- Viestit
- 2505
Maine:
Tiedeaiheinen puujalkavitsi:
Mikä on Benoît B. Mandelbrotin nimessä oleva lyhenne B?
- Benoît B. Mandelbrot
Mikä on Benoît B. Mandelbrotin nimessä oleva lyhenne B?
- Benoît B. Mandelbrot
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Maine:
Maine:
Huh huh kun rupesi looppaamaan päässä, kun tätä alkoi miettimään.Tiedeaiheinen puujalkavitsi:
Mikä on Benoît B. Mandelbrotin nimessä oleva lyhenne B?
- Benoît B. Mandelbrot
Maine:
Sitten on kvanttifysiikan ihmeellisyydet, jossa lomittuneet kvantit voidaan viedä vaikka valovuoden päähän toisistaan ja toisen tila vaikuttaa toiseen täsmälleen samanaikaisesti. Tässäkin sama ongelma: Informaatio ei kulje. Nyt joku ehkä kysyy, että mikä se samanaikainen hetki on, jos ei voida määrittää mitään todellista aikaa näiden vertailupisteiden kesken: En tiedä, tai jos olen selityksen lukenut, en sellaista tähän hätään muista. Kvanttifysiikka on aivan käsittämätöntä tavaraa.
Maine:
Maine:
Maine:
Maine:
Maine:
Huh, kai NES-Retro on sentään vielä olemassa?10^10^120 vuotta
- Maailmankaikkeus on saavuttanut termodynaamisen tasapainon: aikaa ei enää ole. Olemme pelkkiä samanenergisiä fotoneita äärettömässä tyhjyydessä.
Maine:
Boltzmannin 'Retrona.Huh, kai NES-Retro on sentään vielä olemassa?
Maine:
Erinomainen ja erittäin mielenkiintoinen tietoisku. Minkäs verran siitä oli aikaa kun Sahara viimeksi oli viidakkoa? Enkä yritä todellakaan hyppiä professorin kengille, mutta eikös Aurinko laajene punaiseksi jättiläiseksi jo noin miljardin vuoden kuluttua? Vai vasta aloittaa laajentumisen? Maapallon elinkelpoisuus tietenkin päättyy korventumisen vuoksi jo kauan ennen kuin Aurinko nielaisee maan.Toinen aihe: mitä on odotettavissa pitkällä aikavälillä?
Ihminen elää aivan käsittämättömän pienen ajan verrattuna kosmisiin aikajänteisiin. Jotta saataisiin kunnon eksistentiaaliset pärinät käyntiin, niin käydään läpi vähän, että mitä maailmankaikkeuden tulevaisuudessa tapahtuu kahdeksan kohdan luetelmana:
15 000 vuotta
10 miljardia vuotta
- Merenpinta on noussut 3–4 metriä Antarktisella tapahtuneen sulamisen johdosta.
- Antares-tähti on räjähtänyt supernovaksi, joka näkyy paljaalla silmällä.
- Maapallon kaltevuus on vaihtanut puolta, jolloin Suomessa on juhannuksena sydäntalvi ja jouluna keskikesä.
- Saharan autiomaasta tulee viidakko Saharan pumppu -teorian nojalla
- Auringosta on tullut punainen jättiläinen, joka imaisee Maan sisäänsä. Maapallo on ollut jo pitkän aikaa elinkelvoton merien haihtumisen, pintalämpötilan korkeuden ja hiilidioksidin puutteen vuoksi.
- Maan voi toisaalta olla kaapannut joku toinen tähti (todennäköisyys 1 : 3 000 000), tai se voi olla lennähtänyt tähtienväliseen avaruuteen jonkun törmäyksen voimasta (1 : 100 000).
Mikä ihana ajatus, maailmankaikkeus ilman Nickelbackin musiikkia.10^10^120 vuotta
- Maailmankaikkeus on saavuttanut termodynaamisen tasapainon: aikaa ei enää ole. Olemme pelkkiä samanenergisiä fotoneita äärettömässä tyhjyydessä.
Maine:
Joo, se aloittaa laajenemisensa jo ajoissa (n. 5,4 miljardin vuoden päästä), mutta tuohon mennessä nuo kaikki ovat (teoriassa) tapahtuneet. Eli ajanjakso on 15 000 – 10 000 000 000 vuotta. Punaisen jättiläisen jälkeen se luhistuu tosin valkoiseksi kääpiöksi jo n. 8 miljardin vuoden päästä, eli väärin kirjoitin!Erinomainen ja erittäin mielenkiintoinen tietoisku. Minkäs verran siitä oli aikaa kun Sahara viimeksi oli viidakkoa? Enkä yritä todellakaan hyppiä professorin kengille, mutta eikös Aurinko laajene punaiseksi jättiläiseksi jo noin miljardin vuoden kuluttua? Vai vasta aloittaa laajentumisen? Maapallon elinkelpoisuus tietenkin päättyy korventumisen vuoksi jo kauan ennen kuin Aurinko nielaisee maan.
Maine:
Upeaa nikkimatskua tässä.Boltzmannin aivot
Maine:
Kysymys tuosta valkoiseksi kääpiöksi luhistumisesta, kerran twitterissä oli vähän vääntöä asiasta. Millä tavoin tuo luhistuminen tapahtuu? Kun punainen jättiläinen on saavuttanut äärirajansa, niin se ulkokuori haihtuu / sinkoutuu (mikä tähän on oikea verbi?) avaruuteen, ei tapahdu mitään varsinaista räjähdystä siis (Auringon tapauksessa)? Toiset punaiset jättiläiset sitten räjähtävät? Pahoittelut hyvin sekavasta kyselystä, toivottavasti saat sieltä poimittua punaisen jättiläisen punaisen langan. badum-tsih.Joo, se aloittaa laajenemisensa jo ajoissa (n. 5,4 miljardin vuoden päästä), mutta tuohon mennessä nuo kaikki ovat (teoriassa) tapahtuneet. Eli ajanjakso on 15 000 – 10 000 000 000 vuotta. Punaisen jättiläisen jälkeen se luhistuu tosin valkoiseksi kääpiöksi jo n. 8 miljardin vuoden päästä, eli väärin kirjoitin!
Sahara oli tosiaan trooppinen paratiisi n. 5 000 – 10 000 vuotta sitten, kertovat tiedemiehet.
Maine:
Maine:
Aurinko tekee viimeisissä vaiheissaan planetaarisen sumun, jonka syntymekanismi on kuvattu yllättävän hyvin Wikipediassa:Kysymys tuosta valkoiseksi kääpiöksi luhistumisesta, kerran twitterissä oli vähän vääntöä asiasta. Millä tavoin tuo luhistuminen tapahtuu? Kun punainen jättiläinen on saavuttanut äärirajansa, niin se ulkokuori haihtuu / sinkoutuu (mikä tähän on oikea verbi?) avaruuteen, ei tapahdu mitään varsinaista räjähdystä siis (Auringon tapauksessa)? Toiset punaiset jättiläiset sitten räjähtävät? Pahoittelut hyvin sekavasta kyselystä, toivottavasti saat sieltä poimittua punaisen jättiläisen punaisen langan. badum-tsih.
Planetaarinen sumu on elinkaaren viimeinen vaihe valtaosalle tähdistä. Vain Aurinkoa vähintään 1,44 kertaa massiivisemmat tähdet (kyseinen suhde tunnetaan Chandrasekharin rajana) päättävät päivänsä supernovana, jolloin on usein seurauksena supernovajäänne. Tyypillinen auringonkaltainen tähti viettää suurimman osan useita miljardeja vuosia kestävästä elämästään varsin rauhallisesti muuttamalla fuusioreaktion avulla vetyä heliumiksi ytimessään. Energian virratessa kaasun mukana ulospäin syntyy painetta. Sen kumoaa tähden oma painovoima, joka puolestaan pyrkii luhistamaan tähden kasaan. Näin tähti pysyy tasapainossa.
Kun tähden vetyvarastot alkavat loppua, paine ei enää riitä pitämään tähden osia kasassa, vaan sen ydin alkaa luhistua painovoiman vaikutuksesta. Samalla sen ydinosien lämpötila nousee moninkertaiseksi – Auringolla noin 15 miljoonasta kelvinasteesta 100 miljoonaan asteeseen. Lämpötilan nousu aiheuttaa tähden ulkokerrosten nopean laajenemisen, ja ne puolestaan viilenevät. Tähdestä on tullut punainen jättiläinen. 100 miljoonassa asteessa ydin alkaa muuttaa heliumia hiileksi ja hapeksi (kolmialfareaktio), ja sen luhistuminen pysähtyy. Ytimen sisään muodostuu sisempi, hiilestä ja hapesta koostuva ydin, ja heliumkerros on sen ulkopuolella.
Heliumin fuusioreaktio on erittäin herkkä lämpötilan vaihteluille: jo kahden prosentin kasvu lämpötilassa yli kaksinkertaistaa reaktion nopeuden. Tällöin vapautunut energia kuumentaa tähteä entisestään, jolloin heliumkerros ensin laajenee, viilenee ja lopulta viilentää koko ytimen hidastaen taas reaktion entiselle tasolleen. Tähdestä on tullut äärimmäisen epävakaa – pulssinomaisesti se vuoroin laajenee ja supistuu yhä voimakkaammin, kunnes se lopulta puhaltaa ulko-osansa kauas avaruuteen. Tällaisessa laajenemis-supistumisvaiheessa on muun muassa Valaan tähdistössä oleva kuuluisa muuttuva tähti Mira. Useilla planetaarisilla sumuilla on havaittavissa heikko halo, joka on peräisin kyseisen vaiheen ajalta ennen tähden lopullista tuhoa.
Tähdestä irtoava kaasu muodostaa laajenevan pilven, ja paljastaa vähitellen tähden sisempiä ja yhä lämpimämpiä osia. Kun paljastuneen pinnan lämpötila on noussut noin 30 000 kelviniin, lähettää se runsaasti ultraviolettisäteilyä, jonka fotonit ionisoivat kaasupilven atomit ja kaasu alkaa hehkua. Pilvestä on syntynyt planetaarinen sumu.
Maine:
Huh, kai NES-Retro on sentään vielä olemassa?
Maine:
Sir John Ball, president of the International Mathematical Union, approached Perelman in Saint Petersburg in June 2006 to persuade him to accept the prize. After 10 hours of attempted persuasion over two days, Ball gave up. Two weeks later, Perelman summed up the conversation as follows: "He proposed to me three alternatives: accept and come; accept and don't come, and we will send you the medal later; third, I don't accept the prize. From the very beginning, I told him I have chosen the third one ... [the prize] was completely irrelevant for me. Everybody understood that if the proof is correct, then no other recognition is needed." "I'm not interested in money or fame,' he is quoted to have said at the time. 'I don't want to be on display like an animal in a zoo. I'm not a hero of mathematics. I'm not even that successful; that is why I don't want to have everybody looking at me."
Maine:
Grigori vaan ei vastaanottanut palkintoa eikä matematiikan arvostetuinta palkintoa, Fieldsin mitalia, vaan pelästyi, luopui matematiikasta ja asuu rutiköyhänä äitinsä luona jossain Pietarin slummissa.
Maine:
Hmm!Vai elääkö hän kumminkin salanimen turvin Äänislinnassa... hmm. @Ezkimoukko
Maine: