Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Joskus aikoinaan pikavippiä kun piti ottaa ni eräpäivän siirto ois maksanu pari kymppiä, mutta kun makso vaan 3vko myöhässä ni ei tullu mitään extramaksuja.
50 eurolla meni koko setti, kun Huuto oli sulkeutumisviikonloppuna jumissa eikä sinne päässyt huutelemaan kuin sitkeydellä ja tuurilla hyvin satunnaisesti.
Silloin tällöin tässä miettii etenkin tuota Elviran lähtöä halvassa paketissa, mutta kyllähän jos sekin nyt on tuolla kokoelmassa mukana, niin meni ihan oikealle ostajalle kyllä kaikki! Mukavalta mieheltä vaikutti muutenkin. Että kyllä jos jollekulle muulle olisi mennyt, niin kirpaisisi enemmän, mutta jos tästä nyt edes joku on lopulta päätynyt tuonne kokoelmaan, niin oikea henkilö sai pelit! Muutenkin silloin myyntitapahtumassa, kun hän näitä noutamaan saapui, niin huomasin keräilijän kiihkon silmissä ja käsissä, kun rahaa tuotteisiin vaihdettiin. Tunnistin ilmeen ja olemuksen, ja se oli makea ja kaunis! Kyllä se vaan niin on, että toisinaan henkilön sielunsyke tuo esineeseen lisäarvoa runsaasti!
Toisaalta kyllä nämäkin kaikki olis mulla vieläkin, jos olisin niihin aikoihin ollut tuhlailematta rahojani humpuukiin ja intternetkasinoihin ym. asioihin. Mutta toisaalta siinä tapauksessa näistä mikään ei olisi hienossa PC-kokoelmassa nyt (jos näitä sinne on mennyt)!
Ikinuori toimittaja Mattiesko Hytönen muistetaan terävästä sanan säilästään sekä siitä, että hän on käynyt vuosikymmeniä ahkerasti kuntosalilla, eikä ole pelännyt esitellä veistoksellista kroppaansa. ISTV kävi tutustumassa Hytösen nykypäivän treenaamiseen Helsingin Atleettiklubilla...
www.is.fi
E: Mutta on kyl ikäisekseen hyvässä kunnossa, mitä nyt pientä narsistin vikaa saattaakin olla.
Osu tossa metrossa just kohdalle 7 vuotias yksinään matkustava tyttö jolta puuttu matkalippu, mutta ei ne sentään alkaneet sille kirjottelemaan sakkoa.
Hyvä niin, ois varmaan sanonut että No en vittu varmana maksa.
Kirjoitanpas tätä turhaan threadiin koska tää on loppujen lopuks isoimmalle osalle varmasti aivan turhaa.
Mutta jotenkin veikkaisin että ehkä tästä aiheesta olis hyvä kirjoittaa koska saattaa kiinnostaa joitain henkilöitä boardilla tai muutenkin.
Vähäsen taustaa, eli mullahan on sekä ADHD diagnosoitu että myös vahvasti autisminkirjon piirteitä, tosin se että mikä täyttyy ja mikä ei riippuu sit hyvin pitkälti siitä että mitä asioita katsotaan mitenkin diagnostiikassa, nähdäänkö asia ikäänkuin sellaisen mallin kautta jossa tollaista katotaan vaan sen mukaan että miten paljon sellainen aiheuttaa esteitä sille että vaikuttaisi toimivan neurotyypillisemmän tavoin. Eli toki osaan tarvittaessa hetken esittää ns normaalimpaa. Lisäks erilaisilla lääkeaineilla on omalla kohdalla aina vähän kummallisia tuloksia, hyvin miedot saattavat olla todella voimakkaita, ja sellaiset mitä pidetään vahvasti vaikuttavina eivät välttämättä tee mitään jne.
Eeeeniveis, itellä on aina ollu vähän sellainen jännä että pystyn ikäänkuin selittämään jonkin ajatteluketjun vaihe vaiheelta ja "suorituskohta" kerrallaan, missä kohtaa tapahtuu käänteinen faktatarkistus, missä kohtaa katsotaan olisko muistissa jotain aiempaa tietoa johon verrata, pitääkö se aiempi kaivaa jostain syvemmästä muistista, vai onko muistihavainnot vähänkuin aina sen prosessoitavan ajattelun seassa vai miten. Syy miksi tollaiseen on opetellut tulee osittain siitäkin etten koe että ns asiantuntijoista olisi koskaan ollut mitään hyötyä, eli mulla on ollut vahvasti sellainen kokemus että "teen sitten vittu ite tän jos ette kerran saa aikaiseksi" joten asioihin on sitä kautta tullut perehdyttyä melkein liikaakin.
Olisko ollu noin 2015 kun taisin kirjoittaa jotain sellaista missä veikkasin vahvasti että ajatteluprosessit olisivat ikäänkuin verrannollisia jonkinlaiseen rinnakkaisprosessointiin. Yhden asian suorittamisen sijaan, olisi ikäänkuin monta ajatusketjua meneillä aina kerrallaan jossa osa sitten tähtäisi varmistamaan onko jokin ajatusketjun tulos totta vai ei. En siinä kohtaa oikeastaan tiennyt kunnolla edes mitä kirjoitin mutta mikä siinä oli hyvin selkeää oli se useampi rinnakkainen prosessointi. Se oli jotain mistä olin varma.
Tää on sit ihan hitosti kärjistämistä ja yksinkertaistamista, ja asian laittamista ehkäpä helpommin ymmärrettävään muotoon, ja vielä vertaamista tietotekniikkaan. Ylipäätään koko teoriat siitä miten mieli toimii, ja oletukset siitä miten ajatteluprosessit tapahtuisivat, ja miten ne sitten eroaisivat henkilöillä joilla on jotain epäyhteensopivuutta sellaisen kanssa miten valtaosan käsitetään ajattelevan, on mitä on, koska yleensä henkilöt eivät osaa kuvailla prosessointiaan niin tollaisissa mennään hyvin pitkälti sellaisen varassa että oletetaan että tietyt asiat toimis samoin kaikilla. Erilaiset neuroepätyypillisten jutut sitten kokeillaan selittää sillä että kaikki muu olis hyvin pitkälti samaa kuin mitä oletetaan yleensä olevan, ja sitten jossain tietyllä alueella olisi jotain puutteita. Ja ne puutteet monesti pyritään vielä väkisin ymmärtämään sen isomman joukkion näkökulmasta käsin, selitetään muodossa jossa se isompi joukkio voisi ymmärtää ne vertaamalla asioita siihenkin miten isommalla joukkiolla oletetaan menevän.
Sellainen yksinkertaistettu malli ajatteluketjusta henkilön tehdessä toimintoa, siihen liittyvää ongelmanratkaisua, jne mikä olisi jotain sellaista mikä on henkilön näkökulmasta motivoivaa tekemistähän oli vain vähän kuin liukuhihna ja sit se "job scheduler" syöttämässä sitä dataa tai ajateltavaa sinne mitä henkilöllä sillä hetkellä on mielessään. Toi "job scheduler" on siis yksinkertaisesti henkilön ns toiminnanohjaus, henkilön aivojen etulohkot. Yleensähän on valloilla ajatus siitä että toi toimii sitä tehokkaammin mitä mielenkiintoisempana suoritettavat ajatteluprosessit ja tekemiset koetaan, ja sitten on erilaisia teorioita siitä että miten missäkin "poikkeavassa tilassa" mikäkin asia voisi toimia jotenkin toisin.
Mitä sitten tässä tein niin napsin vähän adhd lääkitystä kokeeks enemmän kuin mitä olin testannut aikaisemmin, ja seurasin miten ajatteluprosessit muuttuvat sen vaikutuksesta, ei se miten motivaatio muuttuu, miten suorituksen mielekkyys muuttuu, vaan miten itse ajatteluprosessit muuttuvat. Tarkoituksenani oli keskittyä ihan erilaiseen osa-alueeseen, mutta en yksinkertaisesti voinut olla mitenkään keskittymättä johonkin ihan muuhun sillä en edes odottanut että paljastuisi jotain sellaista mitä tossa paljastui.
Yleensähän tollaisessa oletusarvo olisi että tyypillisemmällä tollainen kiihdyttäisi, esim ADHD henkilöllä taas toimisikin päinvastoin ja hidastaisi, mulla se samaan aikaan hidasti aivan älyttömästi, että vaikutti samalla tavalla kuin neuroleptit. Eli vaihe vaiheelta seurasin sitä että multa ikäänkuin ajattelusta ja asioiden miettimisestä tipahtaa kokonaan pois sellaisia "laitamilla" olevia osioita jotka vaikuttavat sellaiseen että teen niillä "tarkastuslaskelmia". Ikäänkuin faktatarkistusta aina. Suorita asioita x määrä samanaikaisesti kun suorittaa lisäksi tarkastukset niille jotenkin niin ettei sitä välttämättä edes osaa kuvailla että miten sen suorittaa niin. Ikäänkuin olisi jonkinlaiset pienet lisäprosessorit joita käyttää paljon vähemmän tajuten edes kuin mitä se normaali ajattelu olisi. Mutta siinä kohtaa kun alkoi tuntua pää flunssaisen jumittavalta ja ettei niitä pääse käyttämään, niin niiden puuttumista ei vaan voinut olla huomaamatta. Sellainen kokonaisvaltainen ajattelun nopeuteni putosi jonnekin ehkä kolmasosaan, samaan aikaan kyllä yksittäisiä asioita suoritti hitaammin ja tarkemmin, mutta sitä ei tehnyt yhtään tehokkaammin kuin yleensä, päinvastoin kaikki ajatteluprosessit olivat niin paljon hitaampaa että jos ei olisi tiennyt että kyseessä on väliaikainen tilanne niin se olisi varmasti alkanut olla jotenkin sietämätön.
Sitten kun aikaa oli kulunut niin tuntui että melkein pitäisi vähän kuin kokeilla kepillä jäätä, ja sellaista pienempää tarkistusmiettimistä "pollata" että onko se nyt varmasti läsnä taas ja toiminnassa, ja miten iso osa siitä on vielä unilla ja miten paljon sitä voikaan alkaa hyödyntää taas. Tosiaan kuten sanoin en ollut ihan tarkasti varma tollaisesta aikaisemmin, mutta siinä kohtaa kun sellainen tipahti omasta ajattelun rakenteesta niin sitä vaan ei voinut olla huomaamatta, eikä myöskään sitä että miten paljon se vaikeutti ettei voinutkaan ajatella suorittaminen sillä tavalla organisoituna kuin mitä tekee yleensä.
Miten sitten voisi kuvailla tollaisen ajattelurakenteen niin otetaan sellainen malli jossa yhden tai muutaman liukuhihnan sijaan olisi moninkertaisesti pienempiä hihnoja, jotka eivät ole niin tarkkoja, mutta suorittavat yksinkertaisia tehtäviä nopeammin. Tämän lisäksi siellä välissä tai laitamilla olisi myös jotain sellaista mille tietotekniikan vastine olisi tensoriytimet, eli vieläkin pienempiä yksiköitä jotka suorittavat vieläkin yksinkertaisemmin mutta tekevät sen vielä nopeammin.
Eli pienemmän määrän hitaammin eteneviä mutta tarkempia prosesseja sijasta, onkin useampia epätarkempia prosesseja jotka ovat kuitenkin nopeampia, ja sitten ne tarkastusprosessit jotka tapahtuvat melkeinpä täysin tajuamatta, siihen asti kunnes törmääkin tilanteeseen, jossa tarkastusprosesseja ei olekaan, ja joutuukin suorittamaan jokaisen ajatusketjun paljon hitaammin vähän erilaisilla variaatioilla varmistaakseen lopputuloksen.
Voin tunnustaa että olin tossa kohtaa niin sanotusti aivan saatanan haltioinut siitä että ikäänkuin viimein tajusin että hitto tästähän tässä onkin kysymys. Sai viimein sellaisen selkeämmän muodon sille mitä jossain abstraktimmassa käsitteessa kuten ajattelurakenne voisi olla kysymys.
Mitä kysymyksiä tosta sitten heti nousi ja mihin kaikkeen oli pakko kaivaa edes jonkinlainen selvyys? Isoin kysymys omalla kohdallani olisi että miten ihmeessä se toiminnanohjaus oikein saa jaettua suoritettavan tehokkaasti noille kaikille, miten se kaikki ajateltava ei jotenkin jumita sitä? Siitä puhutaan paljon että miten esim autisminkirjon henkilöillä olisi puutteita kokonaiskuvan hahmottamisessa ja toiminnanohjauksessa, miten paljon esim adhd henkilöillä olisi puutteita motivaation pitämisessä ja toiminnanohjauksessa jne. Ylipäätään nimenomaan se toiminnanohjaus on se mikä ei täysin vastais sen muun "systeemin tarpeita" eli miten ihmeessä sitten normaalisti saan pidettyä tollaisen kasassa?
Teoria johon päädyin on tarkastettu sitä kautta että miten se selittäisi myös jotain muuta mikä liittyy asiaan, eli kyseessä on nimenomaan tunnekokemukset, tai oikeastaan niiden osittainen puuttuminen kokonaan. En erittele mitkä mutta kuten oon aikaisemmin maininnut jossain niin mulla ei ole joitain tunnetiloja ollenkaan, ei ole siis kyse siitä etteikö ymmärtäisi omia tunteitaan, vaan siitä että niitä ei vain yksinkertaisesti joitain ole. En vaan yksinkertaisesti tiedä millaisia sellaisen pitäisi olla mutta kiinnostaa kyllä että miten jokin sellainen voisi rakentua yms.
Teoriani siis menisi jotenkin tän suuntaisesti että tehostaakseen ajatteluprosessien yhtäaikaista suorittamista, täytyy ikäänkuin alentaa suoritettavan datan bittisyyttä tai muuten se olisi aivan liian hidasta käsitellä eikä sellainen "salamanopeudella" ajattelu olisi mahdollista. Mitä siis veikkaisin tapahtuvan niin mikäli dataa käsittelee ilman sellaista kokemusta jossa itse on henkilönä kokemassa käsiteltävää asiaa, ja mitä tunteita se käsiteltävä asia herättää, niin se nopeuttaa sen asian käsittelyä todella paljon. Yksilön sisäinen subjektiivinen tunnekokemus nimittäin ei ole kriittinen komponentti siihen että selviäisi käsiteltävän asian lopputulos, tai onko vaikkapa mietittävä väite paikkansapitävä. Jos jotain lausetta ajatellaan vain "objekti objekti jotain" ilman että siihen sotketaan mitään ylimääräistä, niin päästään riittävään "about sinnepäin" tulokseen jota voidaan käyttää jonkin muun tarkistuksessa.
Ehkäpä koko ajattelun rakenne ja se millaista sisäistä järjestelmää henkilö käyttää ei olekaan niin samanlaista kuin mitä ehkäpä saatettais kuvitella. Miksi ylipäätään suhtaudun todella epäilevästi sellaiseen että kaikilla olisi ajattelun rakenne tietynlaista, tietyllä lailla suoritettavaa, tai samanlaisia tunnekokemuksia liittyen asioihin mitä ajatellaan, niin koska olen törmänny paljon henkilöihin joista kokoajan vähänkuin näkyy sieltä alta että ehkäpä tämä tietty henkilö ajatteleekin tietynlaisia asioita niin että se jakaa sen eri tavalla. Ehkäpä tämä toinen ajatteleekin jonkin päättelyketjun hiukan eri järjestyksessä jos se on mahdollista, jne jne.
En siis pysty olemaan mitenkään varma edes tota yhdestä teoreettisesta että miten mitkäkin tietyt pienet yksityiskohdat siinä olisi, kuinka monta asiaa olisi kerrallaan ajattelussa käsittelyssä, kuinka montaa tarkastuslaskelmaa per asia, jne. Mutta mistä olen aika varma olisi sellainen rakenne että tietynlaisen sijasta olisikin kombinaatio useampaa erilaista, ja että tollaisen ajattelun organisointi ja datan jatkuva syöttäminen sinne ei voisi pysyä crashaamatta jotenkin, ellei siitä datasta mitä käsitellään leikattais sellaisia ylimääräisiä asioita, joilla ei ole merkitystä haetun lopputuloksen kanssa.
Mikä olisi erittäin hienoa niin jos saisin tällä myös vähän heräteltyä sellaisia jotka epäilevät olevansa, tai jollain tavalla ovat vähän epätyypillisiä henkilöitä siltä osin miten miettivät asioita, ja jos tästä mitä tahansa apua olisi jollekin muullekin ymmärtääkseen tai laittaakseen jonkinlaiseen selkeämpään muotoon itselleen sitä miten ajattelee, niin sitten tää oli ihan kohdallaan. Saattaa olla että tosiaan turhaa, mutta saattaa olla että ei.
Talvisota alkoi tasan 82v sitten. Tässä väritettynä kuva Helsingin rautatieasemalta hetki ennen siviilien pommittamisen alkua.
Pistää miettimään. Nää väritetyt kuvat tuo jotenkin paljon voimakkaammin tuon todellisuuden esiin. Tästä on vain yksi ihmiselämä aikaa, yksi ihmiselämä. Käsittämätöntä.
www.is.fi
