Pakko kysyä, millaista oli olla Game Gear lapsi? Oliko väittelyitä GB vs GG koulun pihalla? Tai oliko kateutta GB:ta kohtaan vai piditkö GG:a ylivertaisena GB:n nähden?
Kiitos kysymästä! On tätä kyllä mielenkiintoista muistella, kun oikein ryhtyy kaivelemaan.
Paras ystäväni sai ehkä 6. tai 7. luokalla Game Gearin Game Boyn sijaan. Olimme molemmat (ja kaikki muutkin alueen penskat) puhtaasti Nintendo-pelaajia, mutta jostain, itselleni täysin tuntemattomasta syystä hän sai Game Gearin. Meitä oli tiivis kolmen pojan porukka, ja jonkin ajan päästä toinenkin heistä hankki/sai Game Gearin. Mulle ei siinä vaiheessa jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hankkia myös Game Gear, jonka sainkin sitten muutaman pelin kera joululahjaksi yläasteella. Columnsia pelattiin innoissaan linkkikaapelilla kaksinpelinä. Laitteen ykkösvaltti Game Boyhin nähden oli tietenkin värinäyttö, joka kaiken lisäksi oli valaistu. Pelaaminen oli silmille miellyttävää, toisin kuin Game Boylla. Game Boyn näyttö tuntui täysin alkeelliselta, enkä halunnut pelata edes hyviä pelejä Game Boylla sen näytön takia. Tuntui ihan siistiltä, että oli "löytänyt" tällasen laitteen ja tajunnut jotain, mitä suurin osa muista ei tuntunut tajunneen: on olemassa vaihtoehto Game Boylle, jossa on huippulaadukas näyttö, joka tekee pelaamisesta ihan eri tason kokemuksen! Game Gearia pelasin aina pelkästään verkkovirralla. Se söi paristoja niin törkeästi, ettei tuntunut hyvältä ajatukselta (varmaan etenkään vanhemmistani) ostaa jatkuvasti uusia paristoja.
Kotikylän Expert-liike myi Segaa, ja sieltä tuli parin vuoden aikana tyhjennettyä Game Gear -hylly peleistä ja lisälaitteista. TV-viritinkin siis kuului tuolloin kokoelmaani! Muistan kun olimme joku talvi mummolassa, elettiin 90-luvun ihan loppua, ja isäni tietenkin halusi seurata jotain hiihtokisoja/olympialaisia, jotka oli käynnissä. Isoäitini, tuo vanha lestadiolaisrouva, omisti pelkän radion, ja muistan edelleen hänen reaktionsa, kun isäni pyynnöstä kannoin Game Gearin ja TV-virittimen mummolan olohuoneen pöydälle ja asetin sen pystyyn metallista ständiä vasten seisomaan. "Siitäkö näkkee kuvankin?" Isoäitini ei telkkarin katselua hyväksynyt, mutta tuona päivänä katselimme kaikki hiihtokisoja Game Gearini näytöltä suorasta lähetyksestä.
Mitään vastakkainasettelua GG- ja GB-pelaajien kesken en muista kokeneeni. Teini-iässä omaan elämääni alkoi pelien ohelle tulla muitakin mielenkiinnon kohteita (lähinnä hevi metalli ja viikonloppukaljottelu), ja pelit/pelaaminen jäi enemmän taka-alalle. Ja pelasin kyllä Game Boytakin aina silloin tällöin, kun sain koneen lainaksi joltain kaverilta. Vaikka Game Gearista laitteena pidin paljon enemmän kuin Game Boysta, niin tiedostin kyllä, että parhaat pelit olivat kiistatta Game Boylla. En muista yhtään GG-peliä koskaan pelanneeni läpi asti. Ennen GG:tä, mulla oli ollut pelikonsoleista vain NES, ja muistan kyllä ajatelleeni, että mitä pelien laatuun tulee, niin Nintendo ja sen pelikoneet ovat ihan eri maailmasta kuin Sega. Sonicit oli ihan ok, Columns oli ihan ok, mutta eihän ne pärjänneet mitenkään Mariolle tai Tetrikselle. Dragon Crystalista me ei ymmärretty tuon taivaallista, Crystal Warriors taas oli ehkä GG:n siistein peli, oikea "roolipeli". Psychic Worldissa oli ihan kelvollinen Mega Man -fiilis, mutta ei se Megiksille silti pärjännyt mitenkään. Devilish oli siisti seikkailullinen Arkanoid-klooni. Pete Sampras Tennistä oli ihan hauska pelata kaksinpelinä yhdellä Game Gearilla, ja FIFA tuntui parhaalta futispeliltä mitä olin koskaan pelannut. Yläasteikäisenä pääsi silloin tällöin käymään Helsingissä vanhempien/kavereiden kanssa ostoksilla, ja muistan, että siihen aikaan Stockmann myi vielä viimeisiä Game Gear -pelejä tuntuvalla alella. Stockalta löydettiin useita pelejä huokeaan 20 markan hintaan. Sitten yhden kerran kun mentiin ostamaan lisää GG-pelejä, niin Stockan myyjä ei ollut sellaisista kuullutkaan. Kaikki oli myyty, eikä uusia GG-pelejä ole sen koommin Suomessa kaupan hyllyltä varmaan myytykään.
Kuvassa Game Gear -hyllyni tällä hetkellä. Suurimman osan omista lapsuuden peleistä olen hankkinut takaisin, ja niiden lisäksi yrittänyt kerätä laitteen keskeisimmät laatupelit hyllyyn. CIB konsoli on myös jossain kaapin perukoilla.
EDIT: Konsolin löysin muuten Turusta jostain parkkipaikkakirppikseltä tossa reilut kymmenen vuotta sitten, kun kiertelin
@JR :n kanssa alueen kirppiksiä!