Kirjat ja niiden lukeminen

Kirpputori Kodin Kakkosesta tää eilen 3.50e:llä

DSC_8819.JPG

Ei ollu mulle mitenkään tuttu kirjailija ukrainanjuutalainen Vasili Grossman, ennenku katoin tubesta jonku proffan historialuentoo(ehkä Anthony Beevorin?)missä kuvaili tän neuvostoajan Sota ja Rauhana, ja että on oikeestaan parempi kirja kuin mitä vaikka monet tunnetummat venäläiset kirjat.
Mul on rästissä aika monta lukuprojektia kesken enkä meinaa päästä viimeksiluettujen ketjuun ikinä postaamaan, mutta uteliaisuudesta laitan tuonki ny pikkuhiljaa aika ajoin etenemään.

Edit: Taustaa sen verta, että KGB takavarikoi käsikirjoituksen -61, kirjailija pian kuoli ja vasta kasarin alussa kirja saatiin luettavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kirpputori Kodin Kakkosesta tää eilen 3.50e:llä

DSC_8819.JPG

Ei ollu mulle mitenkään tuttu kirjailija ukrainanjuutalainen Vasili Grossman, ennenku katoin tubesta jonku proffan historialuentoo(ehkä Anthony Beevorin?)missä kuvaili tän neuvostoajan Sota ja Rauhana, ja että on oikeestaan parempi kirja kuin mitä vaikka monet tunnetummat venäläiset kirjat.
Mul on rästissä aika monta lukuprojektia kesken enkä meinaa päästä viimeksiluettujen ketjuun ikinä postaamaan, mutta uteliaisuudesta laitan tuonki ny pikkuhiljaa aika ajoin etenemään.

Edit: Taustaa sen verta, että KGB takavarikoi käsikirjoituksen -61, kirjailija pian kuoli ja vasta kasarin alussa kirja saatiin luettavaksi.
Äkkiä hujahtiki jo sata sivua, mikä on lyhyen ajan sisään paljon itselle nykyään.
On kyl mielenkiintoinen kirja. Kuin rupeis jotai Sergio Leonen niitä syvällisempiä myöhempiä leffoja kattomaan(okei, ihmeellinen kaukaa haettu vertaus, mutta joku semmonen intensiivinen eloisa kuvaus kokoajan vie mennessään siis)
Eikä käynnisty hitaasti. Heti alkaa sakujen vankileirillä ja sitten Stalingradia. En oo jotenkaa noin immersiivistä sodan kuvausta koskaan lukenut.
 
Kaverin kanssa lukupiiri nyt on vähän kussut.

Eilen tuli sitten naula lukupiirin arkkuun. Kaveri ilmoitti ettei hän osaa lukea fiktiivistä kirjallisuutta ja ehdotti jäihin lukupiirin. Kertoi että oli ihan kiva kokeilu, mutta kiinnostusta ei ole jatkaa kuin tietokirjallisuuden parissa. On siis aikaisemmin vaan tietokirjallisuutta lukenut. Dyyni jää hänellä kesken, saatiin juuri luettua siihen asti mihin eka Dyyni leffa loppuu. Oli yllätys, kun kuitenkin kiinnostuneesti keskusteli kirjasta ja musta dyyni on suhteellisen helppolukuista. Nyt voin sitten ite omaan tahtia lukea.

Tosin kaverin kanssa juteltua hän olisi ehkä joskus tulevaisuudessa avoin lukupiirille, kunhan olisi tietokirjoista kyse.
 
Takaisin
Ylös Bottom