No, annoin himolle periksi ja ostin FF6:n Switchille, että tämäkin kannettavalle.
Joskus olin nähnyt Pixel remasterista kuvia ja katellu, että ei saatana ei helvetti. Mut myöhemmi selkis että konsoleille ihan hyvällä maulla tehtykkin erilailla kuin kännyköille se abominaatio minkä näin. Saa alkuperäset musatkin!
Valitettavasti semmonen isku vasten kiveksiä kuitenkin tullu, että tuossa oopperakohtauksessa uusittua enkunkielistä ihmisvokaaliversiota tyrkytettiin vaikka oli OG musat valinnu. Sanoin pelille ihan ääneen että no haista paska. Sehän laitettiin mutelle ja tubesta OG Snesin oopperaulinaa taustalle. Kyyneleethän siinä virtas ja kylmät väreet.
Tämä on paras FF, pähkinänkuoressa ihan vaan hyvä SNES jrpg joka avautuu pidemmän päälle vapaammaksi tutkimusseikkailuksi kuin edes PS1- osatkaan. Omat FF-pelailut tästä aikoinaan alkoiki.
Peli alkaa vahvasti ja sitte paranee aina vaan exponentiaalisesti aivan loppuun saakka.
Tosi paljon helposti missattavia hahmojen pieniä aika suddlejakin tarinajuttuja ja kohtauksia, kryptisesti piilossa Majora's maskin tai Star Oceanien tapaan.
Vihjaa sodan jatkuneen kauan Domassakin ku Cyan sano että luuli kaikkien Doman rautateiden tuhoutuneen jo ja kummitusjunan aikataulukin tyhjä, koska ihmisiä kuolee niin paljon ettei keretä kirjoittaa noita(yksityiskohta, jonka aiemmin missannu).
Hitto ku tulee kylmät väreet jo ku muistelee pelin loppukohtausta ku
yli 10 vuotta vierähtänyt viime kierroksesta, onpahan ehtiny kasvaa henkisesti ja maailma muuttua niinku pelissäki.
