NES-Retron seikkailupelikerho (#68: Lost Horizon)

Itellä peli vasta ekan tunnin pyörinyt. Tykkään että tässä on saatu joihinkin ruutuihin "elämää" että siellä pyörii autoja ja ihmisiä sun muuta dallailemassa eikä ole vain staattisia ruutuja missä ehkä joku vähän heiluu kaksi freimiä. Lauran suhinat mikkiin kans häiritsee jonnin verran mutta sen verran hienoja aksentteja on pelissä, että puheet jää toistaiseksi päälle. Taksilla piti ajella edes takaisin ja kuunnella taksikuskin paskoja juttuja varmaan ainakin puol tuntia. Kuinkahan paljon noita juttuja löytyy?

Noh homma jatkuu positiivisissa merkeissä: I take it and place it in my purse.
 
Peli meni eilen läpi asti ja on kyllä omasta mielestä ollut ehkä paras kerhopeli minkä olen pelannut. Ei ollut ennestään tuttu tämä Laura Jousi, mutta täytyy tutkia tämä seuraavakin tuotos. Paskin lopputulos tuli ilmeisesti itsellekin ja tykkään kyllä tuosta että pelillä on useita eri vaihtoehtoisia loppuja joka lisää seikkailupelille uudelleenpeluuarvoa. Yleensä seikkailupelillä ei juuri moista ole, koska passlet muistaa ulkoa toisella kertaa.
Harhailua myös koin itse pelissä joka nyt kuitenkin on aika ominaista näille vanhoille seikkailupeleille. Ei kuitenkaan lähellekään Kyrandia tason arpomista vaan kyllä tässä joku punainen lanka oli jatkuvasti mitä pystyi käydä ihmettelemässä jos ei muuten homma edennyt.

Matkitaan Toveria ja lähtkäistään arvosanaksi 4/5 maalta kaupunkiin eksynyttä neitietsivää.
 
Mikäs on tilanne käyttäjätunnuksilla @kaamio ja @Rami Airola ? Ootteko pelailleet nyt tätä, tai aiotteko pelata tätä vai millaisiin meininkeihin ootte päätyneet?
 
Tuli muuten vuosi kerhoilua täyteen Loomin aikaan.

Itsekin pariinkymmeneen kerhopeliin osallistunut ja tahti on hurja, varsinkin jos vertaa miten vähän on edelliseen kymmeneen-viiteentoista vuoteen tullut seikkailupelejä pelailtua. Että voi rehellisesti sanoa tämän herättäneen kiinnostuksen genreä kohtaan ihan uudella tapaa! Ihan itsenäisestikin on niitä tullut naksuteltua!
 
Vaikuttaa siltä, että pelit on pelattu.

The Dagger of Amon Ra:n läpäisi varsinaisena kerhopeliaikana kaksi pelaajaa. Pelaajien antamien arvosanojen keskiarvo on 4,00. Pistetaulukossa näillä pisteillä päästään sijalle 5 tai jaetulle sijalle 4 tai jotain sinne päin. Pisteissä siis tasalukemiin The Book of Unwritten Talesin kanssa. Nyt on siis TOP5:ssa sellainen tilanne, että kahdella peliparilla on tasapisteet. The Dagger of Amon Ra saa kiitosta onnistuneesta 1920-luvun tunnelmastaan ja useampaan läpipeluukertaan kannustavista erilaisista loppuratkaisuista. Aivan kuten kaikkien aikaisempienkin pelien kohdalla, niin tästäkin pelistä otetaan vielä jälkijunassa vastaan arvosteluja ja pistetaulukoita päivitetään.

Pelin valitsijan lisäksi peliä varsinaisesti pelasi vain yksi kerholainen. Kahdella muulla kerholaisella oli kuitenkin ainakin puolikas ajatus pelin pelaamisesta ja toinen teki jopa käsittääkseni uuden pelihankinnan. Ajattelin ottaa nämä kerholaiset mukaan arvontaan taas sellaisella "kiitos, en tilaa mitään, osallistun vain arvontaan" -tyyppisellä metodilla. Ajatuksena taustalla oli se, ettei homma menisi automaattisesti siihen, että minä ja sampyla vaan valkkaillaan vuorotellen näitä pelejä.

Suoritin arvonnan. Arvontaan osallistujille määriteltiin jälleen osallistujalistan rivinumeron mukainen numeerinen arvo. Se, jonka numero tuli satunnaislukugeneraattorista ensimmäisen kerran kolmesti oli voittaja. Arvontaan osallistui kolme käyttäjätunnusta. Pelin valitsija ei osallistunut arvontaan.

Arpaonni on määrittänyt voittajaksi ja seuraavan kerhopelin valitsijaksi käyttäjätunnuksen... @Sampyla ! Onnittelut voittajalle! Sampyla voitti urheasti arvonnan, vaikka paha kerhomestari yrittikin tilastollisesti vaikeuttaa voittoa!

Kerrohan peli kun ehdit!
 
jahas no nyt kun kerran paras kaverini; meidän kahden hengen kerhossamme; Tiukka Toveri on minut jälleen nimennyt, niin sventterillä pötäistään tämmöinen alennuksessa 5,39e oleva komistus:

e309ae750f3b446eb1d476ff47ea2bf1.jpg


Jos sattuu olemaan microsoftin xbox gamepass tilaaja niin siellä myös pelattavana "ilmaiseksi" tai kokeiluhintaan 1e/kk.

Mobygames kirjoittaa seuraavasti:
Huzzah! The holy war is over! Your oppressors have been vanquished, the churches of the Old God lay in ruin and thousands of innocent people have been murdered! But it's not all good news; the tyrant Heavenly Peter has escaped your clutches, and you have been tasked with the mission of finding him...

Your journey will take you through a richly detailed landscape built from hundreds of different Renaissance paintings. You will steal a ship, feed a donkey, compete in a talent contest, assist an inept street magician, sing, dance, play the (magic?) flute, poke a man's face, hunt for treasure and have a chat with Our Lord God Almighty... But will you find Heavenly Peter? And if you do, how will you take your revenge!?
  • Pointing and Clicking – A traditional point and click interface, with a 'verb coin' interaction menu and a simple inventory from which you can drag and drop your preciously hoarded items.

  • Renaissance Artwork – Paintings by Rembrandt, Botticelli, Michelangelo and many more are brought together into one consistent world, in a way that is also as sympathetic as possible to the original works.

  • Classical Music – a soundtrack selected to fit with the style of the artwork. Music from classical composers such as Vivaldi, Bach and George Frideric Handel will accompany you on your journey.

  • Standalone Story - The Procession to Calvary is set in the same world as Four Last Things, but it's story can be played independently.

  • Optional Murder – You will be equipped with a sword. This will become useful in a number of different situation, but you will be strongly discouraged from using it on people. Ignoring this advice - and murdering anyone who stands in your way – will serve as a useful method of skipping any puzzles you don't like. But be warned; your actions might come back to haunt you...

  • Nonsense – A style of humour reminiscent of the surreal, anarchic comedy of Monty Python. Lofty subject matter is treated with refreshing flippancy. Gags about butts are taken very seriously. But rest assured, while some of the jokes may be ridiculous, the puzzles make perfect sense! (or at least adhere to a consistent internal logic)

  • Moments of Surprising Profundity – Actually, no... Don't read too much into it.
 
jahas no nyt kun kerran paras kaverini; meidän kahden hengen kerhossamme; Tiukka Toveri on minut jälleen nimennyt, niin sventterillä pötäistään tämmöinen alennuksessa 5,39e oleva komistus:

e309ae750f3b446eb1d476ff47ea2bf1.jpg


Jos sattuu olemaan microsoftin xbox gamepass tilaaja niin siellä myös pelattavana "ilmaiseksi" tai kokeiluhintaan 1e/kk.

Mobygames kirjoittaa seuraavasti:
Huzzah! The holy war is over! Your oppressors have been vanquished, the churches of the Old God lay in ruin and thousands of innocent people have been murdered! But it's not all good news; the tyrant Heavenly Peter has escaped your clutches, and you have been tasked with the mission of finding him...

Your journey will take you through a richly detailed landscape built from hundreds of different Renaissance paintings. You will steal a ship, feed a donkey, compete in a talent contest, assist an inept street magician, sing, dance, play the (magic?) flute, poke a man's face, hunt for treasure and have a chat with Our Lord God Almighty... But will you find Heavenly Peter? And if you do, how will you take your revenge!?
  • Pointing and Clicking – A traditional point and click interface, with a 'verb coin' interaction menu and a simple inventory from which you can drag and drop your preciously hoarded items.

  • Renaissance Artwork – Paintings by Rembrandt, Botticelli, Michelangelo and many more are brought together into one consistent world, in a way that is also as sympathetic as possible to the original works.

  • Classical Music – a soundtrack selected to fit with the style of the artwork. Music from classical composers such as Vivaldi, Bach and George Frideric Handel will accompany you on your journey.

  • Standalone Story - The Procession to Calvary is set in the same world as Four Last Things, but it's story can be played independently.

  • Optional Murder – You will be equipped with a sword. This will become useful in a number of different situation, but you will be strongly discouraged from using it on people. Ignoring this advice - and murdering anyone who stands in your way – will serve as a useful method of skipping any puzzles you don't like. But be warned; your actions might come back to haunt you...

  • Nonsense – A style of humour reminiscent of the surreal, anarchic comedy of Monty Python. Lofty subject matter is treated with refreshing flippancy. Gags about butts are taken very seriously. But rest assured, while some of the jokes may be ridiculous, the puzzles make perfect sense! (or at least adhere to a consistent internal logic)

  • Moments of Surprising Profundity – Actually, no... Don't read too much into it.


Ai Failcabin - The Video Game julkaistiin sittenkin eri nimellä? :dolan:
 
Mielenkiintoisen oloinen peli! Ilmoittautumisia kehiin! Ite aloittelen jahka olen saanut Torin's Passagen pelattua läpi ensin. @Kaappis onkin tämän jo syyskuussa pelannut. Haitanneeko sinua, jos laitan sinut arvontataulukkoon statuksella "läpäissyt aiemmin" ja arvosanaksi täällä antamasi arvosanan?

Edit: Onko kellään mitään hajua, että minkä maalainen tämän pelin tekijä Joe Richardson on?
Edit 2: Se on skotti.
 
Viimeksi muokattu:
Tuon voiski ladata, kun löytyy iPadillekin Appstoresta ja oon muutenkin aiemmin harkinnu sen sekä myös tekijän toisen pelin Four Last Thingsin ostamista. En oo varma ehdinkö työkiireiltä pelaileen ihan samaa tahtia kuin muut, mut kattellaan miten maistuu.
 
Alotin pelin, ja pelasin eilen yhden lopun (nopeimman, "you lose", jossa vaan tapan kaikki ja skippaan puzzlet), ja loppupuolelle myös toisen lopetuksen. Tässä taisi achievementtien mukaan olla kolme tai neljä erilaista loppua.

Todella lyhyt pelihän on kyseessä, jos eilen pelasin ~1,5h ja veikkaan että tänään menee joku tunteroinen että pelaan loppuun. Tarkempaa pohdintaa sitten kun läpi.
 
The Procession to Calvary (PC, Xbox Game Pass)

~3h sujahti, pelattu läpi "pikapeluu" ja varsinainen läpipeluu. Pelissä taitaa olla kolme eri loppua, josta näin kaikki (tallensin juuri ennen pelin loppua).

Visuaalisesti todella näyttävä ja hauska tyyli, joka tuo mieleen mainostetun Monty Pythonin. Harmittavasti kirjoitus ei ole kuivaa brittihuumoria, vaan enemmän sellaista lol random ja "what's up fuckwads", joka ei sovi tyyliin lainkaan. Ei ollut hymy herkässä. Osa keskusteluista jaarittelee turhia pitkään. Äänimaailma on lähes autio ja puhetta ei ole lainkaan, jonka vuoksi itse tuli ainakin klikkailtua ja pikaluettua kaikki keskustelut.

Puzzlet ovat kevyitä ja helppoja. Kerran kurkkasin läpipeluuohjetta kun en hiffanut mitä pitäisi tehdä. Loogisia? No joo. Lyhykäisyydessään ihan sujuva, mutta puzzleista ei jäänyt ahaa-elämyksiä. Pääasiallisesti pelasin komean ulkoasun ja jännästi yhdistettyjen klassisten maalausten vuoksi. Jos ne eivät ole entuudestaan kovin tuttuja (kuten minulle), niitä voi ihmetellä yhdessä galleriahuoneessa erikseen. Klassista musiikkia soi joka ruudussa, joka tuntuu jotenkin laiskalta valinnalta. Kappaleet vaihtuvat muutenkin ihan jatkuvasti, kun ruuduissa harvoin vierailee pitempää aikaa.

Jäi vähän samanlainen fiilis kuin life of D. Duckin pelaamisesta. Eli sellainen 3/5, ihan mielellään pelattava lyhyt hassutteluseikkailu.
 
Viimeksi muokattu:
Itse ostelin Joe Richardson bundlen, kun on hänen pelit kiinnostaneet jo jonkin aikaa. Yritän mahduttaa ton The Procession to Calvaryn johonkin väliin, jos kerran on sen verran lyhyt niin enköhän ehdi johonkin väliin Elden Ringin peluusta mahduttaa. Menee varmaan maanantaina - tiistaina akselille pelailut eli mukana ollaan.
 
Jos sattuu olemaan microsoftin xbox gamepass tilaaja niin siellä myös pelattavana "ilmaiseksi" tai kokeiluhintaan 1e/kk.

Jaa, no kait mieki sitte taas. Näyttää kyllä sellaselta mukahassulta peliltä, että voi ihan oksettaa, mutta kokeillaan nyt avoimin mielin.
 
Takaisin
Ylös Bottom