Lovin' Yossy Island - Läpäistään nyt sitten

Vähän jäänyt taka-alalle Jossin pelaaminen, kun olen tota kuukauden NES-peliä vääntänyt, mutta tänään tuli pari nelosmaailman kenttää väännettyä.

Pakko vielä sanoa sen verran, että isot kiitokset tälle boardille, että on edes jonkinlaista intoa saanut pelata eri pelejä.
 
Noin, taas se olis 100% läpäistynä :) Muutama kenttä tuottaa aina harmaita hiuksia keräilyn suhteen. Hyvä vaan että ei ole pelkkää helppoa läpsyttelyä. Kyl se kolmos maailman Extra kenttä on pelin pahin. Erittäin tiukkaa tasoloikkaa, saa hikikarpalot otsalla edetä :D
Moni ei varmaan tiennytkään, mutta tässähän on muutama kaksinpelikin. Täytyy vain pelin uumenista löytää miten niihin pääsee käsiksi....20210312_201724.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Jossin saari (Super Mario World 2: Yoshi's Island)

Eilen illalla tuli nähtyä SMW2:n lopputekstit. Aloitin pelailun joskus tammikuussa ja pelailin silloin tällöin muutaman kentän, joten melko rauhalliseen tahtiin tuli pelattua.

Aiemmin en ole juurikaan Yoshi's Islandista välittänyt, mutta onhan tämä kova peli ja läpipeluun vahvisti mielipiteeni siitä, että tykkään tästä enemmän kuin ensimmäisestä Super Mario Worldista.

Pelin graafista ilmettä ei voi liikaa ylistää. Musiikit eivät puolestaan mitään ihmeellisiä fiiliksiä herättänyt. En oikeastaan nyt näin jälkeenpäin edes muista yhtään biisiä.

Pelissä on vain kuusi maailmaa, mikä on vähemmän kuin Marioissa on totuttu. Minua ei tämä haitannut. Kentät tuntuivat työläämmiltä ja pidemmiltä kuin normaalisti - etenkin jos halusi kerätä kaiken. Alkupuolella pyrin suunnilleen kaiken haalimaan, mutta pelin edetessä totesin, että tämä ei ole minun juttu. Lopulta tulikin pelattua vaan läpi sillä ajatuksella, että kerään kolikot ja kolikot, mitkä osuvat minun matkan varrelle.

Isoin juttu, mikä tekee tästä helvetin hyvän tasoloikan, on kenttien erilaisuus. Jossain toisessa topicissa mutisin, että Marioissa toistuu yhden pelin aikana sama kenttä useaan kertaan. Olihan tässäkin joissakin kentissä samankaltaisuuksia, mutta tuntui siltä, että kaikki kentät olivat oikeasti erilaisia kenttiä. Kenttäsuunnittelu oli siis loistavaa.

Pomotaisteluista tykkäsin tosi paljon. Eivät ne mitään hankalia olleet, mutta eivät myöskään pelkästään sitä samaa vanhaa 'väistä ja hyppää päälle'-hommaa. Tosin..

Kirjaudu tai rekisteröidy katsoaksesi spoilerin sisällön.

Olen aika kehno videopeleissä. Pelin haastavuus oli sopivalla tasolla. Voin myöntää, että välillä tuli ihan helvetinmoisia kirosanalitanioita. Kaikkein rasittavinta oli juuri se, kun saat osuman ja vauva-Mario alkaa itkemään, et saa minkäänlaista hetken rauhaa, kun olet pelastanut. Monesti kävikin niin, että vauva itkee, pelastan ja juuri sillä hetkellä olen keskellä kaaosta ja heti uusi osuma. Ja loppujen lopuksi sossutyöntekijät vie Marion.

Välillä siis peli onnistui raivostuttamaan, mutta hyvän pelin pitääkin vähän tunteita herättää! Jokin tässä pelissä kuitenkin häiritsi sen verran, että minun on vaikea nostaa tätä peliä ihan parhaimpien Mario-pelien joukkoon, mutta salskea klubineuvoja siitä huolimatta suosittelee lämpimästi tätä peliä. Hyvä tasoloikka.

Arvosana: 84
 
micke nindendosta sanoi:
Jossin saari (Super Mario World 2: Yoshi's Island)

Eilen illalla tuli nähtyä SMW2:n lopputekstit. Aloitin pelailun joskus tammikuussa ja pelailin silloin tällöin muutaman kentän, joten melko rauhalliseen tahtiin tuli pelattua.

Aiemmin en ole juurikaan Yoshi's Islandista välittänyt, mutta onhan tämä kova peli ja läpipeluun vahvisti mielipiteeni siitä, että tykkään tästä enemmän kuin ensimmäisestä Super Mario Worldista.

Pelin graafista ilmettä ei voi liikaa ylistää. Musiikit eivät puolestaan mitään ihmeellisiä fiiliksiä herättänyt. En oikeastaan nyt näin jälkeenpäin edes muista yhtään biisiä.

Pelissä on vain kuusi maailmaa, mikä on vähemmän kuin Marioissa on totuttu. Minua ei tämä haitannut. Kentät tuntuivat työläämmiltä ja pidemmiltä kuin normaalisti - etenkin jos halusi kerätä kaiken. Alkupuolella pyrin suunnilleen kaiken haalimaan, mutta pelin edetessä totesin, että tämä ei ole minun juttu. Lopulta tulikin pelattua vaan läpi sillä ajatuksella, että kerään kolikot ja kolikot, mitkä osuvat minun matkan varrelle.

Isoin juttu, mikä tekee tästä helvetin hyvän tasoloikan, on kenttien erilaisuus. Jossain toisessa topicissa mutisin, että Marioissa toistuu yhden pelin aikana sama kenttä useaan kertaan. Olihan tässäkin joissakin kentissä samankaltaisuuksia, mutta tuntui siltä, että kaikki kentät olivat oikeasti erilaisia kenttiä. Kenttäsuunnittelu oli siis loistavaa.

Pomotaisteluista tykkäsin tosi paljon. Eivät ne mitään hankalia olleet, mutta eivät myöskään pelkästään sitä samaa vanhaa 'väistä ja hyppää päälle'-hommaa. Tosin..

Kirjaudu tai rekisteröidy katsoaksesi spoilerin sisällön.

Olen aika kehno videopeleissä. Pelin haastavuus oli sopivalla tasolla. Voin myöntää, että välillä tuli ihan helvetinmoisia kirosanalitanioita. Kaikkein rasittavinta oli juuri se, kun saat osuman ja vauva-Mario alkaa itkemään, et saa minkäänlaista hetken rauhaa, kun olet pelastanut. Monesti kävikin niin, että vauva itkee, pelastan ja juuri sillä hetkellä olen keskellä kaaosta ja heti uusi osuma. Ja loppujen lopuksi sossutyöntekijät vie Marion.

Välillä siis peli onnistui raivostuttamaan, mutta hyvän pelin pitääkin vähän tunteita herättää! Jokin tässä pelissä kuitenkin häiritsi sen verran, että minun on vaikea nostaa tätä peliä ihan parhaimpien Mario-pelien joukkoon, mutta salskea klubineuvoja siitä huolimatta suosittelee lämpimästi tätä peliä. Hyvä tasoloikka.

Arvosana: 84
Klikkaa laajentaaksesi...
Tää on kyllä jännä. Minusta tässä on erittäin hyvät biisit ja sopivat kenttiin mukavasti. Luolakenttien biisissä on mukavan mystistä tunnelmaa.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös Bottom