Anime ja manga

Dr. Martin van Nostrand

NES-Retro Expert
Insider
Viestit
2542

Maine:

Täällä voidaan keskustella animesta.

Itse hyppäsin animen maailmaan vasta n. 2018 tienoilla (en laske tähän lapsuudessa nähtyjä Pokémoneja tai Digimoneja tms.). Aloitin Deathnotella ja pakko sanoa, että se kyllä räjäytti tajuntani. Aivan loistavaa käsikirjoitusta ja jännitystä alusta loppuun. Yhdessä kohtaa luulin, että homma tyssähtää, mutta sitten se taas yllättikin ihan toden teolla!
Toinen sarja oli Full metal alchemist: Brotherhood. Tietoisesti katsoin tuon muiden suosittelemana, koska tuo tehtiin mangan valmistuttua, jotenka juoni ja sarjan päätöspuoli parempi, kuin edellisessä adapatiossa. Tämä sarja oli kyllä 5/5 ja jäi todella tyhjä olo tämän päätyttyä.

Mitenkään hirveästi en ole vielä ehtinyt katsella, mutta katsottavaa olisi paljon. Olen kauhean nirso monen asian suhteen ja se pätee myös animeen, että ihan kaikkea en jaksa alkaa seuraamaan.

Tällä hetkellä katselussa Haikyu!! ja Attack on Titan, joista jälkimmäinen on nyt viimeisellä kaudella. Haikyu!! on loistava esimerkki siitä, miten anime saa about "kaikesta" mielenkiintoista. En tiennyt tykkääväni lentopallosta ennen sen seuraamista :D Aivan loistavaa huumoria ja pelilliset draamankuljetukset sekä "kamerakulmat" ovat mainioita.

Crunchyroll osoittautunut hyväksi legit-stream-palveluksi.

Edit: Muokattu ketju käsittelemään myös mangaa. - Rad
 
Netflixissä on yllättävän hyvä määrä animea tänä päivänä.
Löytyy vähän joka tyylilajin juttuja.
Esim. One punch man oli aika mainio. Sitä on toistaiseksi vain yksi kausi, niin nopsaan saa sen katseltua.
 
Olikos se nyt 1995 kun animea alkoi tulemaan Suomessakin VHS:nä, sillon sitä alkoi sitten varsinaisesti katsomaan tietoisesti.

Nyt en ole enää vuosiin jaksanut, eikä jotain Castlevaniaakaan voi laskea kun ei ole tehty Japanissa.

No Ninja Scrollin fiilistelin parin vuoden sisään vanhojen aikojen muistoksi, sekin löytyi silloin aikoinaan VHS:nä.
 
Itellä on kyllä ollu Animen kulutus aika vähäistä ja rajoittuukin lähinnä loistavaan Ninja Scrolliin ja yllätys yllätys ( myös loistavaan ) Hopeanuoleen.

Ei vaan oo koskaan lähteny itellä vauhtiin.
 
Death Notella itselläkin heräsi kiinnostus joskus 2013-2014 maissa ja se piti oikein BD:kin hommata, sitä ennen oli tullut katottua vain jotain Dragon Ball Z:aa muksuna.
Sitten tuli katottua Attack On Titanin eka kausi (muita ei ollut vielä) ja pari muuta sarjaa joita nyt en muista.
Ergo Proxy jäi kesken mutta sekin pitäs kyllä kattoa loppuun joskus.

Noiden jälkeen laajentelin vähän klassikoihin ja Lupin The 3rdista on edelleen vuosien jälkeen kesken vaikka DVD-boksikin löytyy. Joskus tuon hommaamisen jälkeen hankin myös Space Adventure Cobran kun halvalla sai ja se yllätti oikein positiivisesti.

Leffapuolelta Ghost In The Shell on suosikki ja laitoinkin tossa viime viikolla vielä Stand Alone Complexin boksin tulemaan Amazonista.

Suhteessa muiden leffojen ja sarjojen kulutukseen animen kulutus on kuitenkin vähäistä ja hyvin harva sarja kuulostaa vähänkään kiinnostavalta. Aina jos joku kuulostaa jotenkin mielenkiintoiselta niin sitten kun siitä ottaa selvää niin sarja onkin täynnä fanservicea tai jotain muuta paskaa.
 
Ihmetyttää miten jengi jaksaa hehkuttaa Death Notea, ainoo hyvä puoli koko sarjassa on ne kaks MTH:n biisiä, tät's it.

Viimeaikoina ei oo tullu katottua mitään animua, en oo jaksanu edes ladata mitään weekly jaksoja varmaan 4kk. Normisti vähintään OP tullu katsottua viikottain, Pokemonin kattominen loppu joku vuos sitten kun SM loppu. Taitaa olla varmaan eka kerta 20 vuoteen kun on ollu näin pitkä paussi, ja hauskaahan tässä on että melkeen kaikesta mitä luen tehdään anime. Mitä vähän kattelin alkuvuoden tarjontaa sieltä on tulossa jo Dr.Stonelle jatkoa, Kumo desu ga, nani ka (joka näyttää vitun rumalta mangaan verrattuna), Beastarsistakin näyttäs tulevan kakkoskausi (vaikka Parulla putos pakka sarjan kanssa Riz arcin jälkeen ja loppu ei ollu edes lukemisen arvosta), Horimiya ja kaks muuta. Syksyllä alko ainakin kolmesta luetusta sarjasta anime, mutta nekin on kaikki sellasia sarjoja mitkä ei oo niin hyviä että jaksaisin erikseen ne animena katsoa

Missä on uusi kausi Nozaki-kunia, tai vaikka Wotakoita? Missä Gokushufudou anime viipyy, live-action ei riitä. Pitääkö Aggretsuko laskea animeksi, siitä tykittelin kolmoskauden melkeen heti kun se droppas Netflixiin ja on kyllä edelleen yks viime vuosien parhaita sarjoja. Ylipäätään varsinkin komediaa on imo tullu viime vuosina hyvin hyvin vähän, odotellaan jos vaikka Sakamoto Days olisi seuraava josta tehään anime.
 
Death Note on parempi mangana, mutta kyllä sen animenkin mielellään katsoi. Japsileffojen katsominen oli aivan vitun tuskallista cringeä, eikä Netflixin jenkkiversiokaan ollut hirveästi parempi.

Viime aikoina kuitenkin animea on tullut kulutettua todella, todella vähän. Vähän katsellut hetkellisesti JoJoa netflxistä, mutta siinäpä se. Edellinen sarja on aikaisemmin tänä vuonna netflixistä niin ikään bongattu Gokudolls, joka oli aivan mahtava. Joku päivä hotsittaisi aloittaa AOT, Naruto Shippuden (jäi kesken joskus johonkin 90 jakson tienoille) ja jatkaa Dragon Ball Superia, mutta enpä tiedä. Nykypäivänä vain noiden animujen fillerit on aivan täysin sietämättömiä ja jätän ennemmin koko sarjan kesken kuin skippaan jaksoja.
 
Onko ihme että aika iso osa ihmisistä kaverilistalta veti herneet nenään tän sarjan kohdalla. Mangaa tuli luettua, mutta se vähän niinku pilas animen koska tiesin kaikki punchlinet, ja sittemmin scanlation lopetettu.

Mikään ei oo paskempaa kun animejen fillerit.
Mielensäpahoittajia on maailma pullollaan. Suosittelen ehdottomasti tätä kaikille, myös niille jotka ei jaksa uhrata hirveästi aikaa animelle. Vain kymmenen jaksoa koko sarjassa ja se on käytännössä yhdessä illassa taputeltu.
 
Ei kyllä nykyään tuu animea katteltua pahemmin. Neon Genesis Evangelionilla sivistin kesällä itseäni ja se oli ihan ok, joskin lopetus vähän meh. Mut diggailin ihan. Nyt vois ton tuoreen Akira-suomijulkaisun poistaa omaan hyllyyn sinireiskalla.
 
Mulla alko animen kulutus kunnolla 2006 kun sain laajakaista liittymän. Tuli katsottua niin monta sarjaa ettei kaikkia enää muista. Viimeaikoina ei ole hyviä uusia ilmestynyt niin olen alkanu etsiä 80-90s luvun sarjoja. Suomi teksteillä löytyviä vhs kasetteja olen napannut mukaan jos on kirpputorilla tullu vastaan.
 
Aloin katselemaan animea joskus ysärin lopulla ja 2000-luvun alussa, kun TVTV!:llä (aka Subtv aka Sub.) pyöri Sailor Moon, Dragon Ball Z ja Taikasoturit eli Magic Knight Rayearth. Sailor Moonissa oli ruotsinkieliset dubbaukset, eikä laatu aina ollut mitään kovin kummoista (esim. Sailor Marsin kuolemakohtauksessa Sailor Moon puhutteli tätä Mercuryna ja muita outouksia). En tiedä, mikä noissa oikein vetosi, mutta Pokémonilla on varmasti ollut osansa, olihan sekin animea.

Sittemmin en ole katsonut mitään sarjaa samalla lailla, mutta Fist of the North Starin kaikki YouTubesta löytyvät teurastuskohtaukset ahmin tuossa joitakin vuosia sitten. Siinä on kova sarja!
 
Sailor Moon, Dragon Ball Z ja Taikasoturit eli Magic Knight Rayearth
Olinkin tuon Rayearthin unohtanut vaikka parempi se oli kuin Sailor Moon. Paskaahan ne siis molemmat oli omasta mielestä mutta se oli vähän parempaa paskaa.
Molemmat toki meni taustameluna ja häiriönä läksyjä tehdessä kun sattuivat aina siihen aikaan telkkarista tulemaan.
 
Huikeaa menneen ajan melodraamaa tämä loppumusiikki, vaikka onkin tuommoinen euroviisu.



Sarjaa en ole nähnyt ja tuskinpa tulen ikinä katsomaan. Kaikenlaista sitä tuli joskus kateltua mitä Suomeen tuotiin, mutta tämä meni täysin ohitse jostain syystä, joten nostalgian kultausta sarjassa ei oikein ole, eikä se sisällöltään vaikuta millään tavoin sellaiselta mitä ilman nostalgioita katsoisi. Lisäksi suomi on ainoa oikea kieli vanhalle halvan budjetin animelle ja tästä ne suomidubit puuttuu.
 
Lapsena tuli VHS kasetilta katottua:
  • Hopeanuoli
  • Starzinger
Teininä wareteltua joskus 2000 luvun alussa
  • Scryed
  • Hellsing (ei OVA)
  • Fullmetal Alchemist (ei OVA)
  • Vampire Hunter D / Bloodlust
  • .hack//Sign
  • Naruto
  • Akira
Vanhempana sitten tullut katsottua Hellsing ja FMA molemmista nuo mangan mukaan menevät sarjat myös. Narutoa aloitin katsoon joskus 2005 paikkeilla ja se jäi muutaman ekan kauden jälkeen siihen. Muistaakseni .hack jäi myös kesken. Tuo Scryed pitäisi melkein hommata ihan fyysisenäkin mediana hyllyyn! Noiden listattujen lisäksi toki kaikki Ghiblin kama on kovinta_shittiä ikinä ja ne löytyy ja on katsottuna ziljoonaan kertaan.

Nyttemmin aloin pojan kanssa katsoon High Score Girliä Netflixistä, koska siinä ollaan käytännössä kokoajan arcadessa tai pelaamassa vanhoilla konsoleilla :p
 
Tähän mennessä jättänyt ihan tarkotuksella kirjoittamatta mitään tähän ketjuun mutta kait sitä voisi jotain kun tajusin just että boardilla on sellaisia käyttäjiä jotka on nuorempia kuin Dreamcast..

Mitään sellaista mitä oli näytetty telkkarissa ei tullut katsottua ikinä, tai mikä olisi englanniksi dubattua paitsi Devilman ja Wicked City yms VHS:t tuli vilkaistua jossain välissä 2000 luvun alkupuolella, mutta sen sijaan just kaikenlaista fanitekstitettyä tuli sen ajan vertaisverkkojen yms ansiosta oikeastaan katsottua koko 2000 luku. Scryediä, FMA:ta, One Pieceä, Dragon Balleja, Narutoa yms en ikinä ole kattonu yhtä jaksoa enempää eivätkä ole koskaan kiinnostaneet, ja ainoa sellanen ikuisuussarja mitä on katsonut olis Sailor Moon, mutta sen lopetin kolmannen kauden alkuun kun alkoi vaikuttaa ettei se oikein etene ja toistaa vaan ikäänkuin itse itseään. Siinä alkupuolella on paljon enemmän yritystä vaikka kaikki onkin jollain tavalla vähän hakusessa mutta sitten kun viimein löytyy sellanen et mitä se on, niin se on ihan samanlaista toistoa ja saman jauhantaa kuin kaikki muukin samanlainen. Ikuisuussarjojen sijaan melkein kaikki mahdollinen muu on kyllä enemmän tai vähemmän nähty sekä osasta 80 luvun, että etenkin 90 luvun ja 2000 luvun sarjoista. Parhaillaan siis saattoi katsoa 2000-luvun hulluina vuosina 13 jaksoisen sarjan päivässä ja tota teki viitenä päivänä viikosta. Kannattaa myös huomioida sellanen asia mikä nykypäivänä voi kuulostaa mahdottomalta mutta esim 2000-luvun puolivälissähän "sai warettaa laillisesti" kunhan kikkaili ettei jakanut mitään.

Toi oli tosiaan sitä aikaa kun mitään mangaa ei myyty missään suomalaisissa kaupoissa ja sekin kun sitä tuli tuntui vähän siltä että maailma olis jotenkin mennyt sekaisin, ja suomalaisiin kauppoihin alkoi tulla animea myyntiin ja mihinkään ei koskettukaan koska kaikki oli juuri sitä suosittua mainstreamkamaa mitä ei olis kiinnostanu nähdä edes ilmaiseksi saati että siitä olis maksanut.

Tossa onkin sit melkein vuosikymmenen ollut hiljaisempaa enkä hirveästi 2010 luvulla tullutta kamaa ole oikeastaan nähnyt paitsi poimintoja vähän sieltä täältä mutta huomattavasti vähemmän kuin joskus muinoin sillä on ollut liikaa kaikenlaista muutakin tekemistä. Viime vuosina tosin on tullut nappailtua halpoja dvd bokseja sun muuta tollaista sellaisesta mitä oli katsonut joskus ihan vaan koska ihan vaan. Netflixiin en ole suostunut enkä suostu, vaan ennemmin olen sitten katsomatta.

Vähän sellaisen kyllä huomannut että 2010 luvulla ja etenkin loppupuolella ikäänkuin toistetaan vaan niitä samoja asioita uudestaan ja uudestaan kun taas 2000 luvulla oli vielä sellaista että jotain asioita saattoi olla ihan ensimmäistä kertaa, eikä välttämättä enää sen jälkeen ole tullut mitään mikä tavoittais jotain samanlaista. Ysärisarjoissa taas etenkin ysärin lopulla on todella paljon sellaista miten sen kuvailis, mitäänsanomatonta joka ei oikein etene minnekään ja mitään ei oikein uskalleta nostaa esille, joitain sellaisia poikkeuksia toki löytyy mitkä vaikuttavat olevan aikaansa edellä ja muistuttavat enemmän osaa 80-luvun lopun ja 90-luvun ihan alun kamasta siltä osin. Niistä vähäisemmistä 2010 luvun sarjoista ne mielenkiintoisimmat vaikuttais löytyvän sieltä vähän suosituimpien ulkopuolelta, ja mikä meneekin enemmän sinne ns vanhanaikaisemman nörttikulttuurin kuin massatuotetun puolelle.

Oikeastaan koko viestin kirjoittamisen motiivina on päästä heittämään tämä lopuks, jos joku joka ei ole katsonut mitään tahtois katsoa jonkin 2000 luvulla tehdyn sarjan niin suosittelen katsomaan sen hemmetin Airin. (ja vielä enemmän nykyaikana sen vuoksi miten isoa vaihtelua se on modernimpaan verrattuna) Tämän viestin kirjoitushetkellä on kuunneltu Airin tunnaria toista tuntia putkeen.

Ainiin, ja Dirty Pair Flash on parempi kuin vanha


#kakka-sama,kakka-sama,kakka-sama, #hänrentoutuivähänliikaa, #uguuuuu~, #teeskennellään-kuin-ei-oltais-nähty-mitään, #keee, keeee, ootko kunnossa, #pakkopelastaapakkopelastaapakkopelastaa, #isoveliveisteleevähänpuisiakarhuja, #Aoi-hei_ota_tää_puhelin, #yougettoburning, #ehehekissamuttakoira, #on_se_dick_saucer_vaan_niin_komia_ja_könsikäs, #nukunukueikellu


Toi 2000-luvun alusta puoliväliin oli siinä mielessä merkittävää aikaa että ilman sitä ei olisi varmasti kiinnostunut niin paljoa tietotekniikasta, joten ei olisi myöskään kiinnostunut japanilaisista tietokoneista. Ja vaikka retropelejä olikin niin ei olisi koskaan innostunut keräämään niitä niin kovaa tahtia, jolloin ei olis mitään huolto-ohjeitakaan mitä oon kirjottanut. Kun omalla kohdalla noi ei tullut niinkään lapsuudenpelinostalgiasta, vaan enemmänkin ne kuului ja oli siinä yleisen animenörtteilyn mukana.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä bannattiin vähä Death Notea ja jotain muutaki. Päätös kuitenkin vissiin kieltää vain tiettyjä nettisivuja levittämästä. Ehkä tää on taas tällainen päätös, johon tulee sata lisäpäätöstä ajan mittaan.


Ei onneksi itseäni kosketa kun aionoat katsomani animet on Hopeanuoli, Muumilaakson tarinoita, Starzinger ja Galaxy Express.
 
Takaisin
Ylös Bottom