NES / Famicom kysymykset, ongelmat, huolto ja kunnossapito

[Miri]

Tähän on koottu mahdollisia kysymyksiä ja vastauksia NESiin / Famicomiin liittyen alkaen ihan sellaisista perusasioista mihin kuka tahansa NESin tai Famicomin hankkiva voi törmätä, ja päättyen konsolin mahdollisiin ongelmiin, huoltoon, modifiointiin, ja kunnossapitoon.

Osasta kysymyksiä löytyy linkki josta saat aiheesta enemmän tietoa tai joka sisältää ohjeen modifikaatioon / huoltamiseen.

Löydät todennäköisesti vastauksen kysymykseesi tästä ketjusta.


(Väliaikainen poistuva mirskuedit: Famicomjutut alkaiskin olemaan kohta kaikki, noi NES hommat tulee kunhan saan jostain väliaikaisesti sellasen konsolin missä niitä ongelmia on korjattavaks, en siis omista NES:siä ollenkaan)
-------------------------------------------


- Miksi USA konsolini / AV Famicomini kuva on mustavalkea ?

8-bit Nintendon konsolit ovat ajalta jolloin ei ollut käytössä yhtenäistä videostandardia, vaan osa maailmasta käytti PAL ja osa NTSC standardia. Suurin osa eurooppaa käytti PAL standardia ja siitä tuleekin koko homma että miksi PAL pelit ovat nimenomaan PAL pelejä.

Yhdysvalloissa ja Japanissa sen sijaan käytettiin NTSC standardia. NES käyttää kuvalle komposiittisignaalia joka eroaa eri standardien välillä etenkin sillä että PAL ja NTSC signaalien väritaajuus on erilainen.

Tuohon aikaan esim televisioita saatettiin valmistaa vain sillä tietyllä alueella ja vain niitä sen alueen markkinoita varten, joten kaikki euroopassa myydyt televisiot eivät ymmärrä jonkin muun alueen standardia, etenkin mikäli kyseinen televisio on valmistettu vain euroopassa (tai suomessa) ja vain tarkoitettu vain sen alueen käyttöön. Hyvänä esimerkkinä 90-luvun Nokian televisiot yleensä eivät ymmärrä NTSC väritaajuutta.

Tähän ei valitettavasti ole mitään helppoa keinoa etukäteen tietää tukeeko tietty televisio tiettyjä väritaajuuksia vai ei, vaan vastaus löytyy kokeilemalla. Mikäli on hankkimassa käytettyä putkitelkkaria, niin suosittelen ottamaan USA NESin / Famicomin mukaan kun telkkaria menee katsomaan ja kokeilee onko se soveltuva siihen käyttöön.



- Millaisen muuntajan tarvitsen Famicomille / AV Famicomille ?

Lyhyesti: 9V, 1A, ja liittimessä miinus keskellä, plus reunalla.

Jos kiinnostaa lukea asiasta ja sopivan muuntajan löytämisestä tarkemmin niin: Famicom ja sopivat muuntajat


- Ostin vanhaan ohjaimeeni täysin uudet näppäinkumit mutta niillä on huono pelata
Sopivia näppäinkumeja on monia erilaisia joissa on pikkuisen erilainen tuntuma pelaamiseen. Tässä vähän apua sopivien tunnistamiseen

- Ostin PAL NESin mutta osa ohjaimista ei toimi siinä, mikä vialla ? (tulossa)

- Miten saan NES ohjaimet toimimaan Famicomissa /AV Famicomissa/ Twin Famicomissa ?
NES ohjaimet famicomin porttiin

- Mistä saa famicomin edessä olevaan porttiin sopivan liittimen ?
Valitettavasti ei oikein mistään tai jos sellainen sattuu löytymään niin tulee hinta-laatu suhteelta varmasti hirveä ostos.
Tässä yksi mahdollinen tapa ratkaista ongelma. Ja tässä step by step ohje miten muuntaa alkuperäisen Famicomin liitin sopivaksi

- Miten saan Famicomin toimimaan televisiossani?
Tekemällä siihen komposiittimodifikaation

- PAL konsolini värit ovat todella ylikirkkaat / haaleat, voiko asialle tehdä jotain?
Katso edellisen kohdan komposiittimodifikaatio

- Mistä kuvassa näkyvät pystyviirut aiheutuvat ja mitä/miten niille voi tehdä jotain?
NESin /Famicomin "jailbareista"

- Miksi NESin / Famicomin värit ja etenkin valkoinen näyttää vähän väärältä ja "sateenkaarimaiselta" ?
Konsolin kideoskillaattorin vaihto

- Miksi AV famicom kuulostaa erilaiselta kuin vanhat famicomit ja voiko NES/Famicom ääniä parantaa jotenkin ?
Ääniin liittyviä asioita täällä.

- Muita pikkuasioita jotka voivat olla ihan käteviä
Zappertuki, virtavalo, yms

 

[Miri]

Famicom ja sopivat muuntajat

NES konsolit käyttävät yksinkertaista vaihtovirtamuuntajaa joka ainoastaan alentaa pistorasiasta tulevan jännitteen.

Famicom / AV Famicom taas käyttää samanlaista tasavirtaa antavaa muuntajaa kuin mitä myös Super Famicom käytti japanissa, tai mitä monen muunkin valmistajan konsolit kuten Segan Mark III, Master System ykkösmallit, Megadriven ykkösmalli, ja PC Engine käyttävät. Famicomin muuntaja ja Super Famicomin muuntaja oli japanissa itseasiassa yksi ja sama osa Nintendon valikoimissa.

Näissä konsoleissa on kaikissa periaatteessa samanlainen yksinkertainen 7805 jänniteregulaattorilla tehty toteutus, ja sopiva muuntaja on yleispätevä niin että samanlainen käy kaikelle missä on se sama jänniteregulaattori.


Sopiva muuntaja mitä voi käyttää on vähimmäisvaatimuksiltaan noin:

9 volttia, 1 ampeeri, ja liittimessä on miinus keskellä ja plussa reunalla.


Tämä ei ole ihan niin justiinsa sillä tollainen mainittu 7805 toimii myös vähän vähemmällä tai enemmällä mutta 9V muuntajista löytää helposti sopivan. Lisäksi näiden toimintaperiaate on sellainen että kaikki mikä menee volteissa yli muuttuukin vain hukkalämmöksi ja vaatii aina vain isomman jäähdytysalumiinin tai metallin johon osa konsolin sisällä on kiinnitettu. Famicomin tapauksessa tämä etenkin on ongelma pienen tilan ja pienen jäähdytysmetallin takia. Tämän takia 12 voltin muuntajaa ei kannata käyttää sillä se vain lyhentää tiettyjen konsolin osien käyttöikää ilman että siitä olisi mitään hyötyä.

Sopivia 9V muuntajia myydään myös todella halpoina mutta olisi suositeltavaa että ostaisi vähän laadukkaamman vaikka se maksaisikin kaksi kertaa enemmän, jolloin saa sellaisen joka ei ala oireilemaan esim 2 vuoden käytön jälkeen vaan on varmatoimisempi. Hyvänä perussääntönä toimii että jos löydät tollaisen muuntajan 5 eurolla niin se on varmasti huonolaatuinen halpistekele, mutta jos löydät nimekkäämmän suomalaisen kaupan valikoimasta muuntajan noin 15-20 euron hinnalla niin se on laadukkaampi. Käytetyn muuntajan laatu vaikuttaa myös siihen miten hyvin konsoli toimii muutenkin, ja oireilevalla halpiksella on myös vaikutusta siihen onko konsolin antamassa kuvassa jotain väreilyä tai äänissä jotain sellaista särinää mitä ei pitäisi olla.

Yksi nykyaikainen ilmiö on myös sellainen että myydään muuntajia joita mainostetaan "sopii retrokonsoliin tämä ja tämä" Näihin suhtautuisin osaan hiukan varauksella sillä vaikka osa niistä onkin ihan päteviä, niin osa on vain halpismuuntajien kauppaamista mukamas laadukkaina ja korkealla voitolla.

Eli:
- Huonolaatuinen muuntaja aiheuttaa kaikenlaisia oireiluja konsolissa.
- 9 volttia on riittävästi muttei liikaa.
- Jos konsolin mukana tulee alkuperäinen muuntaja, niin sitä ei kannata käyttää stepdown converterin avulla ihan vain siksi että sen sisällä olevat komponentit on tässä vaiheessa yli 30 vuotta vanhoja. Eli vaikka ne ovatkin olleet aikoinaan ihan ok laadukkaita, niin tässä vaiheessa ne ovat ikääntyneet niin pahasti että muuntaja ei enää toimi yhtä hyvin kuin mitä laadukas uusi toimisi.

 

[nassekova]

Täältä on saanut ihan ok hinta/laatu suhteella virtalähteitä. Olen mitannut yleimittarilla omat, mutta aukonut en ole. Myös melko halvat postit:

Power supply for retro game console

Buy power adapter for almost all Nintendo, Sega, PC Engine, Atari and Neo Geo retro game console.

en.retrogamesupply.com

 

[Miri]

Miten saan Famicomin toimimaan televisiossani tai miten voin parantaa normaalin PAL tai USA konsolin kuvanlaatua ?

Tähän on olemassa useampia eri vaihtoehtoja joista NESRGB on nykyisin kasvattanut suosiotaan, mutta sellaisen asentaminen on vaivalloisempaa eikä se ole halpa ratkaisu. Mikäli et pysty/halua hankkia sellaista ja normaali komposiittisignaali riittää niin Famicomista saat komposiitin seuraavilla ohjeilla. Tätä samaa voi käyttää myös AV famicomiin, Twin Famicomiin, PAL NESiin, USA NESiin, USA Toploaderiin yms, eli tämä on yleispätevä jota voi soveltaa kaikkeen.

Käytän esimerkkinä tässä sellaisia konsolimalleja jotka itseltäni löytyvät mutta sama soveltuu myös muihinkin. Lisäksi ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä tämä, eli voi seurata tätä ohjetta tai soveltaa vähän siitä.




Aloitetaan ottamalla pois transistori joka olisi siinä kohdassa mikä on ympyröity sinisellä. Sen jälkeen katkaistaan PPU:n jalasta 21 menevä johdin noin ja about siitä kohdasta mistä on merkitty punaisella. Tämän jälkeen juotetaan hyppylanka, paperiklipsu, katkaistu kondensaattorin jalan pätkä tai vastaava noin miten kuvassa on tehty.





Sitten otetaan sopiva pätkä suojattua johtoa, esimerkiksi erilaiset audiokaapelit käyvät hyvin. Sopiva pituus on sellainen että se yltää PPU:n jalan luota sinne alueelle jonne aiot sijoittaa komposiitin vahvistuspiirin sisältävän piirilevyn. Omassa tapauksessani juuri kuvan johto on aika sopiva. Kannattaa laittaa kutistesukkaa suojamaana olevien kohtien päälle ja tinata johtojen päät, ja lyhentää ne sopivan pituisiksi.





Sitten otetaan ihan tavallista sähköteippiä ja leikataan siitä esim 4 palaa ja asetetaan ne päällekkäin. Sitten leikataan meidän teippikakusta vähän reunoilta sitä sopivan muotoiseksi että se menee kuvan alueelle hyvin. Harmaalla merkitty on siis maadotusaluetta ja keltaisella merkitty on PPU:n jalka 21 josta otamme komposiitin.





Sitten kolvataan suojamaadotetun johdon toinen pää paikalleen.






Varsinainen komposiittivahvistus on hyvin yksinkertainen eikä sen tarvitse olla mikään erityisen siisti kunhan se vain toimii. Miksi itse tein tästä aikoinaan isomman kuin mitä tarvitsisi selviää myöhemmin.




Yksinkertainen on erittäin toimiva, kokeilin tarkoituksella piirtää kuvan niin ettei siinä ole merkitty asioita liian monimutkaisesti, vaan miltä transistori ja osat näyttäisivät ylhäältä katsottuna. Transistorina on perus 2SC733, se ei ole ainoa mitä voisi käyttää mutta todennäköisesti helpoiten saatavilla. Sen lisäksi tarvitaan vain kaksi vastusta ja kondensaattori. Halutessaan voi myös käyttää viidesta voltista maahan esim keraamista kondensaattoria tai tantaalikondensaattoria kuten omassa viritelmässäni on, mutta se ei ole välttämätöntä. Tantaalikondensaattorin kanssa pitää huomioida sitten että sen kytkee oikein päin eli plussalla merkitty puoli vitoseen päin, sen tyyppiset kondensaattorit voivat muuten kirjaimellisesti syttyä palamaan.

Toinen vastus on siksi 300 tai 330 ohm että molemmat käyvät, käytä sitä kumpi vain sattuu olemaan helpommin saatavilla. Toi kondensaattori taas voi olla joko normaali 220uF tai 270uF elektrolyyttikondensaattori, mutta polymeerikondensaattorilla voit vaikuttaa pikkuisen väreihin parantavasti. Erilaiset kondensaattorit nimittäin päästävät läpi erilaiset aallonpituudet eri tavoin, ja polymeerikondensaattori on tässä tapauksessa pikkuisen optimaalisempi.

Transistorina voit käyttää myös sitä jonka otit aluksi irti konsolin piirilevyltä mikäli sait sen irti ehjänä ja kuumentamatta sitä liikaa.





Piirilevy ylhäältä päin katsottuna, jos maata tarvitsee lisää (mitä enemmän maata sen parempi) niin sen saa esim kohdasta johon ruskea johto menee. Viisi volttia taas saa siitä mihin pinkki johto menee. Kuvasta varmaan selviääkin miksi piirilevy on liian iso ja miksi siinä on reikä. Eli piirilevyn voi kyllä kiinnittää halutessaan kaksipuolisella teipillä, mutta itse teen yleensä näin että lyhennän yhtä kuoren kiinnitys"pylväistä" juuri piirilevyn paksuuden verran, ja sitten asettelen piirilevyn niin että kun kuoret laittaa kiinni niin ne pitävät piirilevyn paikallaan. Koska piirilevy on iso ja leveä niin se osuu kuorien reunoihin eikä pääse heilumaan paikallaan.

Tosiaan näiden ei tarvitse olla mitään erityisen siistejä ja tämänkin kaltainen nopeasti väsätty viritelmä hoitaa asiansa ihan hyvin.




Videon lisäksi tarvitaan myös äänet ja ne saa kuvan osoittamasta paikasta. Suosittelen käyttämään suojattua johtoa niillekin. Pinkki nuoli osoittaa carttiliittimen pinnin josta otetaan äänet, ja sininen yhden kohdan mihin voi kolvata suojatun johdon maadotuksen. Ääniin kannattaa laittaa väliin kondensaattori jottei niissä ole pientä suhinaa tai vastaavaa seassa, ei ole niin tarkkaa millainen se on mutta elektrolyyttikondensaattoreista 10uF, 22uF, 47uF esimerkiksi käyvät. Käytännössä mitä isommalla varauksella oleva niin sitä enemmän matalat korostuvat, pienemmillä taas diskantit. Myös bipolar/nonpolar konkkia voi käyttää mutta niiden kanssa kannattaa huomioida että ne leikkaavat matalista äänistä mitä isompi arvo on kyseessä eli joku 22uF esimerkiksi voi olla hyvinkin sopiva.

Se että millaisia liittimiä sitten haluaa käyttää on ihan makuasia tai mitä nyt vaan saa kätevästi kiinni minnekin. Esim tässä kyseisessä konsolissa itse käytin vain 3.5 audioliitintä niin että liittimen kärki on kuva ja keskiosa on äänet. Mutta jos tämän tekee konsoliin jossa on jo olemassa esimerkiksi RCA liittimet niin toki niitä voi hyödyntää.




Ja lopputulos sitten näyttää esimerkiksi tältä.




Käydään läpi nopeasti toisen mallinen konsoli jossa on kuitenkin tehty samaa niin nähdään miten tätä voi soveltaa.



Samanlainen toteutus tehtynä Sharp Twin Famicomissa. Sellaisessa on kyllä komposiitti ja sille liitin jo valmiiksikin, mutta tällä siitä sai tarkemman kuvan jossa värit ovat voimakkaammat.

Tässä on tehty jälleen samat eli poistettu transistori, katkaistu PPU:n jalasta 21 lähtevä johdin, ja juotettu hyppylanka entisen transistorin keskikohdasta sinnepäin mistä katkaistiin johdin. Mikä tämän tarkoitus on niin yksinkertaisesti sillä vain saadaan kyseinen johdin piirilevyllä toimimaan maadoituksena. Mitä lähempänä ja mitä enemmän maadoitusta on sitä jalkaa josta otamme komposiitin, niin sitä vähemmän komposiitti ottaa häiriötä. Eli sama syy kuin miksi käytämme suojattua johtoakin.

Kuten aiemmankin konsolin, myös tämänkin kohdalla johto on juotettu piirilevyn päinvastaiselle puolelle kuin missä komponentit ovat.




Tämän kohdalla piirilevy on laitettu kaksipuolisella teipillä konsolin takaosaan. Ja tässä tapauksessa on tehtykin niin että 733 sijasta onkin käytetty juuri sitä transistoria joka oli poistettu ensimmäisen esimerkin famicomista. Eli tosiaan jos sellaisen saa ehjänä irti niin sitä voi käyttää, mutta mikäli ei saa niin 2SC733 on helposti saatava joka sopii hyvin näihin. Myös tässä on käytetty polymeerikonkkaa. Toinen suojattu johto menee konsolin alkuperäiselle videoliittimelle eli tämän tapauksessa on vain poistettu yhdenlainen komposiittivahvistus ja rakennettu tilalle toisenlainen.


Vaikka nämä esimerkit ovatkin japanikonsoleista niin tosiaan täysin sama soveltuu myös muihinkin malleihin.

Samalla kun komposiittimodailee konsolinsa kannattaa vilkaista myös miten voi heikentää jailbarit lopullisesti

 

[Miri]

NESin / Famicomin pystyviirut / jailbarit, ja mitä niille voi tehdä

Useimmiten komposiittimodausta tai parannusta seuraakin sitten niin sanottujen jailbarien ongelma, joka on ollut sellainen ns iso kissa pöydällä yli vuosikymmenen ja mihin on olemassa vaikka minkälaisia teorioita ja on yritetty etsiä "maagisia ratkaisuja" jossa yhdellä yksinkertaisella keinolla saatais korjattua ongelma kaikissa tapauksissa. Jailbareilla siis tarkoitetaan vaaleita pystyviiruja jotka näkyvät yleensä etenkin vaaleissa sinertävissä sävyissä.

Jailbarit eivät valitettavasti ole vain yhdestä ainoasta tekijästä kiinni oleva ongelma johon olisi olemassa yksinkertainen ratkaisu, vaan sen sijaan ratkaisu löytyy tekemällä monia pienempiä toimenpiteitä jotka heikentävät ongelman näkyvyyttä ja sitä kautta häiritsevyyttä.

Tekijöitä jotka vaikuttavat jailbareihin:
A. Konsolin virtapuoli, miten hyvin se toimii, miten hyvät komponentit siellä on yms.
B. Se mitä signaaleja menee miten lähellä toisiaan
C. Suojamaadoituksen määrä
D. PPU:n valmistusajankohta ja valmistuspaikka

Alkuperäinen Famicom on suunniteltu vähän "kunhan se toimii" periaatteella. Famicomhan tarkoitettiin alkujaan RF johdolla kytkettäväksi joka sotkee kuvaa kuitenkin sen verran että mikäli siellä on jotain ongelmaa niin se ei siitä sottaisesta kuvasignaalista näkyisi. Myöskin alkuperäisen mallin piirilevyn layouttia suunnitellessa ei ole huomioitu sitä että mikäli tietyt sähkömagneettiset signaalit kulkevat ihan vierekkäin niin ne sopivan tilaisuuden tullen vaikuttavat toisiinsa, tai ehkä tiedettiin mutta juurikin RF signaalin sottaisuuden takia sillä ei ollut väliä. Myös konsolin virtapuoli on suunniteltu vähän sillä periaatteella et miten vain saadaan halvalla jotain mikä toimii, ei niinkään että miten saatais siitä mahdollisimman hyvä.

Mutta mikäli käytetään sellaista komposiittisignaalia josta yritetään saada mahdollisimman tarkka niin jailbareihin voidaan vaikuttaa seuraavilla tavoilla:

Miten tohon virtapuoleen voidaan vaikuttaa niin samalla kun puhdistelee hankkimansa laitteen ja kunhan se on jo purettuna komposiitti tai NESRGB modausta varten, kannattaa uusia kaikki konkat samalla. Tosiaan ne on vanhimmissa konsoleissa sieltä ihan 80-luvun alusta eivätkä varmasti pysy toiminnaltaan kaikkien niiden arvojen sisällä joissa ne olivat silloin kun ne olivat uusia. Lisäksi moderneissa laadukkaammissa konkissa on se hyvä puoli että sellaisia käyttämällä saa yksinkertaisesti laitteen tolta osin toimimaan jopa paremmin kuin millainen se on ollut tehtaalta lähtiessään.

Tossa komposiittimodissa moneen kertaan käytettiin suojamaadotettua johtoa ja muutettiin tarpeettomaksi jääviä johtimia piirilevyltä maadoituksiksi. Tämän tarkoitus on pitää se komposiittisignaali mahdollisimman "suojattuna" kaikesta sellaisesta mikä voisi heikentää sen laatua tai vaikuttaa siihen muuten. Eli mikäli teit komposiittimodin tässä ketjussa olevan ohjeen mukaisesti, niin vaikutit jo silläkin siihen ettei jailbarit näy koska komposiittisignaali ei pääse poimimaan niin herkästi häiriötä muualta.

Mihin emme voi vaikuttaa on itse PPU sirun valmistuslaatu, osa on pikkuisen vähemmän häiriöherkkiä, osa taas häiriöherkempiä. Yksi sellainen perussääntö on että mitä myöhäisempi PPU, sitä vähemmän häiriöherkkä se on. Myöhemmin valmistettu PPU yhdistettynä paremmin suunniteltuun piirilevyyn onkin syy sille miksi AV Famicomit ovat yleensä koskemattomina parempaa kuvaa antavia ja niissä muutenkin ilmenee häiriöitä vähemmän.


Mutta sitten on vielä se yksi tekijä joka vaikuttaa sekä virtapuoleen että PPU:n valmistusprosesseihin...

En ala selittämään tätä pidemmän kaavan mukaan, mutta olen huomannut useammassa samalta ajalta olevassa retrolaitteessa sellaisen yhtäläisyyden että mikäli siellä on jotain ongelmaa viirujen suhteen, ja sirun valmistustekniikka on tietynlainen, niin kuvanlaatua voidaan parantaa lisäämällä kondensaattori mahdollisimman lähelle sirua. Tämä pätee sekä TMS9918 grafiikkasiruihin, että NES/Famicom PPU:ihin että Commodoren laitteisiin. Teoriani siis olisi että se siru kuluttaa virtaa epätasaisesti eri vaiheissa millon se on tekemässä mitäkin, ja se että sille annetaan lisää "varastoa" yksinkertaisesti varmistaa sille paremman virransaannin riippumatta siitä mitä se on tekemässä.




Normaalissa famicomissa voidaan lisätä esimerkiksi näin 4.7-22uF kondensaattori ja sille kaveriksi keraaminen 0.1uF kondensaattori suoraan PPU:n alapuolelle. Toi alue josta on raaputettu lakkaa ja johon kondensaattorin plussajalka on juotettu on siis 5V kaistale.




Twin Famicomissa sen sijaan Sharpin insinöörit ovat ottaneetkin jo huomioon että PPU voisi tarvita oman konkan ja siellä on piirilevyllä tämä kohta tyhjänä sellaista varten. Jostain syystä sitä vaan ei ole koskaan laitettu sinne mutta siihen voi lisätä esimerkiksi 4.7uF tantaalikonkan kuten kuvassa. Lähempänä PPU:ta oleva puoli on 5V ja lähempänä noita sinisiä vastusverkkoja oleva on maa.



Famicom AV:ssa voi lisätä myös tantaalikonkan piirilevyn juotospuolelle kuvan mukaisesti. Eli plus menee PPU:n jalkaan 40 ja miinus menee maahan. Toi kaistale tossa kohdassa on tosiaan maa ja siihen voi juottaa jos siitä raaputtaa varovasti vähän kuparia esille. Kuvassa myös näkyy miten tantaalikonkissa miinuspuoli ei ole se mikä on merkitty erikseen, vaan pluspuoli.


Jos vaikuttaa siltä että konsolissa on kaikesta huolimatta muuten pikkuisen liian haaleat värit, tai näkyy vaimeasti vielä pystyviiruja, niin tämä on todennäköisesti se viimeinen pieni vaikuttava tekijä jolla ne saa minimoitua kokonaan pois.

 

[Miri]

NESin / Famicomin valkea ja "sateenkaariefekti"

Tämä on asia jonka osa huomaa helpommin kuin osa ja riippuu ihan henkilöstä miten häiritseväksi kokee tämän. Lisäksi myös käytetty näyttölaite/monitori vaikuttaa siihen miten selvästi ilmiö on näkyvillä.




Mikäli pelaa paljon pelejä joissa tulee tällä tavalla ruudullinen tekstiä, etenkin valkeaa tekstiä mustalla taustalla, niin saattaa olla huomannut miten valkea teksti ei olekaan tarkalleen valkeaa, vaan sellaista "sateenkaarimaista". On normaalia että komposiittisignaalissa näkyy kirjainten/merkkien reunoilla pikkuisen jotain muutakin väriä, mutta jos teksti itsessään alkaa näyttämään siltä että vaikuttaa vähän kuin siinä olisi vähän vihertävää, ja violettia seassa syynä siihen on konsolissa olevan kideoskillaattorin ikääntyminen.

Kideoskillaattorit ovat kuluvia osia, ja niiden spekseissä on aina mainittu miten paljon ne alkavat heittää vuodessa. Laadukkaammissa heittely voi olla vähäisempää mutta kun tarpeeksi kuluu vuosia tai vuosikymmeniä niin niissäkin heittely alkaa mennä pikkuhiljaa merkittäväks. Hyvin monessa laitteessa heittely ei vaikuta toimintaan, mutta miksi se näissä konsoleissa alkaa näkyä johtuu siitä että konsolissa olevan kideoskillaattorin taajuus on jaettuna se taajuus millä komposiittisignaalin värit annetaan eteenpäin.

Eli kiteen taajuus ei muutu niin että se varsinaisesti muuttuisi alkuperäisestä pikkuisen toiseksi ja pysyisi vakaana, vaan sen sijaan se ikäänkuin seilaa pikkuisen edestakaisin pysymättä aloillaan, ja tämä sitten aiheuttaa sen että valkea väreilee sateenkaarimaisesti koska sellaista vakaata valkeaa missä värit olisivat juuri tietyt ei sitten olekaan.

PAL konsolit käyttävät kideoskillaattoria jonka taajuus on 26.601712 MHz eli konsolin PPU tekee tosta väritaajuuden jakamalla sen kuudesti.

NTSC konsolit käyttävät kideoskillaattoria jonka taajuus on 21.47727 MHz joka taas on kuusi kertaisesti NTSC väritaajuus.


Näytän esimerkkejä missä oskillaattorit ovat muutamissa konsoleissa:




Alkuperäisessä famicomissa kide on reset painikkeen luona, kuvassa entisen paikalle on jo vaihdettu uusi.





Twin Famicomissa kide on tässä kohtaa, tässäkin tapauksessa on jo vaihdettu uusi.


Yleisemmissä USA ja PAL NES konsoleissa kiteet ovat piirilevyn komponenttipuolella hyvin lähellä toisen pitkän sivun reunaa. Useimmiten vaaleansinisillä muovikuorilla. Käytännössä niistä ei voi erehtyä sillä ne ovat ainoat komponentit jotka ovat juuri sen näköisiä.

Sopivia kiteitä löytää parhaiten ebayta selaamalla. Sellainen vinkki täytyy sanoa NTSC konsoleiden kiteestä että myös etsimällä MSX:n kidettä saattaa löytyä sillä hyvin monet niistä käyttävät saman taajuuden kiteitä.




Kun kiteen vaihtaa uuteen niin valkea näyttää enemmän siltä miltä pitäisi eikä siinä ole esim vihertävää seassa.

edit: Lisätään myös kuva missä kohdassa kide on Famicom AV:ssa.



Vanha kide vasemmalla ja vaihdettu uusi oikealla.

 

[Miri]

NES ohjaimet ja zapper kiinni Famicomiin, Twin Famicomiin tai ylipäätään mihin vaan missä on samanlainen laajennusportti

Famicomin edessä olevassa portissa on kaikki ohjaimien tarvitsemat signaalit ja vähän ylimääräistäkin lisäksi jota ei edes tarvita.



Kuva siis otettu ihan vain suoraan laajennusportista ja famicomin kaavioista selviää että pinnitys on seuraavanlainen. Merkkasin myös mitkä pinnit tarvitaan millekin ohjaimille ja mitkä on ylimääräiset jotka tarvitaan zapperin tai vastaavan käyttöön. Osa noista on sellaisia että molemmat ohjainportit kytketään samaan.




Eli NES ohjainportit tulisivat yksinkertaisuudessaan näin. Punaisella rastilla merkatut jätetään kytkemättä.

Mutta koska NESin ohjainportteja ei kasva puissa ja sellaiset olis vähän epäkätevät käyttää irrallisina muutenkin niin..



Aina voidaankin käyttää fourscorea (liitinten puhtaudesta näkee miten kovasti tällä on pelattu nelinpelejä). Noi kuvassa olevien johtojen värit menevät täsmälleen yhteen ylemmän kuvan famicomin portin värien kanssa.

Fourscoren kanssa joudutaan noiden johtojen lisäksi laittamaan kaksi toiselle puolelle..



.. eli juurikin ne kaksi Zapperin käyttämää menee kakkosohjainportin juotospuolelle. Ja värit täsmää noissakin siihen mitä famicomin laajennusliittimen kuvaan oli merkitty. Fourscoressa nimittäin ei ole vakiona tukea Zapperille lainkaan, kuvasta voi huomata että noi kaksi pinniä toisesta ohjainportista ei menisi yhtään mihinkään. Mutta Zappertuen saa ihan vain lisäämällä noi johdot.

Jos sopivan liittimen löytäminen tollaiseen famicomin porttiin on se isoin ongelma niin vilkaise tämäkin

 

[Miri]

Helpomman liittimen vaihtaminen famicomin portin tilalle

Famicomien edessä/kyljessä oleva 15-pinninen syvä liitin on siitä hankala että sellaiseen on hyvin hankalasti saatavilla mitään varaosia tai pelkkiä liittimiä. Tavallaan se on hyvinkin standardikokoinen mutta se miten syvällä metalliset piikit ovat siinä tekee siitä hankalan. Tosta on kysytty multa useampaan otteeseen vuosien mittaan että mistä voisi löytää sopivia vastakappaleliittimi, tai löytyykö niitä edes. Sen lisäksi tollaiseen on näkynyt vuosien mittaan välillä kaikenlaisia itsetehtyjä muovisuikaleista kasaan liimattuja virityksiä sun muuta, mutta kaikkein helpoin on vain yksinkertaisesti vaihtaa tilalle jokin sellainen mihin saa helposti osia. Esimerkiksi Fourscorenkin muokkaaminen famicomkäyttöön muuttuu 10 kertaa helpommaksi heti jos suurin hankaluus ei ole löytää sellaista liitintä mitä ei löydä.




Esimerkissä on käytetty Twinniä koska se sattui olemaan se konsoli johon laitoin tollaisen, täysin sama operaatio käy myös normaaliin famicomiin.

Tollainen syvä liitin on todellisuudessa saman kokoinen kuin aivan tavallinen DB15 / D15 liitin, sellainen samanlainen kuin mitä esim DOS ajan PC:iden midiportit/peliohjainportit käyttivät. Valitettavasti kuvia rakenteluvaiheesta ei enää ole, mutta näistä kyllä saa käsityksen miten tollaisen "muuntamisen" voi tehdä helposti. Eli poistetaan muovia niin kauan kunnes tulee tasainen muovi eli se "liittimen pohja" vastaan. Tässä vaiheessa on sitten 15 kappaletta pitkiä metallipiikkejä. Sen jälkeen vaan tökätään kiinni DB15 liitin ja vähän mallaillaan että miten paljon täytyy poistaa että se emolevy asettuu sen kanssa paikalleen. Tässä kuvassa on aikalailla juuri se sopiva pituus niille piikeille että missä vaiheessa DB15 olisi juuri sopivasti.

Kun se on asetettu paikalleen piikkeihin niin se vain juotetaan kiinni molemmilta puolilta. Lopuksi emolevyä asettaessa joutuu leikkaamaan vähän konsolin muovista pois, mutta sen voi tehdä mattoveitsellä siististi sillä noiden muovi on hyvin "vuoleutuvaa" eikä ulkoisesti tule mitään liian tökerön näköisiä eroja.




Tässä toinen DB15 josta näkyy millaiset paikat sellaisessa on johtojen juottamista varten. Operaatio on tosiaan huomattavasti helpompi kuin mitä kuvittelisi.



Lopputulos näyttää tollaiselta, se ei ole aivan saman näköinen kuin alkuperäinen olisi, mutta kätevyys on jotain ihan eri luokkaa kuin alkuperäisessä.
Toi suojamuovi mitä käytän on itseasiassa napattu joskus jostain famiclonesta, ja vuolin sitäkin vähän että se meneekin juuri sopivasti tollaiseen DB15 liittimeen paikalleen.



DB15 liittimiä saa alle eurolla ja kuoria niille noin eurolla myöskin. Jos vertaa siihen että pitäisi metsästää erikoisvalmisteinen liitin jollaista ei löydy mistään, siihen että menee muutama euro aina osiin jokaisen kytkettävän oheislaitteen/ohjaimen kanssa, niin eihän tätä voi kuin suositella sellaisille jotka vähänkään rakentelee enemmän, tai mikäli jollain olisi useampia ohjaimia mitä tahtoisi käyttää.

 

[Miri]

Äänikummallisuudet ja miksi NES, AV Famicom ja Famicom eivät kuulosta ihan samanlaiselta.

Alkuperäisessä famicomissa äänien vahvistus ja koko piiri ylipäätään on toteutettu aikalailla niin yksinkertaisesti kuin miten sellainen on mahdollista
toteuttaa. NESiin ja AV Famicomiin taas Nintendo teki pikkuisen monimutkaisemman toteutuksen. Syynä tälle on todennäköisesti ollut se että tämän ikäisellä tekniikalla on paha tapa hajota virtapiikeistä tai staattisesta sähköstä. Eli koska monet kuitenkin kytkevät audio ja videojohdot kiinni laitteen ollessa päällä, niin monimutkaisempi toteutus toimii myös pikkuisen laitetta suojaavasti. Mutta kuitenkin se muuttaa sitä miltä konsolin äänet kuulostavat. NESin kohdalla vaikutus ei ole niin suuri koska sitä ei ole tehty vakiona hyödyntämään peleissä mahdollisesti olevia ylimääräisiä äänisiruja, mutta NES tyylisempi piiri AV Famicomissa johtaa siihen että mahdolliset extraäänet kuulostavat paljon latteammilta. Suurin osa extraääniä käyttävistä peleistä kuitenkin tehtiin normaalien Famicomien aikaan, ja huomioiden miten kyseinen asia oli Famicomissa toteutettu.

Jos tahdot AV Famicomin kuulostavan enemmän siltä kuin miltä alkuperäinen famicom kuulostaa, niin voit tehdä seuraavat muutokset. Kannattaa tosiaan muistaa sammuttaa konsoli aina ennen ääni ja videojohdon kytkemistä.



Helpoin keino yksinkertaistaa AV Famicomin äänet Famicomia läheisemmäksi on poistaa ensin:
- vastukset kohdista jotka olisivat punaisella merkityissä kohdissa
- violetilla merkityssä kohdassa oleva häiriönpoistokela
- sinisellä merkitty kondensaattori
- ja vihreällä merkitty transistori

Tämän jälkeen lisätään kaksi osaa kuten alemmassa osassa kuvaa. Kohtaan jossa oli 68K vastus laitetaan 100K vastus, jonka jälkeen tämä osa piiriä on samanlainen kuin vanhassa famicomissa. Sen jälkeen lisätään 10uF - 47uF konsensaattori niin että sen miinus menee kohtaan joka on merkitty miinuksella, mutta plussa ei menekään siihen mihin olettaisi, vaan poistetun vastuksen kohtaan kuten kuvassa näkyy.

Toi kondensaattori ei ole niin justiinsa vaan vähän makuasia johon pätee karkeasti seuraava: Mitä pienempi varaus niin sitä diskanttisemmat äänet ja vähemmän bassoa, mitä suurempi varaus sitä bassovoittoisemmat äänet. Eli äänet kuulostavat "siltä miltä pitää" silloin jos mennään noin 10, 22, 33, 47 konkilla, mutta jos mentäis sen alle niin ne olisi aivan liian diskanttiset, ja esim 100uF konkalla taas aivan liian bassokorosteiset. Yksi mitä voi tehdä on laittaa esim 22uF konkka ja pelata vähän aikaa kokeeksi että onko se sellainen mitä mielellään kuuntelee.

Kun kerran audiojuttuihin lähdettiin niin:


Ääniparannukset ylipäätään

Tästä kysyttiin discordin puolella että miten voisi parantaa NES/Famicom ääniä ja olisiko siihen jotain suht yksinkertaista keinoa, niin oikeastaan kaksi asiaa vaikuttaa vahvasti: Se että konsolin virransyöttö on kohdallaan, ja käytettyjen konkkien tyyppi. Ensimmäinen asia on yksinkertaisesti "uusi kaikki konkat ja käytä tarpeeksi laadukkaita" ja toinen on käyttää joko bipolar tai Wiman PET muovisia konkkia normaalien 1uF audiokonkkien korvaajina.



Tollainen PET konkka vaihdettuna varhaisessa Famicomissa.




..Twin Famicomissa, siinä on kaksi koska sen äänet on vähän monimutkaisemmat muutenkin sillä se miksaa myös Disk System äänet sisäisesti sekaan.



..ja AV Famicomissa. NES konsoleista ei ole kovaa koska tosiaan en omista sellaista eikä kukaan muukaan mistä saisin lainattua nopeasti sellaisen kuvien ottamista varten, mutta aivan vastaavasti sen pienen 1uF äänikonkan emolevyllä voi vaihtaa tollaiseksi siinäkin.

PET muovisten tai bipolar konkkien vaikutus on siinä että ne yksinkertaisesti vain filtteröivät tietynlaista häiriötä vähemmäksi. NES/Famicom äänisiruhan on sisäänrakennettuna prosessorissa, ja sen antama ääni ei ole puhdasta vaan kohisee vähän. Kohinan voimakkuuteen sitten vaikuttaa se mitä prosessori milloinkin tekee, onko virransyöttö muuten kunnossa, yms yms. Tollaisten konkkien käyttäminen muuttaa pikkuisen sitä miten korkeat tai matalat äänet korostuvat, mutta 1uF konkat eivät vielä muuta ääntä merkittävästi, sen sijaan ne leikkaavat pahimpia kohinoita vähemmälle.

Ja vielä lisää äänistä...


Disk Systemin kohiseva ääni ja särähdys

Huomasin jossain kohdassa että Disk Systemin alussa soiva ääni on kovemmalla kuin mitä äänet olisivat muuten, ja välillä siinä on selkeästi sellainen "piikki" alussa jonka kohdalla äänet melkeinpä särähtää. Tähän voi vaikuttaa muuttamatta ääniä muuten liikaa niin että vaihtaa Disk Systemin 1uF konkan esimerkiksi 4.7uF bipolar konkkaan.



Kyseinen kondensaattori normaalissa Disk Systemin RAM adapterissa..




..ja Twin Famicomin sisäänrakennetussa Disk Systemissä.

Tosiaan miten tämä vaikuttaa niin toisaalta se tasoittaa vähän ettei Disk Systemin äänikanava pääse vetämään sellaisia "piikkejä" äänenvoimakkuuden osalta, mutta se myös tekee kyseisestä äänikanavasta vähemmän kohisevan. Eli esimerkiksi Arumana no Kisekissä musiikit ovat tämän jälkeen puhtaamman kuuloiset.

 

[Miri]

Muita pieniä juttuja

Famicom AV:ssa ei ole vakiona kytketty tukea NESin Zapperin käyttämiseen mutta sen voi lisätä seuraavan kuvan mukaisesti.



Eli kolvaat vain kaksi johtoa piirilevyn alapuolelle niin että lisäliittimeltä kaksi Zapperin käyttämää datalinjaa ovat myös kakkosohjainportin käytettävissä.


Famicomissa ja AV Famicomissa ei ole vakiona virtavaloa mutta sellaisen voi lisätä helposti.

Esimerkkinä näytän yhden tavan miten tämän voi toteuttaa:



Eli ulompi kohta on maa kun taas toi sisempi on 5V josta voi raaputtaa kuparia vähän esille. Sopiva vastusarvo riippuu siitä millaista lediä käytät ja se kannattaa laskea esim tämän led calculatorin avulla. Sellainen vinkki että mikäli laskurissa "voltage drop"/"forward voltage" aiheuttaa päänvaivaa, niin se ei todellisuudessa riipu ledin väristä, vaan ledissä käytetystä alkuaineyhdistelmästä. Mikäli ledi on mitä tahansa "modernia väriä" eli sininen, magenta, violetti, valkea, jne, niin ne kaikki ovat Indium gallium nitride ledejä ja käytännössä valkoisen tai sinisen muunnelmia, joissa voltage drop on kaikissa väreissä melkeinpä sama, ja 3V sopii aikalailla kaikkiin niistä.

Jos juuri sopivaa vastusta ei ole kuten yleensä itselläni ei ikinä ole, niin voit laittaa kaksi tuplasti isompaa rinnakkain ja kutistesukkaa päälle kuten tässäkin on. Lediä ei ole pakko tietenkään tummentaa, mutta sitä voi tummentaa jos ei tahdo että se näkyy niin kirkkaasti.



Famicom AV tapauksessa sopivasta kohdasta naksitaan vähän peltiä, ja esimerkiksi mattoveitsellä tehdään tollainen kolo muoviin.



Vähän hämärämmässä esimerkiksi tämä virtaledi näyttää sitten käytännössä tältä. Eli konsolin omistaja toivoi että olisi jokin mistä tietäisi että virrat on päällä ja muuntaja on oikein kytketty mutta mikä ei kuitenkaan olisi mitenkään liian näkyvä ja tämän kaltainen vaimea pohjan reiästä näkyvä violetti kajastus sopi juuri sellaiseksi valoksi oikein hyvin.

 

[Miri]

Erilaiset näppäinkumit mitä ohjaimista löytyy

Mikäli on vaihtanut ohjaimiin uudet näppäinkumit niin on saattanut törmätä sellaiseen ilmiöön että uusilla kumeilla tuntuma pelaamiseen on erilainen, tai vaihtoehtoisesti useimpia pelejä voi pelata ongelmitta mutta joissain tietyissä huomaa että hahmo ei käyttäydykään ihan samalla tavalla kuin mihin olisi tottunut. Ensimmäiset mieleentulevat esimerkit tästä olisi Megamanin liukuminen, sitä saattaa vahingossa tapahtua tilanteissa joissa ei olisi tarkoitus, Contrassa matalana pysyminen ja kääntyily voi olla ongelmallista, tai yläperspektiivistä olevien pelien kuten Zeldan, Metal Gearin, tai Crystaliksen pelaamisella saa vain peukalon kipeäksi.

Kaivoin laatikosta erilaisia näppäinkumeja joita käydään vähän läpi. Kuvat ovat sitten aika isoja ihan sen takia että niiden avulla voisi tunnistaa helpommin erilaiset kumit jos niihin törmää jossain. Eli en anna suoraan ohjeita mistä mitäkin kannattaisi ostaa koska kunhan kuluu vähän aikaa niin samoja ostopaikkoja ei ole välttämättä olemassa, mutta oppimalla tunnistamaan erilaiset tietää vähän millaisia mitkäkin ovat riippumatta siitä missä niitä on saatavilla.




Olen merkannut nämä kuvaan vain A, B, C ja D. Ja toiselta puolelta ne ovat tämän näköisiä:



Tässä on tosiaan mukana vain sellaiset kumit joissa piirilevyn kontaktipintaan osuva materiaali on tasainen, myös sellaisia on olemassa joiden pinta on lähempänä puolipalloa, mutta sellaisia ei kannata käyttää NESissä tai Famicomissa ellei ole erikseen sellainen piirilevy jonka kontaktipinnat hyötyisivät sen käyttämisestä. Eli aina kun etsii sopivia kumeja kannattaa katsoa että löytyy kuvat myös toiselta puolelta.


Käydään näitä läpi vähän tarkemmin yksi kerrallaan.




A kumeja tulee vastaan joko kellertyneinä kuten nämä, mutta myös täysin kirkasta läpinäkyvää kumia olevia löytää. Nämä ovat niitä niin sanottuja "naksukumeja". Nimitys tulee siitä että nämä yleensä vaativat pikkuisen enemmän painamista, mutta sen jälkeen ne naksahtavat pohjaan, eli näissä on ikäänkuin vain asennot "päällä" ja "pois päältä", ja ylipäätään tuntuma näitä käyttäessä on epätarkempi.

Tämän tyyppiset kumit ovat niitä mitä yleensä myydään halvalla alkuperäisten korvaajiksi, mutta joita myös suurimmassa osassa erilaisten kloonien ohjaimia on. Lisäksi kannattaa huomata että näissä useimmiten on se pinta joka ottaa kontaktia ohjaimen johtavaan materiaaliin erilaisella kuviolla. Sellainen "verkkokuvio" on hyvin yleinen tasaisen sijaan. Tuolla naksahtamisella on myös yksi ikävä lisäpiirre, nämä joustavat usein vain hyvin pieneltä alueelta ja ovatkin juuri niitä jotka repeävät käytössä helpoiten, kun isomman alueen sijaan vain yksi alue liikkuu niin se rasittuu paljon enemmän.




B kumit ovat hyvin lähellä länsimaisia NES ohjaimia, ja näitä voi löytyä esimerkiksi erilaisia Famicom malleista. Toinen mahdollinen paikka mistä tämmöiset löytyy on muiden konsoleiden kolmansien osapuolien ohjaimet, joiden ristiohjain on kuitenkin NES/Famicom tyylinen.

Useimmiten nämä ovat ihan päteviä korvaajia vaikkakin ovat vähän jäykempiä. Toisin kuin A kohdan naksukumeissa, näissä joustavuus on isomman alueen liikkumista joten nämä eivät ole epätarkkoja toisin kuin A kohdan kumit.




C kumit ovat alkuperäiset NES ohjaimen kumit, tosin hyvin löystyneet sellaiset. B kumeihin verrattuna nämä liikkuvat uutenakin pienemmällä paineella ja kuten B kumit myös nämä joustavat alaspäin isommalta alueelta. Se isoin ongelma näissä vain on se miten vaikea juuri näitä on löytää mistään, jos näitä olisi helpommin saatavilla niin koko tätä kumivertailuakaan ei olisi olemassa.




Viimeisenä D kumit joita yleensä löytyy kalliimmalla kuin esimerkiksi A kumeja, ja joita saatetaan mainostaa alkuperäisiä vastaaviksi, mutta jotka eivät aivan ole sitä. Kuitenkin täysin uusista korvaajista nämä ovat lähimpänä alkuperäisiä, mutta näissä on se oma pieni juttunsa.

Jos vertaa C ja D kumien kuvia keskenään niin on helppo huomata miten näissä on enemmän kumimateriaalia sen joustavan kohdan luona kuin alkuperäisen tyyppisissä on. Toisaalta nämä ovat kestäviä, ja joustavat isommalta alueelta, mutta se kumimateriaalin lisääntyminen johtaa myös siihen että nämä ovat yleensä uutena paljon jäykempiä kuin alkuperäiset olisivat.

Yksi keino saada tämän kaltaiset joustavammiksi niin että pelaaminen olisi helpompaa on vain yksinkertaisesti käyttää niitä, toinen vaihtoehto on vain venyttää niitä ennenkuin ne laittaa ohjaimeen. Ne nimittäin menevät helpommin joustaviksi kunhan tollaista tekee vähän.


Yksi asia mikä kanssa kannattaa huomioida ja mitä kannattaa hyödyntää, niin NES/Famicom kumeissahan ei ole vain yhtä asentoa miten ne voivat olla ohjaimessa, vaan ne voidaan pyöräyttää ympäri 180 astetta koska niiden toinen puoli on peilikuva. Yleensä peleissä painetaan oikealle ja joko ylös tai alas paljon useammin kuin mitä painettais vasemmalle koska peleissä useimmiten liikutaan vasemmalta oikealle. Jonkin aikaa pelattua jos vähänkään tuntuu siltä että oikealle on helpompi painaa ja vasemmalle jäykempi, niin kannattaa avata ohjain ja pyöräyttää näppäinkumit 180 astetta. Tällä saa suunnat löystymään tasaisemmin sekä välttää sen ongelman että jossain vaiheessa puolet suunnista olisi paljon väljemmät kuin puolet.

Hyvin usein NESien ohjaimista löytyvissä vanhoissa kumeissa on nimenomaan oikealle ehkä jo revennytkin vähän, sekin johtuu täsmälleen tosta samasta syystä.


Sitten olisi vielä näppäinkumityyppi E, mutta jätin sen tarkoituksella pois tästä. Eli Sega Saturnin ohjainten varhaisemmat kumit ovat myöskin todella lähellä näitä mitä on käyty läpi, ja hätätilanteissa joko näitä voi käyttää korvaajina sellaisille, tai niitä käyttää korvaajina näille. Syynä poisjättämiseen oli kuitenkin se että niiden korkeus ei ole täysin samanlainen mikä tekeekin niistä itseasiassa epäyhteensopivia, ainakin sellaisenaan.

 

[Miri]

Kaksirivisen DB15 / D15 liittimen vaihtaminen Famicomiin

Helposti saatavan kaksirivisen liittimen vaihtaminen perus Famicomiin on itseasiassa vielä helpompi toimenpide kuin mitä sellaisen vaihtaminen olisi Twin Famicomiin. Tässä on vaihe vaiheelta ohje sellaiseen. Suosittelen jättämään dremelin tai kaiken vaikeammin hallittavan pois ja käyttämään vain teräviä leikkureita, viilaa yms "manuaalisia" työkaluja. Tällä tavalla saamme pikkuhiljaa tehtyä homman tarkemmin.




Famicomin syvä liitin lähtötilanteessa.



Siitä kuoritaan päältä muovi varovasti kuvan mukaiseen tilanteeseen asti. Tahdomme vain reunoilla olevan muovin pois mutta emme halua vahingoittaa tai taivuttaa sisällä olevia pinnejä. Kannattaa tehdä tämä pikkuhiljaa eikä ottaa liian isoja paloja niin emme vahingossa lohkaise mitään.




Kunhan liittimen muovia on kuorittu katkaisemme jokaisen pinnin noin puoleen väliin alkuperäisestä pituudesta. Vertaa yllä olevaa kuvaa sitä edeltävään tarvittaessa. Lisäksi meidän pitää leikata varovasti pois Famicomin kuoresta punaisella ympäröidyt muovit. Muovien tarkoitus on ollut tukea alkuperäistä liitintä, mutta ne ovat vähän väärällä leveydellä uutta liitintä varten. Sama muovisten tukien poisto suoritetaan myös konsolin pohjamuoville.




Tämän jälkeen otamme famicomin piirilevyn ja pidämme sitä liitin alaspäin ja viilaamme katkaistut pinnit tasaisiksi. Kuvan mukaiset on pikkuisen tarvittavaa lyhyemmät ja ne voi jättää vähän pidemmiksikin. Jokaisessa vaiheessa on hyvä kokeilla D15 liitintä että miten se asettuisi kohdalleen että tietää missä mennään, ja viilaamisen ajaksi voimme laittaa alle esimerkiksi kosteaa talouspaperia joten viilattu metallipöly tarttuu siihen. Jos valkeassa muoviosassa on liikaa räystöjä niin voimme viilata niitäkin vähän pois. Tosiaan tämä jää konsolin sisään joten sen ei tarvitse olla ihan viimeistelty, mutta pinnien pitäis olla sellaiset että D15 liitin menee niihin hyvin.



Kun muovia on poistettu, pinnit lyhennetty ja viilattu, ja kuoresta poistettu turhaa muovia, niin D15 liitin asettuu paikalleen juuri sopivasti. Sen voisi laittaa myös pitkiin piikkeihin mutta silloin siitä jäisi osa metallista ulkopuolelle eikä lopputulos olisi niin siisti. Tekipä kummalla tavalla tahansa niin liitin asettuu juuri sopivasti paikalleen ihan kuin se olisi tehty siihen.




Kunhan olemme kokeilleet että liitin asettuu hyvin kolvaamme sen vain kiinni. Suosittelen pistämään vähän normaalia enemmän lämpöä sillä todennäköisesti kolvaamme kolvin kärjellä niin että se on pystyssä ettemme sulattaisi muovia. Käymme vain läpi jokaisen pinnin yksi kerrallaan sekä ylä ja alapuolelta.

Koska uusi liitin on kuoreltaan metallinen niin voimme myös laittaa johdon konsolin piirilevyn maapinnistä liittimen kuoreen kuten kuvassa alapuolella on.




Ja muunnettu liitin näyttää tältä jos sen tekee siististi. Ei yhtään huonomman näköinen vai? Uusi liitin on vähän pienempikokoinen kuin alkuperäinen joten se saattaa pikkuisen heilua, mutta jos sattuu löytymään jotain itseliimautuvaa valkeaa kumista eristenauhaa tai vastaavaa niin sitä voi leikata sopivan ja pyöräyttää liittimen ulkopuolen ympärille. Eli sen jälkeen uusi liitin ei pääse heilumaan ollenkaan ylös tai alaspäin konsolin kuorien ollessa kiinni. Kuvassa ei siis ole sellaista koska itselläni ei ole sellaista tällä hetkellä mutta lisään sen myöhemmin.




Alkuperäisen punaisen tulpan saa menemään D15 liittimeen kunhan sen syvyydestä vain leikkaa puolet pois, ja sen jälkeen poistaa molemmilla puolilla olevat korkeammat kohdat. Eli muuntaa vain tulpan sopimaan alkuperäisestä liittimestä tollaiseen uuteen liittimeen.

Tosiaan ulkonäkö muuttuu sen verran että uusi liitin tulee pikkuisen ulospäin konsolista mutta muuten sen saa olemaan hyvinkin lähellä alkuperäistä.

Tässä kohtaa sitten voimme helposti käyttää yleistä D15 liittimen vastakappaletta jos rakentelemme jotain omia ohjaimia, muokkaamme fourscorea, lisäämme muuten vaan NES tyyliset ohjainportit, tai mitä nyt ikinä keksiikään tehdä.

 

[sf78]

Mites noi Famiclone AV yms. modaukset?

 

[Miri]

Mites noi Famiclone AV yms. modaukset?

Jos on sellanen clone jossa on kopiot siruista mutta ihan kunnon sirut niin täysin sama kuin aitojen kanssa

edit: erikoisemmista ohjainporteista klooneissa taas en osaa sanoa yhtään mitään, en oo ikinä tutkinu yhtään sellaista läpi joka ei käyttäis loppujen lopuks samanlaisia ohjaimia

 

[Swagducky]

Noista ohjaimista, jos ne ei toimi pal-koneessa voi olla rikki tai ntsc-koneen ohjaimia, ntsc, että pal ohjaimissa on aluelukitus, joka estää esim. ntsc-koneille tarkoitettujen ohjaimien toiminnan pal-koneissa tai päinvastoin

 

[Wiizeli]

Voiko ihminen tehdä NESille mitään putsausta ilman että avaa konsolia mitenkään?

Ja jos ihminen päätyy konsolin avaamaan, niin onko siellä muuta tehtävissä kuin liittimien putsaus ilman että joutuu konkkien kanssa tekemisiin?

Entäs itse pelikasetit? Septidiniä pumpulipuikolla kosketuspintoihin ja jynssäystä?

 

[Lassi]

Voiko ihminen tehdä NESille mitään putsausta ilman että avaa konsolia mitenkään?

Itse tapaan joskus laittaa putsaus ainetta paljon pelikasetin liittimen päälle ja jynssätä sillä konsolin liittimiä työntämällä se sisään ja ulos.

Käytän tällaista elektro clean spreitä, en tiedä onko se sitten parempaa kuin mainitsemasi septidiini.

 

[natedogg]

Voiko ihminen tehdä NESille mitään putsausta ilman että avaa konsolia mitenkään?

Ja jos ihminen päätyy konsolin avaamaan, niin onko siellä muuta tehtävissä kuin liittimien putsaus ilman että joutuu konkkien kanssa tekemisiin?

Entäs itse pelikasetit? Septidiniä pumpulipuikolla kosketuspintoihin ja jynssäystä?

Nintendon omalla puhdistuskasetilla.

Nimenomaan omalla, muut saattaa vaikka hajottaa liittimen.

Septidiniä en uskalla myöskään suositella, koska on siinä on muutakin kuin alkoholia muistaakseni, mistä ne pelit ja liittimet ei välttämättä tykkää.

Hae apteekista IPA:aa eli Isopropanolialkoholia ja sillä jynssäilet.

 

[Miri]

Nintendon omalla puhdistuskasetilla.

Nimenomaan omalla, muut saattaa vaikka hajottaa liittimen.

Septidiniä en uskalla myöskään suositella, koska on siinä on muutakin kuin alkoholia muistaakseni, mistä ne pelit ja liittimet ei välttämättä tykkää.

Hae apteekista IPA:aa eli Isopropanolialkoholia ja sillä jynssäilet.

Septidinissä on pieni määrä tislattua vettä seassa, mut minkä takia sitä uskaltaa suositella etenkin silloin jos puhdistus tehdään vähän laiskemmin:

Eli jos esim henkilö ei tahdo avata cartteja tai ei esim ole gamebit kärkeä, niin septidiniltä puuttuu sellainen ominaisuus että se liuottaisi irti suojalakkaa tai vastaavaa. Toisinsanoen sillä voi puhdistaa pelimoduulin turvallisemmin silleen miten suurin osa varmaan tekee puhdistuksen ettei avaa carttia ja tarkista liittimiä sen kummemmin, ilman että se voisi irrottaa liittimien jälkeen piirilevyllä olevaa suojalakkaa sinne liittimiin tms. (veikkaisin että se ohjekirjojen kielto käyttää mitään liuottavaa tulee kahdesta syystä, toinen on se ettei porukka pesis niitä esim asetonilla, ja toinen on toi että esim ipa liuottaa kyllä suojalakkakerrostakin riippuen suojalakasta)

Ipalla puhdistus toki vielä parempi mutta jos otetaan sellainen tilanne missä ns normaali henkilö käy läpi esim 20 peliä avaamatta niitä, niin tollaisen ei niin liuottavan kanssa ei tarvitse olla ihan niin tarkka pitääkö carttia sellasessa asennossa ettei mitään valu liittimiä kauemmas cartin sisään yms

edit: Jos konsolin liittimen tahtoo puhtaaks niin että on valmis kuitenkin avaamaan konsolin ja irrottamaan ja laittamaan parit ruuvit, niin voi esim ostaa puhtaita pitkäharjaksisia hammasharjoja muutaman, laittaa ipaa vaikkapa isoon syvään lautaseen, ja sit tökätä sen liittimen siihen hetkeks liitinpuoli alaspäin, sit vaan nostaa, harjaa liittimiä, dippaa sinne ipaan, ja toistaa tätä. Sen jälkeen ravistelee vaan ipat ja paineilmaa purkista perään tms tai pistää vaan liittimen kuivauskaappiin kuivumaan. Konsolin piirilevyltä voi samalla hangata myös ne vastakappalepinnat pumpulipuikolla ja ipalla ennenkuin liittimen sit laittaa takaisin

Saman voi tehdä esim sellaisten snes mallien liittimelle jossa on piirilevyltä irtoava carttiliitin että heittää sen vaan lillumaan ipaan hetkeks ja sit harjaa sen.

 

[natedogg]

Mut eiks Septissä ollu jotain muutakin vielä noitten lisäksi?