Donkey Kong Country-pelisarja

Paras Donkey Kong Country-peli?

  • Donkey Kong Country (SNES)

    Äänet: 8 22.9%
  • Donkey Kong Country (GBC)

    Äänet: 0 0.0%
  • Donkey Kong Country (GBA)

    Äänet: 0 0.0%
  • Donkey Kong Country 2: Diddy's Kong Quest (SNES)

    Äänet: 13 37.1%
  • Donkey Kong Country 2 (GBA)

    Äänet: 0 0.0%
  • Donkey Kong Country 3: Dixie Kong's Double Trouble (SNES)

    Äänet: 3 8.6%
  • Donkey Kong Country 3 (GBA)

    Äänet: 0 0.0%
  • Donkey Kong Country Returns (Wii, 3DS)

    Äänet: 1 2.9%
  • Donkey Kong Country: Tropical Freeze (Wii U, Switch)

    Äänet: 9 25.7%
  • En ole pelannut mitään näistä

    Äänet: 1 2.9%

  • Äänestäjiä yhteensä
    35
Wiin DKCR oli kyllä loistava, pelasin läpi ja 100%
Tropical freece oli hyvä mutta jäi 100% ja koska toi Wii:n oli eka pitkään aikaan kun tahkos läpi totaalisesti ni annoin ääneni sille
SNES on hyviä mutta tuo jäi mieleen eri tavalla vaikka DKC ykköstä muksuna pelattiinkin ja sillon oli uskomatonta grafiikkaa ja peliä.
 
Peli nimittäin muuttuu hyvin haastavaksi ja nopeasti. Aivan kuin tuo olisi suoraan luotu juuri niitä varten, ketkä valittivat että ykkönen oli liian helppo. Että tästä saatte nyt sitten jatkaa, niin loppuu se saatanan kitinä.

Kolmonen taas on malliesimerkki siitä miten kaikki alkaa taas alusta ja vaikeusaste nousee hitaasti mutta varmasti. Kaikki uudetkin pelaajat pääsevät siihen mukaan, mutta kyllä siellä loppupuolella tulee kuolemia jokaisella.

Kakkosessa vaikeustaso tuntuu hyppivän melko paljon, eka maa on melko helppo, mut jo tokassa maassa tulee vaikeustasopiikkejä ja siitä eteenpäin yleinen vaikeustaso toki lähtee nousuun, mutta se ei oo missään nimessä kovin tasaista, välillä seassa on melko helppojakin kenttiä.

Kolmosessa kolme-neljä ekaa maata ovat aika helppoja, viidennestä eli siitä lumimaasta alkaa haasteen nousu ja kutosmaan kolme ekaa kenttää kyl vetävät perseeseen aika kunnolla.

Voiskohan toi kolmosen helpomman tuntuinen vaikeustaso johtua ihan siitäkin että aina kun kakkosessa menee uudelle alueelle, ni tavallaan on sit sitoutunut pelaamaan sitä eikä perääntymistä ole. Kolmosessahan voi vaan kävellä monessa maailmassa ulos ja tallentamaan kenttien välissä, mutta kakkosessa tietää että jos menee jonnekin niin siellä sitten myös pysyy.

Lisäks kakkosessahan on pari maailmaa sellaisia että ne antaa hankalampia tai muuten pidempiä kenttiä monta peräkkäin, ja se tallennusmahdollisuus saattaa olla vasta maailman lopussa niiden kenttien jälkeen. Tokihan ykkösessä kanssa kun menee uudelle alueelle ni siellä sit pysyy kanssa, mutta kun pelin vaikeustaso on muuten alhaisempi ni ei tule niin sitä tuntemusta että olis "uhkaavassa paikassa jumissa"
 
Wiin DKCR oli kyllä loistava, pelasin läpi ja 100%
Tropical freece oli hyvä mutta jäi 100% ja koska toi Wii:n oli eka pitkään aikaan kun tahkos läpi totaalisesti ni annoin ääneni sille
SNES on hyviä mutta tuo jäi mieleen eri tavalla vaikka DKC ykköstä muksuna pelattiinkin ja sillon oli uskomatonta grafiikkaa ja peliä.

Tää oli kyllä hyvä peli! Parhaita Wiin pelejä. Kuitenkin nostalgia nostaa DKC2 modernin pelin ohi tässä tapauksessa. Olihan se aikoinaan grafiikoiltaan ja pelattavuudeltaan huippua, paranneltu versio ekasta. Aikaakin kestänyt mukavasti ja edelleen tulee lätkittyä silloin tällöin.
 
Olihan se aikoinaan grafiikoiltaan ja pelattavuudeltaan huippua, paranneltu versio ekasta.

On edelleen. Tai siis, (sanokaa vanhaksi jääräksi), mutta nuo vanhat nyt vain näyttävät graafisesti helvetisti paremmilta kuin uudet. Vaikka nuo ja esim. NSMB-pelit ovat vähän kiinnostaneet, se ulkoasu on niissä vain jotenkin luotaantyöntävä. Makuasioita tietysti.

Kävin miettimään tarkemmin tuota vaikeustasojuttua. Ennen tätä ketjua olisin varmaan sanonut sen kummemmin ajattelematta, että ykkönen on noista vaikein. Ehkä olen pelannut tuota kakkosta sitten niin paljon enemmän, että mekaniikat ja kontrollit ovat tutumpia. Tai ehkä se ykkönen on sitten vain oikeasti helpompi, kuin muistan. Ajattelen tätä siis ihan siltä kannalta, ettei tarvi penkoa niitä salakenttiä, joita ei ykkösessä edes ole. Pitäisi varmaan ottaa asiakseen läpäistä nuo kaikki taas, viime kerrasta on turhan monta vuotta.
 
Voiskohan toi kolmosen helpomman tuntuinen vaikeustaso johtua ihan siitäkin että aina kun kakkosessa menee uudelle alueelle, ni tavallaan on sit sitoutunut pelaamaan sitä eikä perääntymistä ole. Kolmosessahan voi vaan kävellä monessa maailmassa ulos ja tallentamaan kenttien välissä, mutta kakkosessa tietää että jos menee jonnekin niin siellä sitten myös pysyy.

Lisäks kakkosessahan on pari maailmaa sellaisia että ne antaa hankalampia tai muuten pidempiä kenttiä monta peräkkäin, ja se tallennusmahdollisuus saattaa olla vasta maailman lopussa niiden kenttien jälkeen. Tokihan ykkösessä kanssa kun menee uudelle alueelle ni siellä sit pysyy kanssa, mutta kun pelin vaikeustaso on muuten alhaisempi ni ei tule niin sitä tuntemusta että olis "uhkaavassa paikassa jumissa"

Tämä vaikuttaa paljon myös, kakkosessa vielä lisäpaineena tallentamiselle on se, että tallentaminen on ilmaista vain ekalla kerralla per tallennuspaikka (tähän on yks poikkeus) ja sen jälkeen joutuu maksaa pari banaanikolikkoa tallentamisesta, mikä ei ole ongelma, jos on pelannut pitkän session putkeen, mutta pelin resettaus nollaa banaanikolikot.
 
Kyllä Tropical Freeze on ollut kantreista viihdyttävin pelata. Tykkään miten raskas Donkiin ajotuntuma on, ja kuinka isolla apinalla kestää hetki kiihtyä täyteen vauhtiin. Se saa pelin erottumaan saturoituneessa lajityypissä. Ympäristösuunnittelu on vertaansa vailla, tasohyppelylle luodaan kutkuttava kehittyvä konteksti kun sademetsän rauha muuttuu mehujäätehtaan sykkeeksi, jossa tasapainoillaan jäätelöiden päällä. Tunnelmaltaan peli ei juuri Raren peleille häviä, ja David Wisen paluu säveltäjäksi on varsinainen kulttuuriteko.




Nyt myös uusi Fankitila!
 
Donkki Konkki Kantri 2 tulilla, pari ekaa maailmaa läpi.

Jotenkin tän fiilis oli ihan ei niin mukava, kuten muistelinkin, mitä ykkösessä ja kolmosessa. Jotenkin tummempi ja ei mielestäni oikein istu tähän. Muistan, että sillon ilmestyessäänkin olin tätä mieltä.

Muuten kyllä erinomainen peli, ei siitä pääse mihinkään!
 
Donkki Konkki Kantri 2 tulilla, pari ekaa maailmaa läpi.

Jotenkin tän fiilis oli ihan ei niin mukava, kuten muistelinkin, mitä ykkösessä ja kolmosessa. Jotenkin tummempi ja ei mielestäni oikein istu tähän. Muistan, että sillon ilmestyessäänkin olin tätä mieltä.

Muuten kyllä erinomainen peli, ei siitä pääse mihinkään!

Omasta mielestä tuo kakkosen tummempi värimaailma ja tunnelma istuu juuri sopivasti koko pelin asetelmaan, kun siinähän kuitenkin seikkaillaan ns. vihollisten maaperällä. Ymmärrän kuitenkin mitä tarkoitat.
 
Omasta mielestä tuo kakkosen tummempi värimaailma ja tunnelma istuu juuri sopivasti koko pelin asetelmaan, kun siinähän kuitenkin seikkaillaan ns. vihollisten maaperällä. Ymmärrän kuitenkin mitä tarkoitat.

Ei tää nyt jossain muussa pelissä nyt sinällään haittais, mutta tässä pikkusen. :rolleyes:
 
Projekti Donkey Kong etenee ja DKC 2 meni justiin läpi.

En kyllä tosiaan osaa päättää, onko tää vai kolmonen parempi nyt sitten, hiton erinomaisia pelejä molemmat.

Sitten vaan ykkönen tulille. Meni nyt väärässä järjestyksessä, mutta noh. :rolleyes:
 
Pomot tässä ykkösessä on kyllä vähän lacklustereita vs. 2 ja 3, mutta muuten tää on kyllä jotenkin vaan mieluisampi.

Onhan toi kolmonen kyllä ehdottomasti näistä teknisesti se vaikuttavin, ei siitä pääse mihinkään, mutta kakkosessa taas sitten on ihan karvan verran parempia kenttiä ehkä pieni määrä enemmän ja tämä tasottaa sitten sen.

Mutta on tää kyllä saatana hieno pelisarja, toivottavasti tälle nyt saadaan vielä jatkoa jossain vaiheessa taas.
 
Ja ykkönen meni läpi. Oli pieni pelko tavoittaako känni vai pelin loppu ensin, mutta i emerged victorious, vaikka reaktiot alkaa olla jo mitä on, joten elämiä meni ja meni lopparissa. On tää näistä paras, mutta kakkosessa ja kolmosessa on kyllä far superior pomot pl. loppari, joka tässä oli kyllä hyvä.

Tällä hetkellä rankkaan kakkosen ja kolmosen tasan yhtä hyviksi peleiksi ja tämän ykkösen parhaaksi ihan vaan fiilispohjalta, ei toki teknisesti.

Mutta: I feckin' love 'em all!
 
Ja ykkönen meni läpi. Oli pieni pelko tavoittaako känni vai pelin loppu ensin, mutta i emerged victorious, vaikka reaktiot alkaa olla jo mitä on, joten elämiä meni ja meni lopparissa. On tää näistä paras, mutta kakkosessa ja kolmosessa on kyllä far superior pomot pl. loppari, joka tässä oli kyllä hyvä.

Tällä hetkellä rankkaan kakkosen ja kolmosen tasan yhtä hyviksi peleiksi ja tämän ykkösen parhaaksi ihan vaan fiilispohjalta, ei toki teknisesti.

Mutta: I feckin' love 'em all!

Hyvä että ehdit pelaamaan läpi, muuten ois tarvinnut aamulla hakea jostain lisää Donkey Kongeja että ois voinut vetää sen ykkösen loppuun.
 
Hyvä että ehdit pelaamaan läpi, muuten ois tarvinnut aamulla hakea jostain lisää Donkey Kongeja että ois voinut vetää sen ykkösen loppuun.

No on mulla pari varalla näitä uudempia, että kiire tulee kehittäjille tehdä lisää siinä välissä!
 
Ääni meni Donkey Kong Countrylle (SNES) Selittyy varmaan suurimmalla nostalgia tunteella + pelin helppoudella. Tätä peliä tulee käytyä fiilistelemassa silloin tällöin parin kartan verran tai jos oikein innostuu niin läpipeluulla.

Toinen, jota pidän yhtä hyvänä tai jopa tiettynä päivänä parempana on Donkey Kong Country 2: Diddy's Kong Quest. Tuli pelattua nämä molemmat pelit läpi viimeksi 2022 vuonna kaverin kanssa moninpelina.

Kolmas versio puolestaan ei koskaan napannut samalla tavalla, kun nämä kaksi edeltäjää. Johtuu luultavasti ihan puhtaasti siitä, että lempihahmoni Diddy Kong ei ole pelattavissa.

Tämän pelisarjan äärellä on vietetty todella mukavia aikoja niin perheen, kavereiden kuin yksinpelin osalta.
 
What, nyt vasta huomaan tän ketjun. What is going on? Pitääpä lukasta alusta alkaen sopivalla momentilla:rolleyes:
Kermainen pelisarja. Läpi menty 1&2 joista toca peli suosikki. Diddy on munkin suosikkihahmo ja Dixie. Jotenki huikee twisti että sarjan nimikkohahmo DK ei ookkaan sankari 2:es ja 3:s. Huvittavasti se myös on itte paskin hahmo ohjata, heh.
 
Takaisin
Ylös Bottom