En ole NES:n kanssa elänyttä sukupolvea, joten makuni on aika yllätyksetön. Pahoittelen.
12p.
Mega Man 2
NES:stä tulee ensimmäisenä mieleen Mega Man 2, joten annetaan sille ykkössija. Pieniä lapsuksia mukana toki on, mutta kakkonen on silti muistettavin ja hauskin pelata. Aseiden voimatasot ovat ihan mitä sattuu, mutta ainakin ne ovat erilasia ja välillä hauskoja käyttää.
10p.
The Legend of Zelda
Upea, tiivis mutta avoin maailma täynnä salaisuuksia ja arkademaisen hauska pelattavuus. Tämän lähemmäs täydellistä Zeldaa eivät jatko-osat koskaan päässeet.
8p.
Castlevania
Sarjan ensimmäisen osa on täydellinen paketti, jossa kaikki mekaniikat natsaavat yhteen. Pelaaminen vaatii valppautta ja kekseliäisyyttä, ja jokaiselle aseelle on oma paikkansa. "Kankeat" kontrollit pistävät pelaajan sitoutumaan valintoihinsa, sekä luovat yhdessä kauniisti väritetyn grafiikan ja legendaarisen ääniraidan kanssa erinomaisen kauhutunnelman.
7p.
Mega Man 6
NES-Megisten helpoin ja yksinkertaisin osa. Tästä on hyvä aloittaa, ja se menikin ensimmäisenä läpi. Kenttäsuunnittelun ohella Rushin turripuvut ovat erityisesti mieleeni. Pelin uskomattomat juonenkäänteet todistavat videopelien olevan tarinankerronnan aatelia.
6p.
Super Mario Bros. 3
Mario kolmosen kentät ovat kaikki erilaisia ja hauskoja pelata, ja kontrollitkin ovat paljon sulavammat kuin aiemmissa. Välillä pelaaminen menee turhankin ahtaaksi jyystämiseksi, mutta ilolla tämän aina pelaa lävitse.
5p.
Mega Man 5
Kuusikon vähiten muistettava osa, jonka pelaaminen ilahduttaa aina. Onko
Proto Man's Castle sarjan paras biisi?
4p.
Mega Man 3
Kolmosesta jää aina paha maku suuhun, sillä kaikki mikä tapahtuu robottimestareiden kukistamisen jälkeen on joko ärsyttävää tai vaisua tuhkaa. Muuten kyseessä on varsin letkeä seikkailu.
3p.
Super Mario Bros.
Super Mario World ja Sunshine olivat jo lapsena tylsiä, mutta SMB1 iskikin kovaa. Super Mario on hauska lelu, jossa hypyn painaminen tuo välittömästi lapsellisen ilon huulille, aivan kuin helistintä heiluttaisi. Hyppäämällä edetään rotkojen yli, avataan laatikon sekä tietysti väistetään ja pähitetään viholliset. Jos tämä olisi Ubisoftin tekemä peli, olisi jokaiselle näistä toiminnoista oma näppäinkomentonsa. Pelaaminen vaatii lujaa tilannetajua, mutta tutkimushenkiset pelaajat voivat pähittää pelin salareilla ja esineillä. Videopelit eivät ole tämän jälkeen kehittyneet enää minnekään ja pelaaminen on aina hauskaa, joten ehkä Mario ykkönen ansaitsisi olla listan ykkönen?
2p.
Zelda 2: Adventure of Link
Lapsena peli tuntui liian vaikealta ja erilaiselta toimintaseikkailulta. Myöhemmin Zelda2 osoittautuikin piristävän vaikeaksi ja erilaiseksi toimintaseikkailuksi.
1p.
Darkwing Duck
Kymmenes peli piti listalle saada, joten eiköhän yksi Capcomin Disneyhyppely mahdu mukaan. Niistä suosikkini on Aku Ankka pukeutuneena Mega Maniksi.
