Elden Ring

Radikus

Administrator
Ylläpitäjä
Viestit
31334

Maine:

Eiköhän tämä ansaitse ihan oman ketjunsa.

Yritän olla kattelematta liikaa ennakkoon, mutta fiilistelin tässä odotellessa tollasen videopätkän:




Kyllä maistuu!

Vähän on kyllä sellanen olo että pitäishän se PS5 ostaa tätä varten, vaikka onhan tätä mahdollista pyörittää vanhemmallakin sukupolvella.

Edit: Ostin PS5:n.
 
Viimeksi muokattu:
Betaa tuli pelattua ja epäilys mm. vapaata maailmaa kohtaan katosi täysin. En itse pidä vapaan maailman peleistä, mutta tässä tuntui yhä olevan paljon rajattuja ja Fromin tyyliin tiukasti suunniteltuja yksittäisiä ”tasoja”, joissa lopussa on bossi. Muu maailma menee tosi kivasti siinä sivussa.

Vaikeusastekin tuntui äkkiseltään hyvältä, eli siis haastavalta. Toivottavasti säilyy läpi pelin.

Ainut asia oikeastaan joka äkkiseltään ei herättänyt kiinnostusta juuri lainkaan, oli sellaiset pienet ei-pakolliset luolat. Tasapaksuja ja lyhyitä settejä, joissa geneerinen minibossi lopussa.

Yleisesti tästä tuli paljon mieleen Dark Souls 3. En valita yhtään.
 
Betaa tuli pelattua ja epäilys mm. vapaata maailmaa kohtaan katosi täysin. En itse pidä vapaan maailman peleistä, mutta tässä tuntui yhä olevan paljon rajattuja ja Fromin tyyliin tiukasti suunniteltuja yksittäisiä ”tasoja”, joissa lopussa on bossi. Muu maailma menee tosi kivasti siinä sivussa.

Vaikeusastekin tuntui äkkiseltään hyvältä, eli siis haastavalta. Toivottavasti säilyy läpi pelin.

Ainut asia oikeastaan joka äkkiseltään ei herättänyt kiinnostusta juuri lainkaan, oli sellaiset pienet ei-pakolliset luolat. Tasapaksuja ja lyhyitä settejä, joissa geneerinen minibossi lopussa.

Yleisesti tästä tuli paljon mieleen Dark Souls 3. En valita yhtään.
Itsekin olen suhtautunut vähän varauksella tuohon "open world" -termin viljelyyn tässä. Tuosta on tietysti eri tulkintoja, mutta ainakaan Dark Souls 1 ja 3 eivät olleet mielestäni tuota genreä. Se, että on olemassa suuria avoimia alueita, ei riitä. Kertomasi perusteella tuo ei kuulosta "kunnolliselta" avoimen maailman peliltä, vaan sinne on työnnetty väkisin noita pikkuluolia, että voidaan sitten viljellä tuota termiä. Mutta sen näkee sitten, pelkkää saivarteluahan tämä on. Peli näyttää kyllä siistiltä ja Dark Souls 3 tulee tosiaan mieleen. Voin yksinäni sitten nurista open world -termin väärinkäyttämisestä ja muuten nauttia pelistä: Menee aika todennäköisesti kyllä hankintaan. Pitäisi vaan saada aikaiseksi pelata Sekiro ensin läpi.
 
Saattais olla eka soulslike johon lähden ihan julkaisupäivänä heti mättämään kun tuossa on nuo coop ominaisuudet melko kehittyneet jo tässä vaiheessa. Lisäksi pelivideot näyttää aivan saatanan hyvältä!
 
Tuosta on tietysti eri tulkintoja, mutta ainakaan Dark Souls 1 ja 3 eivät olleet mielestäni tuota genreä.
Juuri näin, nuo olivat haarautuvia putkia ja nimenomaan hyvä niin. Itse pidän juuri tuon tyyppisestä level-designista eikä mielestäni nämä pelit ole koskaan kaivanneet mitään sen vapaampaa meininkiä.

Mutta Elden Ringissä on selkeästi otettu iso harppaus kohti sitä paljon puhuttua "oikeaa" vapaata maailmaa. Betasta on vielä hankala sanoa kuinka tarkkaan tuo alue on oikeasti rajattu, tai että pitääkö esim. pääbossit pelata tietyssä järjestyksessä. Eli on tosiaan vielä vähän hankala hahmottaa että kuinka vapaassa maailmassa lopulta ollaankaan. Mutta kyllä tuo melko vapaalta tuntui kun vahingossa ekan tunnin aikana eksyin johonkin enkä ollut löytänyt vielä edes tuota npc:tä kuka mahdollistaa levutuksen... :D
 
Saattais olla eka soulslike johon lähden ihan julkaisupäivänä heti mättämään kun tuossa on nuo coop ominaisuudet melko kehittyneet jo tässä vaiheessa. Lisäksi pelivideot näyttää aivan saatanan hyvältä!

Aion edelleen olla introvertti niinkuin kolmosessakin, pelaan vain ja ainoastaan soolona.
 
Kyllähän näitä pelais ja sillai, mutta kun ei taidot riitä.
Eli jos riittäis taidot, niin todellakin kiinnostais.
Aivan varmasti riittäis taidot. Nuo pelit on mukavan haastavia mutta reiluja. Paitsi yks Demon's Soulsin bossi ei ollu kovin reilu, mutta ei puhuta siitä.
 
Aivan varmasti riittäis taidot. Nuo pelit on mukavan haastavia mutta reiluja. Paitsi yks Demon's Soulsin bossi ei ollu kovin reilu, mutta ei puhuta siitä.

Jotenkin tuntuu että @Wiizelillä homma kaatuis siihen jos jotain bossia joutuis yrittämään liian monta kertaa.

Mitään mahdottomiahan noi ei ole kunhan jaksaa vaan yrittää.
 
Aion edelleen olla introvertti niinkuin kolmosessakin, pelaan vain ja ainoastaan soolona.
Sama. Aina yksin nämä pelit. Tuntuis suorastaan huijaukselta vetää kaverin kanssa.
Jotenkin tuntuu että @Wiizelillä homma kaatuis siihen jos jotain bossia joutuis yrittämään liian monta kertaa.

Mitään mahdottomiahan noi ei ole kunhan jaksaa vaan yrittää.
Ainoa kerta kun on oikeasti meinannut usko loppua on ollu mulla Sekiron viimeinen bossi. Siinä piti oikeasti yrittää joku 50 kertaa. Kun tyhmä ei vaan oppinut aiemmin. Mut senkin pomon jokaiseen iskuun on joku looginen tapa puolustautua, ja ne pomot signaloi kyllä aina jotenkin että miten ne aikoo iskeä. Kuoleminen turhauttaa, mutta aina se on oma syy.

Ai että minä rakastan näitä pelejä. Ainoa syy miksen vieläkään oo pelannu noita kaikkia on se, että ne on mulle niin kokonaisvaltaisia kokemuksia, että muu elämä unohtuu kokonaan.

Mietin tässä just että voi olla että jätän Elden Ringin suosiolla vaan myöhemmäksi. Tulossa tosi kiireinen kevät, plus muutenkin vois olla järkevämpää pelata nuo Soulsit ennen sitä.
 
Sekiron vika bossi otti tosiaan luulot pois kerta toisensa jälkeen, kunnes otin siltä luulot pois.

Missään vaiheessa ei silti tuntunut epäreilulta. Ja se onkin tämän "pelisarjan" suola. Aivan saatanan vaikeita, mutta ei koskaan epäreiluja.
 
Sama. Aina yksin nämä pelit. Tuntuis suorastaan huijaukselta vetää kaverin kanssa.

Joo, jos en pärjää yksin niin sitten en haluakaan pärjätä.
 
Mitään mahdottomiahan noi ei ole kunhan jaksaa vaan yrittää.
Tuntuu että nykyajan pelit on tehty läpäistäviksi niin että pelaajan täytyy luulla olevansa hyvä tai vähintään keskiverto pelaaja. Kaikkien pitää päästä peli läpi tai rahat meni hukkaan.

Tuo tuntuu jotenkin pullamössöittävän pelaajia nimenomaan siinä, että uudelleen yrittämisestä suurin piirtein suututaan. Mutta kyllä senkin tavallaan ymmärtää että duunipäivän jälkeen ei jaksa ähertää jotain vittumaisen vaikeaa peliä tuntitolkulla ilman että edistyy välttämättä yhtään. :D

Ennen vanhaan pelejä oli vähän ja ne olivat monesti aivan perseestä, mutta peli-iloa riitti kun sai kokeilla aina uudestaan ja uudestaan kun pelasi itse huonosti.
 
Pelaajat pelaa ja gatekeeperit ruikuttaa. Eiköhän se ihan tarkoitettu toiminnallisuus ole jos pelissä semmoinen on?

For punk ass bitches!

Mutta en tuomitse! Jokainen pelatkoon juuri niinkun haluaa, kunhan pelaa.
 
Pelaajat pelaa ja gatekeeperit ruikuttaa. Eiköhän se ihan tarkoitettu toiminnallisuus ole jos pelissä semmoinen on?
Mulle näissä peleissä on kyse hienoista haasteista ja itsensä voittamisesta. Sulle näissä voi olla kyse jostain muusta. Joskus kun olin jumissa jossain bossissa, niin mun veli sanoi että voi tulla auttamaan. Tuo ois mulle vaan sama asia kuin huijaaminen. Mieluummin luovutan koko pelin.

Nämä pelithän on mahdollista läpäistä yksin ottamatta yhtään osumaa, tai jollain fucking guitar hero-ohjaimella. Tai jopa äänikomennoilla. Ei mulla ole silloin mitään tekosyitä miksen voisi voittaa noita yksin. Tää on mulle hyvin yksinkertainen ja selkeä asia.

Mutta eihän tuo co-op tunnu riittävän, kun pelimedioissa itketään harva se päivä että näissä peleissä pitäis olla easy mode :D
 
Viimeksi muokattu:
Aivan varmasti riittäis taidot. Nuo pelit on mukavan haastavia mutta reiluja. Paitsi yks Demon's Soulsin bossi ei ollu kovin reilu, mutta ei puhuta siitä.

Jotenkin tuntuu että @Wiizelillä homma kaatuis siihen jos jotain bossia joutuis yrittämään liian monta kertaa.

Mitään mahdottomiahan noi ei ole kunhan jaksaa vaan yrittää.

Kuten Radikus sanoikin, niin liian monta yritystä samaa kohtaa ja mulla loppuu hermot.
Näin kävi Bloodbornessakin.
Jäin jumiin pomotaistoon, joka oli kyllä voitettavissa.
Mutta kun resurssit loppuivat, niin ei riittänyt enää pelkkä uusintayritys pomosta vaan piti alkaa grindaamaan stuffia, että sai ostettua tiettyjä apuja taistoon.
Niin liikaa hommaa siihen, että lopulta menet pomotaistoon ja kuolet parissa minuutissa.
Minkä jälkeet tietty sitten taas grindaamaan.
Ei kiitos.
 
Tämä vaikuttaisi olevan itselle se peli, mikä vie minut Dark soulsien/Souls-likejen maailmaan. Dark soulsit ei oikein kinostele, mutta tämä näyttää jotenkin todella mielenkiintoiselta. Tulee vähän jopa BotW mieleen etäisesti :D En malta odottaa että tämä tulee. Haluan nähdä ja kokea miten George Martinin kädenjälki näkyy pelissä.

En siis usko ehkä, että tämän myötä Dark soulseja alkaisin hakkaamaan, mutta vie varmasti kiinnostusta lähemmäs moista genreä kohti.
 
Takaisin
Ylös Bottom