteä siihen mukaan, eli vähän ikäänkuin ottaa sellaisen palvelijan roolin jossa teet tietyn osan jostain kokonaisuudesta koska se jonkun/jonkin aloittama prosessi johtaa lopulta sillä lailla positiivisiin tuloksiin että olet mielellään ja ihan vapaasta tahdostasi siinä mukana. (hyvä esimerkki tollaisesta olisi se että mikä voi motivoida esim kirjoittamaan nintendopuolelle mitä sinne on tullut kirjoitettua, eli koska foorumilla on positiivisia (yleishyödyllisiäkin) vaikutuksia niin ihan mielellään tekee jonkin osa-alueen sellaisesta koska se edistää yleishyödyllisesti sitä että kuka vaan tasapuolisesti voi päästä siihen informaatioon käsiksi)

Mutta sitten meillä on myös sellaisia näkökulmia ja löytyy sellaisia henkilöitä joista voi havaita kaiken muun ohesta että henkilöillä on sellaiseen maailmankuvaan piirteitä joissa ensinnäkin asioilla on vähän ikäänkuin hierarkiarakenteita, ja sen lisäksi osa henkilöistä ihan oikeastikin vaikuttaisi maailmankatsomuksessaan kuvittelevan, että vähän ikäänkuin heidän "alapuolellaan" olisi jokin velvollisuus toimia heidän tahtoaan palvellen. Enkä tarkoita tätä nyt mistään marxilaisesta näkökulmasta, vaan enemmänkin ihan yleisesti valta ja kontrollisuhteiden kautta mietittynä.

Törmännyt ihan todellisissa tilanteissa monta kertaa sellaiseen että jokin toinen osapuoli on selvästikin lähtenyt liikkeelle sellaisessa hengessä jossa kuvittelee että toisella osapuolella olisi jonkinlainen vähän niinkuin eksistentiaalinen tyhjiö, joka johtuisi siitä että tällä tavalla tai toisella huonompiosaiseksi tai hierarkkisesti alemmaksi nähdyllä yksilöllä ei olisi keinoa mitä kautta palvella tämän ensimmäisen tarkoitusperiä tai sitä kokonaisuutta mitä tämä ensimmäinen näkisi yleishyödyllisenä. Sellainen ns "normaalien keskiluokkaisten" kollektiivinen narsismi ja sitä kautta itsensä kuvittelu jotenkin paremmaksi tai ylempiarvoiseksi, ja sieltä juurensa johtavat kuvitelmat siitä miten muutkin jakaisivat samanlaisen näkökulman ja viitteitä samanlaiseen maailmankatsomukseen kuin mitä heillä on, on ihan todellinen ilmiö. Kuten on myös se että tämä kokonaisuutena myös pyrkii luomaan tuntemuksia vääränlaisuudesta, tai alempiarvoisuudesta jossa sitten ikäänkuin olisi "mahdollisuus nousta" sillä että myötäilisi sitä tavalla tai toisella paremmassa arvossa olevaksi määritellyn tahtoa ja jotain kautta suostuisi sellaisen palvelijan rooliin.

Jos joku ei usko että tollainen ilmiö olisi ihan todellinen niin minkähän takia hyvin monilla esim syrjäytyneiksi luokitelluilla on usein tuntemuksia jonkinlaisesta riittämättömyydestä tai alemmuudesta, ja minkä takia sitten osa sellaisista käytännössä vähänkuin pyrkii "ylimiellyttämään" mitä tahansa. Koska tollaisten tuntemusten kokeminen tulee pikkuhiljaa ikäänkuin ohjelmoituna yksilöiden maailmankuvaan ulkopuolelta käsin ja tottakai se edistää joidenkin yksilöiden vallankäyttöä suhteessa toisiin.

Menee ehkä vähän liiankin syvälle (vaikkei oikeastaan edes ole kuin pintaraapaisu) mut huomannut vain vähän ton suuntaista kun alkaa kaikkea miettimään "miksi" kannalta
 
Mirsku sanoi:
Vaikka pystyisikin ottamaan myös sellaisen näkökulman minkä kautta ymmärtäisikin ihan hyvin sen että osa pitää töistään juurikin sen "kokee olevansa olemassaolossaan ja siinä mitä tekee hyödyllinen muillekin" niin silti pakko klikata tykkäys tohon mitä kaamio kirjoitti. Tossa tulee erittäin hyvin esille myös se toinen puoli missä on paljon yhtymäkohtia siihen miten olen joskus itsekkin miettinyt asiaa. Toki asia erikseen on sellaiset ihmiset jotka omilla toimillaan ja omalla esimerkillään osoittavat jotain sellaisia piirteitä jotka havaitessasi ihan mielellään voisit ikäänkuin lähteä siihen mukaan, eli vähän ikäänkuin ottaa sellaisen palvelijan roolin jossa teet tietyn osan jostain kokonaisuudesta koska se jonkun/jonkin aloittama prosessi johtaa lopulta sillä lailla positiivisiin tuloksiin että olet mielellään ja ihan vapaasta tahdostasi siinä mukana. (hyvä esimerkki tollaisesta olisi se että mikä voi motivoida esim kirjoittamaan nintendopuolelle mitä sinne on tullut kirjoitettua, eli koska foorumilla on positiivisia (yleishyödyllisiäkin) vaikutuksia niin ihan mielellään tekee jonkin osa-alueen sellaisesta koska se edistää yleishyödyllisesti sitä että kuka vaan tasapuolisesti voi päästä siihen informaatioon käsiksi)

Mutta sitten meillä on myös sellaisia näkökulmia ja löytyy sellaisia henkilöitä joista voi havaita kaiken muun ohesta että henkilöillä on sellaiseen maailmankuvaan piirteitä joissa ensinnäkin asioilla on vähän ikäänkuin hierarkiarakenteita, ja sen lisäksi osa henkilöistä ihan oikeastikin vaikuttaisi maailmankatsomuksessaan kuvittelevan, että vähän ikäänkuin heidän "alapuolellaan" olisi jokin velvollisuus toimia heidän tahtoaan palvellen. Enkä tarkoita tätä nyt mistään marxilaisesta näkökulmasta, vaan enemmänkin ihan yleisesti valta ja kontrollisuhteiden kautta mietittynä.

Törmännyt ihan todellisissa tilanteissa monta kertaa sellaiseen että jokin toinen osapuoli on selvästikin lähtenyt liikkeelle sellaisessa hengessä jossa kuvittelee että toisella osapuolella olisi jonkinlainen vähän niinkuin eksistentiaalinen tyhjiö, joka johtuisi siitä että tällä tavalla tai toisella huonompiosaiseksi tai hierarkkisesti alemmaksi nähdyllä yksilöllä ei olisi keinoa mitä kautta palvella tämän ensimmäisen tarkoitusperiä tai sitä kokonaisuutta mitä tämä ensimmäinen näkisi yleishyödyllisenä. Sellainen ns "normaalien keskiluokkaisten" kollektiivinen narsismi ja sitä kautta itsensä kuvittelu jotenkin paremmaksi tai ylempiarvoiseksi, ja sieltä juurensa johtavat kuvitelmat siitä miten muutkin jakaisivat samanlaisen näkökulman ja viitteitä samanlaiseen maailmankatsomukseen kuin mitä heillä on, on ihan todellinen ilmiö. Kuten on myös se että tämä kokonaisuutena myös pyrkii luomaan tuntemuksia vääränlaisuudesta, tai alempiarvoisuudesta jossa sitten ikäänkuin olisi "mahdollisuus nousta" sillä että myötäilisi sitä tavalla tai toisella paremmassa arvossa olevaksi määritellyn tahtoa ja jotain kautta suostuisi sellaisen palvelijan rooliin.

Jos joku ei usko että tollainen ilmiö olisi ihan todellinen niin minkähän takia hyvin monilla esim syrjäytyneiksi luokitelluilla on usein tuntemuksia jonkinlaisesta riittämättömyydestä tai alemmuudesta, ja minkä takia sitten osa sellaisista käytännössä vähänkuin pyrkii "ylimiellyttämään" mitä tahansa. Koska tollaisten tuntemusten kokeminen tulee pikkuhiljaa ikäänkuin ohjelmoituna yksilöiden maailmankuvaan ulkopuolelta käsin ja tottakai se edistää joidenkin yksilöiden vallankäyttöä suhteessa toisiin.

Menee ehkä vähän liiankin syvälle (vaikkei oikeastaan edes ole kuin pintaraapaisu) mut huomannut vain vähän ton suuntaista kun alkaa kaikkea miettimään "miksi" kannalta
Klikkaa laajentaaksesi...
En tällä viestillä vittuile, mutta sinun pitäisi luopua kirjoittaessasi enemmän kuin yhden sivulauseen käytöstä. Minulla on vähän samaa vikaa itsellänikin kun kirjoitan gradua.

Luin viestisi ja sinulla on siellä jokin mielenkiintoinen ajatus, mutta minä en saa siitä kiinni kun en tiedä missä asian pihvi on. Eniten johtuu lauserakenteesta.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös Bottom