- Viestit
- 30025
Mitenkäs retrolaisille maistuu kirjahommat?
Oletko aktiivinen vai satunnainen lukija? Innostunut äänikirjoista?
Ylipäätään mitä mieltä!
Mullehan on tosiaan kirjat olleet läsnä pienestä paskahoususta asti.
Ennen kuin osasin lukea, niin mutsi luki mulle kirjoja. Lähinnä taidettiin mennä Enid Blytonin tahtiin eli Seikkailu-sarjaa sekä Viisikkoja.
Muistan sen lapsuudesta, että mulle oli aika tärkeää oppia lukemaan.
Ja aika pian sen jälkeen kun lukeminen alkoi sujumaan, niin jo kirjastosta kirjoja lainailin. Parhaiten muistoissa se, että Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoja tuli lainailtua Tapulikaupungin kirjastosta. Ja kyllähän ne jo mutsin lukemat Seikkailu- ja Viisikko-sarjat tuli myös itse läpi luettua.
Lukeminen on aina ollut mukana mun koko elämän.
Oon lapsesta asti saanut kirjoja lahjaksi eri sukulaisilta ja niitä siis jopa itse haalinut luettavaksi.
Sitä on tullut luettua vaikka mitä kansan satuja/taruja nuorena ja jopa jossain määrin raamattuakin.
Meillä on oikeastaan suvussa ollut lukeminen tosi vahvana aina.
Isä ja äiti molemmat lukevat kirjoja aktiivisesti. Isoisä luki kirjoja todella paljon ja häneltä myös lahjaksi olen kirjoja saanut.
Tädit ja heidän lapsensa lukevat kirjoja.
Voisi sanoa että mun suvussa on jollain melkeinpä aina joku kirja menossa.
Oma lukeminen on loppujen lopuksi aika kaikkiruokaista.
On fiktiota, fantasiaa, kauhua ja trillereitä sekä dekkareita. Mutta löytyy myös elämänkertoja.
Jotain dokumentaaristakin historiaan liittyvää löytyy hyllystä.
Mulla on tosiaan kämppä täysi kirjoja. Ostan kaiken mielenkiintoisen talteen, jos vain rahaa on. Eli mulla on hitosti kirjoja joita en ole vielä lukenut.
Tarttisi tosiaan isomman kämpän ihan vain jo pelkästään kirjojen takia.
Sitten on sellaista pientä pakkomielteisyyttäkin, että jos johonkin kirjailijaan tykästyn, niin vähän pakko hommata hänen kaikki teoksensa hyllyyn.
Mitä sitten tulee kirjojen digitaalisuuteen, niin itse en ole tähän lähtenyt.
Materialismi on toki yksi iso syy.
Mutta kyllä kirjan pitää olla sellainen käsin kosketeltava teos, joka painaa ja TUOKSUU. Siinä on niin oma fiiliksensä kun saa "uuden" kirjan luettavaksi. Oli se kirja tosiaan painotuore tai vuosikymmeniä vanha, niin siinä on oma fiiliksensä, tuntunsa ja hajunsa.
Ei sellaisia saa irti digitaalisesta painoksesta.
Toki äänikirjoissa voi olla se iso juttu, että lukijana toimii kirjailija itse!
Mutta joo, mites te muut?
Maistuuko kirjallisuus?
Kuten edesmennyt Jörn Donner aikoinaan mainoksessa lausui "lukeminen kannattaa aina"
Oletko aktiivinen vai satunnainen lukija? Innostunut äänikirjoista?
Ylipäätään mitä mieltä!
Mullehan on tosiaan kirjat olleet läsnä pienestä paskahoususta asti.
Ennen kuin osasin lukea, niin mutsi luki mulle kirjoja. Lähinnä taidettiin mennä Enid Blytonin tahtiin eli Seikkailu-sarjaa sekä Viisikkoja.
Muistan sen lapsuudesta, että mulle oli aika tärkeää oppia lukemaan.
Ja aika pian sen jälkeen kun lukeminen alkoi sujumaan, niin jo kirjastosta kirjoja lainailin. Parhaiten muistoissa se, että Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoja tuli lainailtua Tapulikaupungin kirjastosta. Ja kyllähän ne jo mutsin lukemat Seikkailu- ja Viisikko-sarjat tuli myös itse läpi luettua.
Lukeminen on aina ollut mukana mun koko elämän.
Oon lapsesta asti saanut kirjoja lahjaksi eri sukulaisilta ja niitä siis jopa itse haalinut luettavaksi.
Sitä on tullut luettua vaikka mitä kansan satuja/taruja nuorena ja jopa jossain määrin raamattuakin.
Meillä on oikeastaan suvussa ollut lukeminen tosi vahvana aina.
Isä ja äiti molemmat lukevat kirjoja aktiivisesti. Isoisä luki kirjoja todella paljon ja häneltä myös lahjaksi olen kirjoja saanut.
Tädit ja heidän lapsensa lukevat kirjoja.
Voisi sanoa että mun suvussa on jollain melkeinpä aina joku kirja menossa.
Oma lukeminen on loppujen lopuksi aika kaikkiruokaista.
On fiktiota, fantasiaa, kauhua ja trillereitä sekä dekkareita. Mutta löytyy myös elämänkertoja.
Jotain dokumentaaristakin historiaan liittyvää löytyy hyllystä.
Mulla on tosiaan kämppä täysi kirjoja. Ostan kaiken mielenkiintoisen talteen, jos vain rahaa on. Eli mulla on hitosti kirjoja joita en ole vielä lukenut.
Tarttisi tosiaan isomman kämpän ihan vain jo pelkästään kirjojen takia.
Sitten on sellaista pientä pakkomielteisyyttäkin, että jos johonkin kirjailijaan tykästyn, niin vähän pakko hommata hänen kaikki teoksensa hyllyyn.
Mitä sitten tulee kirjojen digitaalisuuteen, niin itse en ole tähän lähtenyt.
Materialismi on toki yksi iso syy.
Mutta kyllä kirjan pitää olla sellainen käsin kosketeltava teos, joka painaa ja TUOKSUU. Siinä on niin oma fiiliksensä kun saa "uuden" kirjan luettavaksi. Oli se kirja tosiaan painotuore tai vuosikymmeniä vanha, niin siinä on oma fiiliksensä, tuntunsa ja hajunsa.
Ei sellaisia saa irti digitaalisesta painoksesta.
Toki äänikirjoissa voi olla se iso juttu, että lukijana toimii kirjailija itse!
Mutta joo, mites te muut?
Maistuuko kirjallisuus?
Kuten edesmennyt Jörn Donner aikoinaan mainoksessa lausui "lukeminen kannattaa aina"
Ahmin sitä ennen Heroiinipäiväkirjan melko nopeaa tahtia, en ole vaan jotenkin päässyt enää lukemisen makuun, tuntuu ettei sille ole aikaa kun se on muusta koomaamisesta pois.
