Minkä kirjan luit viimeksi?

Juu näköjäänä oli 54 kirjaa siinä pääsarjassa. En sit tiiä miten katoin että ois lukenu 8. :D

Toisaalta tää Massiven viesti voinee selittää asiaa:

Oiskohan noita Tammen ekoja suomennoksia olemassa vain kahdeksan, loput sitten erilaisilla kansilla? Muistelisin että itse lapsena luin noita kaikki mitkä meidän kirjastossa oli ja niitä taisi olla juuri se kahdeksan.

Ehkä noita on aikoinaan ollut se 8 siinä sarjassa jollakin hetkellä. (OHO!)

Tuli itsekin noita luettua lapsena ja muistelen viihtyneeni, vaikka vähän ehkä pöhköjä juttu olikin!

Nää body snatchers -jutut tosin toimivat jo silloin ihan 5/5 verran: "Yeerkit ovat harmaita nilviäisiä, jotka ryömivät korvasta sisään ja ottavat isäntäeliön aivot valtaansa."
 
Nää body snatchers -jutut tosin toimivat jo silloin ihan 5/5 verran: "Yeerkit ovat harmaita nilviäisiä, jotka ryömivät korvasta sisään ja ottavat isäntäeliön aivot valtaansa."
Itseä huvitti aina kun nämä oli suoraan Stargatesta pöllitty.
 
Toisaalta tää Massiven viesti voinee selittää asiaa:



Ehkä noita on aikoinaan ollut se 8 siinä sarjassa jollakin hetkellä. (OHO!)

Tuli itsekin noita luettua lapsena ja muistelen viihtyneeni, vaikka vähän ehkä pöhköjä juttu olikin!

Nää body snatchers -jutut tosin toimivat jo silloin ihan 5/5 verran: "Yeerkit ovat harmaita nilviäisiä, jotka ryömivät korvasta sisään ja ottavat isäntäeliön aivot valtaansa."

Joo no kaheksan suomennettua osaa löysin kirpparilta just.

Yeerkejä :ohgawd:

Ihan kivoja nää on itelle lukee. Tulee mielee jollain tasolla vähä joku yks goosebumps sarja, vai mikähän se oli. Niitä nuorena ja lapsena luin enemmän, mut en näitä.
 
The Last Hero

Terry Pratchettin käsittääkseni ainoa suomentamaton Discworld kirja. Cohen Barbaari päättää tuhota jumalat oleessaan jo ikivanha. Rincewindin ja kumppaneiden tehtäväksi jää pelastaa maailma, joka johtaa avaruuslentoon. Oli hauska lukea kevyt englannin kielinen kirja ja kuvitettu versio, käsittääkseni ei ole kuvittamatonta, oli hauska lisä. Suosittelen.

IMG_1256.jpeg
Kirjaudu tai rekisteröidy katsoaksesi spoilerin sisällön.
 
Viimeksi muokattu:
Kim Newman
Anno Dracula 1968: Aquarius
2015

Opiskelijoita murhataan vampyyrien toimesta Lontoossa rauhan ja rakkauden vuosikymmenen lopulla, ja sarjan aiemmista osista tuttu journalisti Kate tutkii asiaa samalla kun rotusuhteet ihmisten ja vampyyrien välillä kuumenevat.

Toinen Newmanin kirjoittama novelli joka sitoo yhteen sarjan kahta parikymmentä vuotta vanhempaa osaa. Tässä oli ihan kiva juoni ja murhamysteerikin oli alkuunsa kiva, mutta sen päätös oli loppupeleissä aika laiha. Kyseessä onkin enemmän Katen hahmoa kehittävä tarina ilman että hahmolle itsekseen ei tarvitse uhrata 150 sivua jostain kokopitkästä kirjasta.
Toimivaa menoa kuitenkin sarjan aikaisempien osien tyylillä.
3.5/5
 
Marko Hautala
Kuokkamummo
2014

Tämähän oli hieman kuin Suomen Candyman. Kuokkamummo on siis kirjassa vaasalaisen betonilähiön urbaanilegenda sen lähimetsiä vaanivasta mummosta joka tappaa kuokalla lapsia, hautaa niiden sydämet perunamaahan ja syö ne kun ovat siellä mustuneet. Yhtäläisyys Candymaniin on siis aika selkeä, mutta suomalainen tapahtumapaikka tuo siihen verrattuna hauskaa kontrastia kun betonilähiön vieressä on metsää, merenrantaa ja porvareiden asuinalue eivätkä tapahtumat sijoitu vain kerrostaloihin. Kunnon urbaania folk-kauhua siis.

Kirja on nopeasti luettu mutta harmillisesti sen toinen kolmannes on selkeästi hitaampaa, sillä Hautala viettää ihan liian pitkän ajan vuodessa 1987 parin hahmon teini-iässä. Tällä on toki syynsä, mutta hahmoihin käytetään mielestäni liian pitkä aika ilman että se syventää heidän tarkoitustaan tarinalle. Hahmot ovat myös hieman kliseisiä, eli miellään keskittyisin enemmän kirjan kauhuun.
Hautala on rakentanut selkeästi mytologiaansa jonkun verran, mutta ei lähde sitä liikaa selittelemään vaan se on lukijan itse tulkittavissa mikä oli kivaa. Lopussa olisin kuitenkin kaivannut hieman enemmän Kuokkamummon tarinaan perehtymistä, sillä nyt mm. mukana oleva pieni lovecraftmäinen elementti jää erittäin vähäiseksi.

Ihan hyvä kauhutarina kuitenkin, jota ikävästi tylsentää liiallinen teinifiilistely.
3.5/5
 
Frank Herbert
Dune Messiah
1969

12 vuotta alkuperäisen kirjan tapahtumien jälkeen sijoittuva jatko-osa ja päätös Paul Atreideksen tarinalle ei ole samantasoinen mestariteos kuin Dune, mutta oli kyseessä silti edelleen hyvää scifiä. Tämä on noin pituudeltaan noin puolet ekasta kirjasta eikä sen takia ihan tunnu saavan kaikista juonikuvioistaan tehtyä mitään, mutta Paulin tarinalle saadaan silti ihan hyvä päätös. Fiilikseltään tämähän on ekaan verrattuna paljon mietteliäämpi ja surullisempi, ja on mielenkiintoista nähdä miten aiemmin niin mahtavan messiaan imago murenee joidenkin silmissä ja miten jotkut käyttävät hahmoa hyväkseen. Kun tähän olisi vielä saatu mukaan tuota kirjan alkupuolella ollutta poliittista juonittelua isompaan osaan niin kyseessä olisi voinut olla reilusti vielä parempikin kirja.
Erittäin mielellään tästä kyllä lähtee toisen jatko-osan pariin joka on jo toki itsellä ollut menossa muutaman päivän.
4/5
 
Haruki Murakami - Värittömän miehen vaellusvuodet.

Juna-asemien suunnittelija Tsukuru Tazakilla oli nuoruudessa neljä läheistä ystävää jotka yllättäen ilman selitystä hylkäsivät hänet, eivätkä halunneet olla enää missään tekemisissä hänen kanssaan. 16 vuotta myöhemmin Tsukuru tapaa naisen joka kehoittaa häntä selvittämään syyn välien katkaisuun.

Aika hyvä kirja oli, soljui tasaisesti eteenpäin ei mitään turhia kliimakseja. Tässä muuten käytiin Hesassa ja Hämeenlinnassa myös, vaikka ei se mitään varsinaista lisää tuonut tarinaan.

Sen verran tykkäsin että olisi tuossa myös Murakamilta 1Q84 ja Pimeän jälkeen. Tosin ymmärsin että tämä vaellusvuodet oli ensimmäinen Murakamin kirja mikä suomennettiin suoraan Japanista. En tiedä huvittaako lukea kirjaa mikä ensin englanniksi käännetty ja siitä suomeksi väännetty.
 
Haruki Murakami - Värittömän miehen vaellusvuodet.

Juna-asemien suunnittelija Tsukuru Tazakilla oli nuoruudessa neljä läheistä ystävää jotka yllättäen ilman selitystä hylkäsivät hänet, eivätkä halunneet olla enää missään tekemisissä hänen kanssaan. 16 vuotta myöhemmin Tsukuru tapaa naisen joka kehoittaa häntä selvittämään syyn välien katkaisuun.

Aika hyvä kirja oli, soljui tasaisesti eteenpäin ei mitään turhia kliimakseja. Tässä muuten käytiin Hesassa ja Hämeenlinnassa myös, vaikka ei se mitään varsinaista lisää tuonut tarinaan.

Sen verran tykkäsin että olisi tuossa myös Murakamilta 1Q84 ja Pimeän jälkeen. Tosin ymmärsin että tämä vaellusvuodet oli ensimmäinen Murakamin kirja mikä suomennettiin suoraan Japanista. En tiedä huvittaako lukea kirjaa mikä ensin englanniksi käännetty ja siitä suomeksi väännetty.

Tää oli ihan hyvää murakamia, ja oikein mielellään tuli luettua, mutta vielä ei ole tullut vastaan Komtuurin surman voittanutta!
 
Hyvin kiinnostava kirja. Löytyi kirjastosta. Paljon juttus yksilön ja ihmiskunnan henkisestä kasvusta, arkkienkeleistä, energioista, chakroista ym. Kultaisesta atlantiksen ajasta ja sen paluusta. Siitä kuinka elämme nyt puhdistumisen aikaa ja vuoteen 2032 nykyinen järjestelmä on kaatunut ja aivan uudenlainen parempi aika vallitsee. Tämä

edit: Ihan oikein hyvät energiat ja fiilikset oli kun luki tätä kirjaa 😄
IMG20240402063159.jpgIMG20240402063216.jpg
 
Viimeksi muokattu:
IMG_1465.jpeg
Kolme kaverusta tekevät road tripin Pohjois-Amerikassa eri kasarileffojen kuvauspaikoilla. Reissulla haastattelevat myös useita leffoissa mukana olleita tyyppejä. Hauska humoristinen ote ja paljon hyvin tuttuja leffoja käydään läpi. Tavoitteena on muuttaa nostalgiafiilistely uusiksi kokemuksiksi jotta voi siirtyä elämässä eteenpäin.

Tämä olisi sopinut hyvin viime kuun haasteeseen kun kirja julkaistu 2008 ja itse ostanut joskus 08-09 hyllyyn. Olin tuolloin Malesiassa reissussa ja jaettiin pitkä taksimatka sattumalta kirjan kirjoittajan Spencer Austinin kanssa. Taksimatka tuli toki rupateltua niitä näitä ja mies kertoi kirjastaan joka oli tuolloin juuri hiljattain ilmestynyt. Laitoinkin silloin samantien tilaukseen. Ja nyt heti ehdin lukemaan.
 
Hugh Howey
Siilo

Oli todella hyvä. Pitää varmaan lainata seuraava osa.

Nyt on koko Siilo-trilogia luettu. Kolmannen aloitin eilen, eikä sitä sitten oikein malttanut lopettaa. Toinen kirja oli heikoin, mutta niinhän se usein menee. Toisaalta tämä voisi olla yhtä ja samaa teosta. Tykkäsin kovasti! Ei näistä viitsi oikeastaan pahemmin sanoa mitään, kun spoilaa kuitenkin jotain vahingossa.
 
nii mutta jotkut plaannettojen paikat syntymähetkellä näky tässä kirjassa vaan vuoteen 1980 esim. Eli jos omaa tämmöstä karttaa lähtisin tän perusteel tekee nii sillei vanhaa tietoo.

Ottamatta mitään kantaa astrologiaan vaan ainoastaan planeettojen paikkoihin, niin jos siellä on niitä aiempia niin niitä seuraavat vuodethan saa selville vaan kattomalla sen patternin tarpeeks monelta vuodelta että missä ne on, jonka pohjalta selviää miten ja minkä mukaan ne liikkuu ja sit vain jatkaa sitä patternia? Siitä saa puuhaa kun merkkailee tollasia sit eteenpäin
 
Ottamatta mitään kantaa astrologiaan vaan ainoastaan planeettojen paikkoihin, niin jos siellä on niitä aiempia niin niitä seuraavat vuodethan saa selville vaan kattomalla sen patternin tarpeeks monelta vuodelta että missä ne on, jonka pohjalta selviää miten ja minkä mukaan ne liikkuu ja sit vain jatkaa sitä patternia? Siitä saa puuhaa kun merkkailee tollasia sit eteenpäin

Nii kai... Ellei siellä sit oo jotain mikä vaikuttais asiaan. Voi toki olla että toimis näinkin yksinkertaisesti. En kyllä äkkiseltään tiiä mikä vaikuttais.

edit: Itellä siis astrologinen ymmärtys melko vähäistä. Hirveesti tätä oppinut vielä :D Kiinnostavaa kyllä ollut monelta osin. Siks tässä vähän haussa olin onnistuisko noin niiden planeettojen sijaintien jatkaminen. Kun aloin miettii voisko ne hidastua tai nopeutua välillä merkittävästi.
 
Nyt on koko Siilo-trilogia luettu. Kolmannen aloitin eilen, eikä sitä sitten oikein malttanut lopettaa. Toinen kirja oli heikoin, mutta niinhän se usein menee. Toisaalta tämä voisi olla yhtä ja samaa teosta. Tykkäsin kovasti! Ei näistä viitsi oikeastaan pahemmin sanoa mitään, kun spoilaa kuitenkin jotain vahingossa.

Meikästä se eka kirja oli heikoin, kun oli vaan pohjustusta ja politikointia. Toisaalta luin sen tokan kirjan ekana, kun mun mielestä se julkaistiin ihan ensimmäisenä, niin voi sekin vaikuttaa.

Sitten vaan Hiekka sarjan kimppuun jos Siilo maittoi!
 
Meikästä se eka kirja oli heikoin, kun oli vaan pohjustusta ja politikointia. Toisaalta luin sen tokan kirjan ekana, kun mun mielestä se julkaistiin ihan ensimmäisenä, niin voi sekin vaikuttaa.

Onhan tuolla järjestyksellä ihan valtava merkitys siihen, minkä kokee parhaaksi kirjaksi. Ykköskirja kuitenkin esittelee ties mitä mysteerejä, jotka paljastetaan kakkos- ja kolmososissa. Toisaalta käy järkeen, että kakkoskirja on oikeasti ensimmäinen, mutta kyllä tuo toimi näin luettuna erinomaisesti. Tätä on tietysti mahdoton enää kokea eri tavalla, mikä on harmi.

Edit: Meneeköhän tässä nyt kirjat sekaisin. Luin siis järjestyksessä Siilo (Wool), Siirros (Shift), Kohtalo (Dust). Wikipedian mukaan Wool on ollut alun perin yksittäinen novelli. Ollaan siis ehkä ihan samaa mieltä siitä, mikä on heikoin kirja.
 
Viimeksi muokattu:
Siilon ykkös- ja kakkososat oli kyllä hyviä, mutta kolmoskirjasta tuli jotenkin sellainen olo, että kirjailija halusi vain saada sarjan nopeasti pakettiin ja siirtyä kirjoittamaan jotain muuta, ilmeisesti juuri Hiekka-sarjaa.

Pitäisi myös se Applen tv-sarjasovitus katsaltaa jossain välissä.
 
Takaisin
Ylös Bottom