Anna Huikka
Bgvtfftyrdt67yhuuhiiunbinou
Insider- Viestit
- 7815
No niin, elikkäs tässä vähän Ozzyn aikaista Black Sabbathia Biblolle:
Ekalta levyltä The Wizard, erinomainen ja vähän kuultu blues- pohjainen rykäsy. Kiinnitä huomiota etenkin Geezerin bassotteluun ja pieniin pysähdyksiin rytmissä läpi koko kappaleen.
Paranoidi levyltä löytyykin sitten enemmän, tosta tommonen War Pigsin live vuodelta 1970. Ai että. Maailman kovimpia biisejä.
Myös Planet Caravan samalta levyltä aivan uskomattoman hieno tsibale. Panteran versiona aivan hyvä mutta alkuperäinen aina alkuperäinen.
Kirsikkana kakun päälle vielä tokan levyn päättävä Fairies Wear Boots, jossa rumpu/bassopuoli on, eh nimittäin, sanoisinko hallussa.
Kolmannelta levyltä, eli Master of Realityltä, jonka kansikuva on ikonisuudessaankin erittäin hieno löytyy itseni mielestä bändin top3 kappale, elikkäs tämä näin (otin tähän vuoden 1974 livevedon, joka näyttää suunnilleen siltä, että eihän tämmöstä voi olla, eihän
). Kannattaa myös tsekata tätä ennen levyllä soiva Embryo sekä heti tämän jälkeen tuleva Orchid, jotka alleviivaavat Children of the Graven raskautta.
Samalta levyltä löytyy myös bändin ehkä hienoin balladi, Solitude, joka ei muuten ikinä soi missään, ja se on todella sääli. Aivan upea ja hyvin erilainen Black Sabbath kappale, ja niin hyvin laulettu että vuosikymmeniä on epäilty biisin laulaneen joku muu kuin Ozzy. Mutta Ozzy se on.
Seuraavalta, miellyttävästi nimetyltä neljänneltä levyltä Vol. 4 toimii erilaisuudesta esimerkkinä Snowblind, joka on myös omassa top3 kategoriassa bändiltä. Aivan saatanan kova biisi tämä.
HEAVY maailmanhistorian parhaimmilta levyiltä, joihin Sabbath Bloody Sabbath eittämättä kuuluu, on vaikeaa nimetä vain yhtä tai edes muutamaa, mutta jos pakko on niin Sabbra Cadabra se on. Eräskin Tanskalais-Amerikkalainen bay arean trash bändi, jossa solistina Hetfield ja rumpalina Ulrich, on nimittäin sanonut että ei olisi heidänkään bändistään mitään tullut ilman tätä levyä. Ja muutenkin, koko levyn syntyhistoria on kiinnostava ja se kannattaa tsekata vaikka wikipedian kautta, mut en tiiä kenen mielestä on ollut hyvä idea mennä kolmen vuoden kokkelin ja viinan vetämisen jälkeen jonnekin skutsiin homeiseen ja helvetin kylmään pahalta haisevaan kummituksia täynnä olevaan linnaan vähän kasailemaan uutta levyä varsinkin kun sekä Iommi riffien kirjoittajana ja ilmeisesti myös Butler sanoittajana olivat ns. writers blokissa. Mutta lähtökohtiin nähden aivan käsittämätön suoritus koko levy.
Tsekkaa myös Spiral Architect samalta levyltä.
Kuudennen levyn parasta antia on ehdottomast Symptom of the Universe, joka menee raskaudessaan samaan kastiin kuin Children of the Grave, mutta ei ole ihan yhtä hyvä. Kuitenkin todella kova esitys, ja onhan tuo kansikuva nyt vaan törkeän komea kaikessa hirveydessään.
Seiskalevyltä, Technical Ecstasyltä, ei useinkaan nosteta mitään suuria kaloja esiin, joka on todella sääli. Tälläkin levyllä on omat erittäin hienot hetkensä, kuten You won´t change me, jossa todella tilitetään ja raskaasti. Myös tykki skitat läpi biisin.
Myös Dirty Woman ja Gypsy on tutustumisen arvoisia, joissa molemmissa oikein vanha kunnon rokki meno. 5/5 molemmat.
Viimeiseltä Ozzyn aikaiselta levyltä, Never say Die!, ei oikein löydy enää samanlaisia hittibiisejä kuin muilta, mutta Air Dance on ainakin erittäin kova ja erilainen biisi Black Sabbathin tuotannossa.
Jatkan jossain vaiheessa tai en tiiä.
Ekalta levyltä The Wizard, erinomainen ja vähän kuultu blues- pohjainen rykäsy. Kiinnitä huomiota etenkin Geezerin bassotteluun ja pieniin pysähdyksiin rytmissä läpi koko kappaleen.
Paranoidi levyltä löytyykin sitten enemmän, tosta tommonen War Pigsin live vuodelta 1970. Ai että. Maailman kovimpia biisejä.
Myös Planet Caravan samalta levyltä aivan uskomattoman hieno tsibale. Panteran versiona aivan hyvä mutta alkuperäinen aina alkuperäinen.
Kirsikkana kakun päälle vielä tokan levyn päättävä Fairies Wear Boots, jossa rumpu/bassopuoli on, eh nimittäin, sanoisinko hallussa.
Kolmannelta levyltä, eli Master of Realityltä, jonka kansikuva on ikonisuudessaankin erittäin hieno löytyy itseni mielestä bändin top3 kappale, elikkäs tämä näin (otin tähän vuoden 1974 livevedon, joka näyttää suunnilleen siltä, että eihän tämmöstä voi olla, eihän
). Kannattaa myös tsekata tätä ennen levyllä soiva Embryo sekä heti tämän jälkeen tuleva Orchid, jotka alleviivaavat Children of the Graven raskautta.Samalta levyltä löytyy myös bändin ehkä hienoin balladi, Solitude, joka ei muuten ikinä soi missään, ja se on todella sääli. Aivan upea ja hyvin erilainen Black Sabbath kappale, ja niin hyvin laulettu että vuosikymmeniä on epäilty biisin laulaneen joku muu kuin Ozzy. Mutta Ozzy se on.
Seuraavalta, miellyttävästi nimetyltä neljänneltä levyltä Vol. 4 toimii erilaisuudesta esimerkkinä Snowblind, joka on myös omassa top3 kategoriassa bändiltä. Aivan saatanan kova biisi tämä.
HEAVY maailmanhistorian parhaimmilta levyiltä, joihin Sabbath Bloody Sabbath eittämättä kuuluu, on vaikeaa nimetä vain yhtä tai edes muutamaa, mutta jos pakko on niin Sabbra Cadabra se on. Eräskin Tanskalais-Amerikkalainen bay arean trash bändi, jossa solistina Hetfield ja rumpalina Ulrich, on nimittäin sanonut että ei olisi heidänkään bändistään mitään tullut ilman tätä levyä. Ja muutenkin, koko levyn syntyhistoria on kiinnostava ja se kannattaa tsekata vaikka wikipedian kautta, mut en tiiä kenen mielestä on ollut hyvä idea mennä kolmen vuoden kokkelin ja viinan vetämisen jälkeen jonnekin skutsiin homeiseen ja helvetin kylmään pahalta haisevaan kummituksia täynnä olevaan linnaan vähän kasailemaan uutta levyä varsinkin kun sekä Iommi riffien kirjoittajana ja ilmeisesti myös Butler sanoittajana olivat ns. writers blokissa. Mutta lähtökohtiin nähden aivan käsittämätön suoritus koko levy.
Tsekkaa myös Spiral Architect samalta levyltä.
Kuudennen levyn parasta antia on ehdottomast Symptom of the Universe, joka menee raskaudessaan samaan kastiin kuin Children of the Grave, mutta ei ole ihan yhtä hyvä. Kuitenkin todella kova esitys, ja onhan tuo kansikuva nyt vaan törkeän komea kaikessa hirveydessään.
Seiskalevyltä, Technical Ecstasyltä, ei useinkaan nosteta mitään suuria kaloja esiin, joka on todella sääli. Tälläkin levyllä on omat erittäin hienot hetkensä, kuten You won´t change me, jossa todella tilitetään ja raskaasti. Myös tykki skitat läpi biisin.
Myös Dirty Woman ja Gypsy on tutustumisen arvoisia, joissa molemmissa oikein vanha kunnon rokki meno. 5/5 molemmat.
Viimeiseltä Ozzyn aikaiselta levyltä, Never say Die!, ei oikein löydy enää samanlaisia hittibiisejä kuin muilta, mutta Air Dance on ainakin erittäin kova ja erilainen biisi Black Sabbathin tuotannossa.
Jatkan jossain vaiheessa tai en tiiä.
Viimeksi muokattu:
