Hyviä asioita keräävä ketju

Vuoden ekat pulkkamäet laskettu tytyn ja tytön kanssa. Tytölle tais olla elämän ekat pulkkamäet kun viime talvi oli sen verran lumeton päähesassa että ei taidettu mäkeen päästä. Nyt ei olisi toki pois halunnut lähteä.

Kaivoin myös vintiltä yli 20v vanhat lasketteluhousut jalkaani ja nekin sopivat edelleen hyvin! 👌
 
Ei tarttisi tulla tänne ainakaan tämän enempää lunta. Täällä kun ei viitsitä esimerkiksi pihoja, jalkakäytäviä tai pyöräteitä aurata. Ei kaikkia katujakaan. Venäjällä nimitetään puuroksi sitä sellaista auraamatonta lunta, jonka ihmiset ja kulkupelit on tallanneet sellaiseksi irtonaiseksi vittuperkelemössöksi.

Hyi vittu tää kyllä vitutti kun olin aikanaan Venäjällä töissä talvella. Puolen kilometrin matka kauppaan tuntui jaloissa ku ois just kävelly 10 kilometriä. Semmosie mannerlauttoja joka puolella jotka liukavat mihin sattuu niin saa kokoajan olla ihan skarppina ku yrittää kävellä. Ei ihme että kaikki ihan kännissä normaalisti niin pysyy automaattisesti pystyssä ja jos vaikka sattuu kaatuamaan niin ei sitä kännissä huomaakkaan
 
Kuvittelin kämpän ensimmäisen lyhennyksen olevan jotenkin vittumainen tapahtuma, mutta jotenkin tyytyväiseksihän tuo teki, kun kuitenkin aletaan päästä kohti tavoitetta, eli maksettua kämppää, vaikkakin helvetin hitaasti toki. :rolleyes:

Rahaa nyt ei sitten tietenkään ole enää käytettävissä samoissa määrin, että kyllä tässä toisaalta myös jokseenkin vituttaa, kun ennen meni pelkät korot + vastike ja vesimaksu, jotka oli alle 200€ yhteensä, niin jäi ihan mukavasti ansiosidonnaisesta kätöseen.
 
31.12.2020 laitoin tutkintotodistushakemukseen valmistumisajankohdaksi. Kaikki näyttäisi olevan koostettuna Oodissa, niin luulisi sen lopullisen suorituksen tulevan huomenna. Ainakin mä toivon että siitä tulee joku suoritusmerkintä Oodiin, että tiedän valmistuneeni. Varsinainen tutkintotodistus menee kummiski postilokeroon Joensuuhun, josta se kulkeutuu itelle Petroskoihin sitten god knows when.
Nyt se on virallista. Seremoniallinen push-ilmoitus puhelimessa kertoi, että olen nyt maisteri. Harmittaa kun katsoin puhelinta työpisteellä pöntön sijaan, enkä päässyt tätä postaamaan työpaikalla kakkaamis topiciin.
 
Koska tässä nyt kovia lumisateita on luvattu ja annettu jopa kehoitus välttää kaikkea ylimääräistä autoilua sun muuta, niin otin tiistain ja keskiviikon vapaaksi töistä. Torstaina takaisin sitten, kun on ilmat parantuneet.
Ei me noiden lumisateiden takia edes olisi töissä saatu mitään kunnollista aikaiseksi, niin suosiolla jää sitten kotiin venyttämään esinahkaa. Sen sijaan että tekisi sitä töissä.
 
Sä et vissiin auraushommia enää tee? Hetken mietin, että mitäs vittua mut etkös sä puhunut että työnkuva olisi vaihtunut tai jotain sinnepäin.
Juurikin näin.
Nyt on talvisin ihan perus puistojen puhtaanapitoa, tukikohtahommia sekä luistinkenttien jäädytyksiä, jos kelit on kohdallaan.
Luistinkenttiä voin joutua auraamaan, mutta se nyt on ihan eri juttu kuin oikeat aurailut.
 
Eilen kirppikseltä hankkimani Nokia E7 on osoittautunut ihan hauskaksi peliksi. Symbian Belle -käyttöjärjestelmäversiolle tehtiin aika raivokkasti emulaattoreita, kunnes koko ekosysteemi kuopattiin. Asentelin GBA-emulaattorin ja aloin pelaamaan Pokémon FireRediä sillä: loistava pelikokemus varsinkin näppäimistön ansiosta. Tässä sitä paukutellaan mittausten välissä töissä.

e7_Pokemon.jpg
 
Nuohoojatuttu kävi tarkastamassa savupiiput talosta ja saunasta, molemmat priimakunnossa. Kakluuni laitetaan kuntoon parin viikon päästä eli sitten kun tulee lämmin ja käyttö siirtyy ensi talvelle.

Toinen kakluuni onkin sitten oma rojektinsa mutta kattotaan nyt onko sen lämmitykseen edes tarvetta.
 
Kävin tekemässä taloyhtiön pihalla vähän lumitöitä! Sillä jos odottaisi huoltoyhtiön kolailuja niin piha olisi jo tukossa ja roskiksillekaan ei meinaisi enää päästä. Ja ei tässä taloyhtiössä saatana muut tee kunnon hommia! Nyt hyvä fiilis kun ulkona huhkinut!
 
Eiköhän tuo ole vähän myöhäistä lumelle. Tammikuussa enää mitään lunta tarvittais, ainakaan mitään puolen metrin hankia.

Helmikuu oli aina muinoin lapsuudessa sekä nuoruudessa se kuukausi, joka oli kaikkein talvisin ja kylmin. Helmikuussa käytiin ne lähes 30 asteen pakkaset läpi yleensä. Ja hiihdettiin sillai että terävänsininen taivas vaan loisti ja lumihanget kimalsi kuin rikkaus sielussa, ai että :):):):):)

Sittemmin toki sieluun ja maailmaan on tullut valtaosin loskaa vain. Mutta aina se on kiva saada pieni hetki puhtaan helmikuisen talven muistoa, jottei aivan syteikköön tässä henkisesti mentäisi :):):):):)
 
Takaisin
Ylös Bottom