Minkä kirjan luit viimeksi?

Wiizeli

Pimeyden lapsi
Ad Infinitum
Viestit
11270

Maine:

Henry Miller - Hiljaiseloa Clichyssä

Olipahan kirja.
Tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Pariisiin ja seuraa Joeyn ja Carlin naisseikkailuja. Joey toimii kertojana kirjassa.
Tässä tarinassa periaatteessa kaikki naiset ovat huoria, jotka lähtevät miehen kuin miehen matkaan.
Jokainen nainen on kiitollinen, kun mies kohtelee häntä kuin esinettä.
Eli tää kirja oli tosiaan kasa tarinoita kuinka juodaan viiniä ja kouritaan naisia. Jopa alaikäiseen sekaannutaan.

Miller on kirjan kirjoittanut 1940 ja sitten jostain syystä kirjoittanut sen uusiksi vielä 1956. Ilmeisesti ei koskaan vielä tuolloin 40-luvulla tätä julkaistu.

Vaikka teos olikin aika sovinistista menoa, niin hyvin tämä oli silti kirjoitettu.
Kirjassa on 120 sivua ja vain kaksi lukua.
Mukana on myös aitoja kuvia 1930-luvun Pariisin yöelämästä.
 

Sheng Long

NES-Retro Journeyman
Insider
Viestit
1196

Maine:

Stephen King - The Wind Trough the Keyhole

Olipas viihdyttävän erilainen Musta torni -maailmaan sijoittuva kirja. Tarinallisesti tämä sijoittuu neljännen ja viidennen kirjan väliin ja ennen viidettä tämän myös luin, vaikka kirja onkin kirjoitettu näitä myöhemmin. Eli tavallaan Dark Tower 4.5.

Rolandin pyssysankarikööri menee pahaa myrskyä suojaan ja sillä aikaa Roland muistelee menneitä. Tavallaan tässä on kaksi kertomusta sisäkkäin (ohkaisen pääjuonen lisäksi), joista nimikkotarinassa on enemmän fantasiaa ja seikkailua hieman H.C. Ansersenin hengessä, joskin Kingimäisesti mukana on myös kauhuelementtejä.

Kirja menisi varmaan myös ihan omana irtotarinanaan, mutta taustoittaa mukavasti asioita niille, jotka sarjaan ovat tutustuneet. En tosin suosittelisi lukemaan ennen neljättä kirjaa, jos on aikomuksena lukea koko sarja.

Arvosana: 👍
 
Viimeksi muokattu:

codeath

Good guy Toppo
Ad Infinitum
Viestit
719

Maine:

Ilokseni huomasin, että palvelussa on myös viimeinen ns. "ydinteos", eli Toinen Säätiö - käsittääkseni alkuperäistä trilogiaa pidetään kokonaisuutena lukemisen/kuuntelemisen arvoisena, ja loput ovat enemmän tai vähemmän dadaa - joka lähtee työmatkojen ratoksi heti aamulla.
Eihän siinä mennyt sitten kuin kolme päivää :D

1657446198213.png

Isaac Asimov: Toinen Säätiö

Kestoltaan tämäkin on n. 9h luokkaa, joten missä helvetin välissä... no, kyllä niitä tunteja päivään näemmä mahtuu.
Enpä osaa sitten lopulta tästäkään mitään tarkempaa analyysiä antaa, muuta kuin että KIITOS NAM ja maistui. Tapahtumien käänteet olivat mahdollisesti aiempaa osaa verkkaisempia, mutta yhtälailla jännittäviä.

Ei liene suuri spoileri, että tähän olisi mahdollista lopettaa sarjan lukeminen, tai kuunteleminen, sillä (Wikipediaa siteeratakseni) sarjan neljäs osa julkaistiin vasta n. 30 vuotta trilogian jälkeen, eikä alun perin suunniteltu jatkumo. Mutta jos moinen joskus julkaistaan äänikirjana voisin siihen ja sitä seuraaviinkin tutustua. Tokihan ne perinteisenä kirjana saisi, mutta en usko kärsivällisyyteni riittävän sellaisiin enää.

En anna pisteitä, annan viisi peukkua! (y)(y)(y)(y)(y)
 

Sheng Long

NES-Retro Journeyman
Insider
Viestit
1196

Maine:

Kuuntelin Stephen Kingin Myöhemmin.
Kyllähän se meni ja ajan kuluksi kuunteli, mutta jotenkin oli sellainen fiilis koko tarinan ajan, että siinä lämmiteltiin vain aikaisempien kirjojen ideoita. Melko yllätyksetön. Kingillä on paljon parempaakin tuoreehkoa tuotantoa, kuten Mersumies-trilogia.

Eihän siinä mennyt sitten kuin kolme päivää :D

1657446198213.png

Isaac Asimov: Toinen Säätiö

Kestoltaan tämäkin on n. 9h luokkaa, joten missä helvetin välissä... no, kyllä niitä tunteja päivään näemmä mahtuu.
Enpä osaa sitten lopulta tästäkään mitään tarkempaa analyysiä antaa, muuta kuin että KIITOS NAM ja maistui. Tapahtumien käänteet olivat mahdollisesti aiempaa osaa verkkaisempia, mutta yhtälailla jännittäviä.

Ei liene suuri spoileri, että tähän olisi mahdollista lopettaa sarjan lukeminen, tai kuunteleminen, sillä (Wikipediaa siteeratakseni) sarjan neljäs osa julkaistiin vasta n. 30 vuotta trilogian jälkeen, eikä alun perin suunniteltu jatkumo. Mutta jos moinen joskus julkaistaan äänikirjana voisin siihen ja sitä seuraaviinkin tutustua. Tokihan ne perinteisenä kirjana saisi, mutta en usko kärsivällisyyteni riittävän sellaisiin enää.

En anna pisteitä, annan viisi peukkua! (y)(y)(y)(y)(y)

Seitsemän kirjaa olen Säätiö/Foundation-sarjaa lukenut ja on kyllä mahtavaa settiä. Suosittelen myös Asimovin Robot-sarjaa, joka on samaa maailmaa ja muistaakseni niitä pystyi lukemaan itsenäisinä tarinoinaan.
 

mem0_ory

NES-Retro Journeyman
Insider
Viestit
1780

Maine:

Stephen Hawking ja Leonard Mlodinov- Suuri suunnitelma

Ihmiskunnan ajatushistoriaaa maailmankaikkeuden fysiikoista muinaisajoista tähän päivän, eli kun antiikin Kreikassa tykättiin heitellä ilmoille teorioita joita ei testattu käytännössä mitenkään(vähänkuin Freud teki psykologian puolella vielä paljon myöhemminki) niin vaikka jo ennen kreikkalaisia vaikkapa joku oli heittänyt teorian että maa kiertää aurinkoa, niin se oli vaan mututeoria jonka syrjäytti muut mututeoriat ja meni tuhansia vuosia ennenku juuri sitä alettiin tieteen konsensuksessa suosia kun pikkuhiljaa tähän päivään mennessä on alettu suosimaan tiettyjä teorioita sen perusteella miten selitysvoimaltaan käyttökelpoisia ne on näitten käytännön testattavien juttujen yhteydessä, eli tieteen tarkoitus ei oikeastaan ole kertoa mitä on todellisuus, vaan se on käytännöllisyyttä ongelmaratkaisussa.
Ja sitten tässä oli kaikki suhteellisuusteoriat ja kvanttimekaniikat kansantajuistettuna. Viihtyisä kirja maailman mysteerien ihmettelyyn.

Totta puhuakseni en ole kirjaa loppuun lukenu vielä koska kirjaston lainaus vanheni ja hukkasin kirjastokortin joten en voinu sitä uusia ja joudun palauttaa, mutta luen myöhemmin loput 1/3 osaa mitä jäi.
Mutta olenko toisella epätodennäköisemmällä mutta teoreettisesti kuitenki olemassaolevalla aikajanalla lukenut koko kirjan jo:unsure: Hiukkaset kun kulkee kaikkia mahdollisia reittejä pitkin joista jotkut reitit on vaan todennäköisempiä.

Mutta kirjoitan jatko-osan tälle kämäselle kirja-arviolle kun on lopussa joskus!
 

Wiizeli

Pimeyden lapsi
Ad Infinitum
Viestit
11270

Maine:

Leena Lander - Lankeaa pitkä varjo

Tämä teos sijoittuu vuosille ~1666-1670 ja Ahvenanmaan noitavainoihin. Kirjassa seurataan kihlakunnan tuomari Nils Psilanderia, joka kertoo kokemuksistaan noina vuosina. Eli tarinassa keskitytään syytettyihin noitiin ja heidän kuulusteluihinsa.
Mukana myös sitä kuinka Psilander itsekin alkaa hämmästellä kirkon ja lain voimaa tuomita nainen kuolemaan vaikka syytökset aika hataria olisivatkin.

Kirjahan on jossain määrin totuuspohjainen.
Nils Psilander oli oikeasti Ahvenanmaan kihlakunnan tuomari 1600-luvulla ja hän oli mukana noitavainoissa.
Tässä teoksessa tulee sitten toki mukaan se fiktiivinenkin osuus.

Kirja olevinaan seuraa Nilsin aitoja muistiinpanoja noilta vuosilta. Mutta tässä myös kirjailija tuo itsensä mukaan kirjaansa.
Hän kertoo kuinka alkaa kirjoittamaan tätä teosta ja vihaa Nilsiä sen takia, että tämä on viattomia tuominnut kuolemaan.
Tarinan edessä kirjailija alkaa tuskailemaan itsensä kanssa, kun Nils ei olekaan sellainen sydämetön peto kuin hän on luullut.

Tässä oli tiettyä potentiaalia ja mielenkiintoisuutta, mutta ei vain lähtenyt lentoon. Aiheesta ei vain ole kirjan sivuille syntynyt sellaista vetovoimaista tarinaa, joka imisi mukaansa. Liikaa jaarittelua ja ihmettelyä. Liian vähän tekoja ja tapahtumia.
 

Wiizeli

Pimeyden lapsi
Ad Infinitum
Viestit
11270

Maine:

Ira Koivu - Vapaa viinistä

Vuoden 2016 teos jossa mm. toimittajana toiminut Ira Koivu kertoo omasta raitistumisestaan.
Kirjassa on myös neljän muun naisen raitistumistarinat.
Pääpaino kirjassa on kuitenkin Iran jutuissa.

Tässä ei saarnattu tai syylistetty. Ei.
Tässä Ira keskittyy enemmän puhumaan alkoholista vapautumisesta. Mitä hyötyjä siitä tulee jne.
Toki niitä haittojakin käydään läpi, mutta tosiaan keskitytään enemmän raittiuden hyviin puoliin. Sellainen tietyllä tapaa positiivinen sävy läpi kirjan vaikka vakaviakin juttuja läpi käydään.

Ira tuo myös selkeästi esiin sen, että nämä ovat hänen omia näkemyksiään ja kokemuksiaan.
Hän ei myöskään tuputa vertaistukiryhmiä kaikille vaan toteaa, että on aika ihmisestä kiinni mikä toimii.
12 askeleen ohjelmaa hän jopa kritisoi, koska se on suht ehdoton, syyllistävä ja jopa uskoon pohjaava systeemi.

Tätä kirjaa mainostetaan naisille, mutta kyllä tässä ihan kaikille sopii nämä käsitellyt asiat.
Ainoa eniten naismainen luku oli se, missä keskityttiin äitiyteen ja alkoholismiin.
Naisnäkökulmaa toki käsitellään tietyiltä muiltakin kanteilta, että miten vaikka yhteiskunta on naisten alkoholismiin suhtautunut.

Aika paljon löysin tuttuja hetkiä, kokemuksia ja tunteita näiden viiden naisen kertomuksista.
Tosi monella myös se, kuinka lähipiiri tyynnyttelee, että ei sulla ole ongelmaa.
Suomalaista alkoholikulttuuria ja yleistä asennoitumista käsitellään kanssa.

Oli hyvä ja mielenkiintoinen kirja.

11DA0E6C-723D-4B37-BECD-8FD9BAE6D6BE.jpeg29F4E5C7-C477-4626-924F-65F5045935AF.jpeg
 

Wiizeli

Pimeyden lapsi
Ad Infinitum
Viestit
11270

Maine:

Martti Larni - Tästä ei puhuta julkisesti

Mitenköhän tätä kuvailisi? Jossain määrin poliittinen farssi, jossa seurataan fiktiivisen Laconian tasavallan sähellystä.
Tarina kulkee päähahmo Lepus Timiduksen kertomana. Hän oli Laconian entinen poliisiministeri, joka sai selvitettäväkseen koruliikkeen ryöstön.
Ryöstön tutkinta johtaa useisiin pidätyksiin, poliittisiin selkkauksiin ja melkein sotaan asti.

Meininki on tässä välillä vähän samanlaista kuin Hei me lennetään tai Mies ja alaston ase-leffoissa. Pientä Catch 22 meininkiä myös tarinan tyylissä.
Eli parhaimmillaan meno oli täysin päätöntä ja hauskaa.
Valitettavasti kirja ontuu välillä.
Ehkä hieman liikaa hahmoja ja liian usein hahmoilla on vuoropuheita, jotka kestävät toista sivua. Eli välillä meinasi puuduttaa.

Kirjassa kuitenkin alle 200 sivua, niin ei mikään paha luettavaksi.
Ja parhaimmillaan tosiaan sangen viihdyttävä vaikka taso ei aina pitänytkään.
 

Wiizeli

Pimeyden lapsi
Ad Infinitum
Viestit
11270

Maine:

Marko Hautala - Kuolleiden valssi

Novellikokoelma, jossa 10 kertomusta. Kyseiset tarinat Hautala on kirjoittanut viimeisen ~20 vuoden aikana.
Tarinoiden tyyli ja pituus vaihteli runsaasti. Eräskin tarinoista oli kirjoitettu täysin twitter-kommentein.
Mielenkiintoisia tarinoita, mutta varsinaista kauhua ei kannata niinkään odottaa. Tässä on enemmän kyse mystereeistä ja tunnelmasta.
Ei siitä että tuossa on iso hirviöpeto, joka raiskaa, tappaa ja raiskaa sut uudestaan vaan, että tuolla on ehkä jotain, joka ehkä saattaa tehdä jotain tai sitten ei.

Mutta tosiaan laidasta laitaan tarinoita, joissa hahmot ja tapahtumapaikat vaihtelevat runsaasti.
Ihan mielenkiintoinen lukukokemus.
 
Ylös Bottom