Bateman kuuntelee TOP50-metallialbumit läpi

28. Sepultura - Beneath the Remains

Ai perkele, tämähän oli loistava. Bändi jonka olemassaolon on aina tiennyt, mutta jota ei ole ikinä tullut kuunneltua käytännössä yhtään. Sitten kun aloin hieman muistelemaan.. niin jumalauta mähän olen ollut näiden keikallakin, 2007 DBTL:ssä melkoisessa muusissa. Tein hieman taustatutkimusta ja sieltä paljastui kaikkea mielenkiintoista, muun muassa voimakkaita tunnesidoksia Suomeen ja suomalaiseen (huom: suomenkieliseen) 80-luvun metallimusiikkiin. Todella miellyttävän rähjäistä tykitystä tämä levy alusta loppuun, vähän sellaista sekoitusta Motörheadista ja Metallican alkuaikojen hyvästä rähinästä. Aion ehdottomasti kuunnella tätä lisää ja tutustua bändin muuhunkin tuotantoon nyt tarkemmin. Tykkäsin! 9/10

PS. ai että miten hienoa kansitaidetta!

1669971241510.png
 
Viimeksi muokattu:
Sepultura on sitten sellainen bändi, että kun siihen lähtee perehtymään, niin saa kokea monia asioita.
Musatyyli ja miehistön vaihdokset aikamoisia vuosien varrella.
Mutta hyvää musiikkia löytyy joka vuosikymmeneltä, kun bändi aktiivisena ollut.
Suosittelen tutustumista kaikin mahdollisin tavoin.
 
Wiizeli sanoi:
Sepultura on sitten sellainen bändi, että kun siihen lähtee perehtymään, niin saa kokea monia asioita.
Musatyyli ja miehistön vaihdokset aikamoisia vuosien varrella.
Mutta hyvää musiikkia löytyy joka vuosikymmeneltä, kun bändi aktiivisena ollut.
Suosittelen tutustumista kaikin mahdollisin tavoin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähti heti perään soimaan toi Arise -levy, kummasti tämä kiinnosti nyt enemmän kuin Sonata Arctica.
 
29. Sonata Arctica - Winterheart's Guild

Huhheijjaa, puoliväli projektista ylitetty. Mä oikeesti yritin ja keskityin olemaan välittämättä tuosta ralli-englannista, mutta ei se vaan onnistu. Puolivälissä levyä aloin miettiin, että koska tää laulaja (Tony Kakko, luin wikipediasta) ei yhtään edes yritä, että tämänhän pitäis olla parodia-bändi jossa parodioivat itseään. Uudeksi nimeksi Rally Arctica tms. Keksin myös täydellisen vertauksen sille miltä tätä tuntui kuunnella: tämä on kuin Etelä-Afrikan 2010 futiksen MM-kisojen katseleminen kun joka ainoassa matsissa loputon vuvuzela-pörinä pilasi täysin katselukokemuksen. Katselinkin siis kisoista suurimman osan tuolloin ilman ääntä, ja myös Sonata Arctica toimii parhaiten äänettömänä. Että sinällään niin mukavaa kuin jalkapallo ja metalli onkin, niin kaikki niihin liittyvä ei vaan silti ole minua varten. 4-/10.


1670071501931.png
 
micke nindendosta sanoi:
Koska jatkuu?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kestänyt vähän toipua edellisestä.

Tsekkasin mikä on listalla seuraavana ja huojennuin sen verran, että vois tänä viikonloppuna laittaa kuunteluun. On tää projekti pari kertaa mielessä pyörinytkin parin kuukauden sisään mutta en oo saanu aikaseks, joten kiitos perseelle potkimisesta :salute:
 
30. Kyuss - Wretch

Projekti jatkuu hetken tauon jälkeen. Tää oli itelleni entuudestaan täysin tuntematon bändi, joten ihan mielenkiintoista oli laittaa levy pyöriin. Ihan myönteinen kokemus, tahmaista rähisevää stoner rockia, vähän sellaista sabbathmaista fiilistä monessa kohtaa levyä. Ei mitään mullistavaa mutta ei mitään valitettavaakaan, helppo oli viikon päätteeksi tämmöstä laahausta kuunnella kun fiilis oli melko saman suuntainen. Tehtyäni kuuntelun jälkeen vähän selvitystyötä niin tässähän onkin tosiaan useamman Queens of the Stoneage -tyyppien aiempi bändi kyseessä ja sitten tulikin paljon ahaa-elämyksiä koettua, enpä kuunnellessa tajunnut yhteyttä näiden välillä. Ihan jees tämä, etiäppäin.

Arvosana: 7-

1000032766.jpg
 
31. Slayer - Undisputed Attitude

Slayer tullut nähtyä pari kertaa livenäkin ja keikoista oon tykännyt, muttei tää bändi oikein ikinä ole ihan kärkisuosikkeihin lukeutunut itellä eikä ole kauheesti tullut kuunneltua ylipäätään. Tää olikin tämmönen punk-cover levy, muutama ihan hyvä biisi oli seassa, mutta ei tää erikoisesti mulle iskenyt vaikka tietyistä slayermäisyyksistä ajoittain ihan tykkäsinkin. Tuskin tulee kuunneltua uudestaan. Antteeks.

Arvosana: 6+/10

1738929485769.png
 
32. Moonsorrow - Jumalten Aika

En ollut ikinä edes kuullut tällaisesta bändistä, heti alkuun oli pahoja aavistuksia koska nimestä tuli mielleyhtymiä lähinnä johonkin teiniangstiseen sonata arcticaan.. mutta, eihän tämä nyt mitään ihan paskaa ollutkaan. Täältähän paljastui vallan synkeää ja laadukasta melodista musiikkia. Jumalten Aika tosin taitaa viitata biisien ja koko levyn kestoon (kokonaispituus 1h15min ja jotain 10-15min biisejä), tämä tuntui jumalattoman pitkältä ajalta, ei kumminkaan pitkästyttävältä. Kai tämä on olevinaan jotain syvällistä pakanametallia, mutta tarvis varmaan kuunnella vähän enemmän sekä bändin muuta tuotantoa että tätä levyä jotta ymmärtäisi paremmin kaikenlaisia hienouksia (lue: en vain osaa). Örinälaulusta en ottanut kauheasti selkoa vaikka laulaja suomeksi (suurimmaksi osaksi?) örisikin, mutta eipä tuokaan oikein haitannut. Biiseissä oli lopulta yllättävän paljon vaihtelua ja todella upeita hetkiä. Voisin hyvin kuvitella juovani shamaanien kanssa verta vihollisteni pääkalloista jossain korvessa nuotion ja revontulien loisteessa tätä kuunnellessa. Yllätyin oikeestaan aika positiivisesti tästä.

Arvosana: 8/10

1738931975585.png

(ps. hieno cover art, on varmaan tullut game of thronesia kateltua)
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Takaisin
Ylös Bottom